Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön

Vierailija kirjoitti:

Ei oo ihme että tämä maa on näin surkeessa kunnossa.

 Ainakin osittain olisi voinut ansaita elatustaan. Vuosista tulee pitkä penni yksinomaan  sossusta saatuna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan varmasti olisi töitä ollut tarjolla. Ehkei koulutusta vastaavia, mutta jotakin. Mutta kun "Emmmää nyt voi kun pitää tehdä lapsia ja loisia niiden kanssa kotona ja sitten voi taas tehdä lisää ja sitten vielä lisää. Sitten ne sairastaa ja mä sairastan ja suorittavat työt on niin rasittavia kun mä oon niin korkeasti koulutettu..."

Työttömäksi jäänyt tutkijakaverini kyseli aikoinaan raksahommia, kun oli sellaisia tehnyt opiskeluvuosinaan. Hänelle kerrottiin, ettei niihin hommiin nykyaikoina oteta mielellään kuin ulkomaalaisia tai korkeintaan nuoria. Ei työnantajat muutenkaan halua mitään tohtoreita ja maistereita sellaisiin hommiin, jotka on ajateltu kouluttamattomille. 

Työnantajille voisi laittaa velvoitteen ottaa mikä tahansa kotimainen vaihtoehto näihin ns. läpikulkutöihin.  Ei niissä se nuori tai ulkomaalainen sen pidempään välttämättä viihdy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäitinä, töissä...

kuka mitäkin.

Jokaisen ihmisen/ perheen henki.koht. asioita, joihin periaatteessa kenenkään ei pitäisi puuttua. Jokainen pyrkinee järjestämään elämänsä itselleen parhaalla näkemällään tavalla; joskus siinä onnistuen paremmin joskus huonommin. Vastaavanlaiset lehtikirjoituksetkin ovat oikeastaan aika turhia.

Ellei elä verorahoilla, olkoon vaikka ikänsä kotona. Mutta toi elää, ja väittää että ongelma on työttömyys, vaikka hän selvästi ei edes halua työllistyä. 

Olemme moniarvoinen yhteiskunta. Jotkut tuovat verotuloja ja toiset tekevät lisää ihmisiä yhteiskuntaan.

Lisää kun jo itsekään ei tuo verotuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäitinä, töissä...

kuka mitäkin.

Jokaisen ihmisen/ perheen henki.koht. asioita, joihin periaatteessa kenenkään ei pitäisi puuttua. Jokainen pyrkinee järjestämään elämänsä itselleen parhaalla näkemällään tavalla; joskus siinä onnistuen paremmin joskus huonommin. Vastaavanlaiset lehtikirjoituksetkin ovat oikeastaan aika turhia.

Ellei elä verorahoilla, olkoon vaikka ikänsä kotona. Mutta toi elää, ja väittää että ongelma on työttömyys, vaikka hän selvästi ei edes halua työllistyä. 

Olemme moniarvoinen yhteiskunta. Jotkut tuovat verotuloja ja toiset tekevät lisää ihmisiä yhteiskuntaan.

Lisää elätettäviä ei tarvita yhtään mihinkään.

Voimakkaimmat yksilöt lisääntyy halusit tai et. HE ovat tulevaisuuden sotaväekä ja vallankumouksellisia.

Herrat juuri haluaa ettei kansa lisäänny.

Helpompi hallita kun työväenluokka on nitistetty sukupuuttoon.

Voimakkaimmat lisääntyy mutteivät onnistu edes työllistymään, näin voisi pilkata voimanäkemystäsi. Toki työttömän lapsella on mahdollisuudet siinä missä muidenkin, tilannehan nollautuu uudella sukupolvella.  

Vierailija kirjoitti:

Miksi maisteri ei sitten kelpaa? 

On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Ylioppilasta pidettiin hyvin kouluttautuneena 1950-luvulla, mutta nykyään ylioppilastutkinto ei riitä mihinkään. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

On aina ollut illuusio, että koulutuksen arvo säilyy läpi elämän. Maisteri Eeva, sinun tutkinto ei ole enää minkään arvoinen. 

Ylioppilastutkinto riittaa presidentin virkaan!

Ja patevat tyypit ovat aina menestyneet vaikka peruskoulun voimalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos itse olisin pitänyt siitä kiinni, että maisteritutkinnon jälkeen tekisin vain oman alani töitä, niin sama kohtalo olisi ollut minullakin. Minä olen kielenkääntäjä. Mutta olen toiminut siten, että julkisen alan virkoihin ym. kun vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto, olen pitänyt itseäni soveltuvana, hakenut töitä ja myös saanut niitä. Osaan normaaliälyisenä ihmisenä pyörittää papereita siinä missä joku toinenkin byrokraatti. Päivääkään en ole ollut työtön vielä tähän 45 vuoden ikään. Työvuosia tuskin olisi montaakaan takana jos olisin hakenut vain lingvistille sopivia tehtäviä.

Wau! Hönö on keksinyt taas kivan tarinan, jolla viihdyttää meitä kaikkia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin hallitus kaavailee että lähitulevaisuudessa vähintään 50% joka ikäluokasta täytyy olla korkeasti koulutettuja. Mistä työpaikat kaikille, kun tekoälykin rynnii framille kovaa vauhtia??

Se taisi olla Marinin hallitus joka tuota kaavaili. Mutta Orponkinko hallitus myös?

Se oli jo ennen Marinin hallitusta, kun Graham-Laasonen tuota suunnitteli.

Tuli mieleen sellainenkin, että luonnontieteellisillä aloilla nepsyt ovat yliedustettuina. Työllistymisen vaikeudessa voi olla jotain tällaistakin taustalla, jos on enemmän tai vähemmän autismipiirteitä. Jos jotain tällaista on, niin se myös helposti sulkee monia aloja pois. Ihminen, joka kuormittuu sosiaalisesta kanssakäymisestä, ei nyt vain sovellu hyvin mihinkään hoiva-alalle. Kyllä työllistymistä pitäisi ennen kaikkea miettiä siitä lähtökohdasta, että mietittäisiin niitä työpaikkoja ja aloja sillä ajatuksella, että ihminen pääsisi käyttämään niissä vahvuuksiaan. Eikä niin, että hän joutuisi työskentelemään tehtävissä, jotka ovat hänelle kuormittavia. 

Ei niin, että aina olisi mahdollista löytää kaikille työ, joka sopii hänelle kuin valettu. Mutta jos on ihminen, joka ymmärtää numeroita paremmin kuin toisia ihmisiä, niin kyllä siinä kannattaisi miettiä niitä vaihtoehtoja jostain muualta kuin hoiva-alan suunnasta. Opettajan työtäkin ehdotettiin, mutta sekin on ihmistyötä ja yläkoulussa opettajan pitäisi osata olla poliisi ja sosiaalityöntekijä. Ei se ole monellekaan nörtille omien vahvuusalueiden piirissä. Lumapainotteinen lukio saattaisi menetellä.

Fyysikkohan osaa matematiikkaakin, koska matematiikka on fyysikolle työkalu. Joku täällä mainitsikn, että jossain muussa maassa hän saattaisi olla investointipankkiiri (vai mitä täällä heitettiin). Tunnen itsekin Aallossa opiskelleita fyysikkoja (DI teknisen fysiikan osastolta), jotka ovat päätyneet investointipankkiireiksi tai muuten vain rahoitusalalle sellaisiin hommiin, missä pyöritellään numeroita. Sellaiselle, joka osaa matematiikkaa, nuo rahoituspuolen teoriat ja laskut on helppo ottaa haltuun. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä tarvitaan matematiikan osaajia riskienhallinnassa ja vakuusarvolaskennassa ja mitä näitä on. Ohjelmoinnissa ainakin tekoälypuoli ja algoritmit on sellaista aluetta, jossa tarvitaan vahvaa matemaattista pohjaa, datatieteistä nyt puhumattakaan. 

Uravalmennusta tuo Eeva tarvitsisi ja TE-toimiston luvan suorittaa täydentäviä opintoja, joiden kautta saisi sitä omaa osaamista päivitettyä uudenlaiseen suuntaan. Hänen kannattaisi nimenomaan pyrkiä sellaisiin tehtäviin, joihin ei kaikista ole. 

Työn perässä muuttamistakin on ehdotettu, mutta eiköhän Eevalla ole ollut halu asua yhdessä perheensä kanssa. Jos työt pitävät miehen kiinni Jyväskylässä, niin aika korkea kynnys siinä on vaimolla lähteä jonnekin muualle Suomeen pienipalkkaisen työn perässä.

Jos ollut hoitamassa lapsia 3 x 2 eli 6 vuotta niin silti 9 vuotta tehnyt muuta? Aila pitkä aika. Lapset eivät selitä kaikkea.

Mistä ihmiset saavat kokemusta, jos eivät edes pääse firmaan. Edes harjoittelijaksi. Jos firmat täynnä. Vaatimustaso voi olla myös osatyökykyisille liian vaativa, jos elimistö ei kestä (tai joku osa siitä), enkä puhu nyt tuosta tapauksesta vaan yleisesti aiheesta. Uusi ala voi olla myös sellainen, jossa vaatimukset. Ellei toimi vaikka osa-aikaisena pienyrittäjänä. Siihen taas vaaditaan joku summa että sen saa toimimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse humanistimaisteri täysin alalta, jossa ei ole "virkoja" suoraan. Tiesin sen aikoinaan jo opiskeluajoilla, mutta kunhan opiskelin maisteriksi asti. CV:ssäni on pätkähommia niin paljon, että olen ne kiteyttänyt "Lisäksi olen työskennellyt asiakas- ja puhtauspalveluissa niin kotimaassa kuin ulkomailla" jne... Päädyin kuitenkin ihan kunnon hommiin ja useimmissa niissä arvostettiin vain maisterinpapereita (osoitus, että osaa oppia ja hyödyntää osaamistaan). Vain yksi työnantaja kysyi, mikä oli pääaineeni - ja se suu jäi auki vastauksen jälkeen. No, tuo "Eeva" ilmeisesti odottaa, että kaikki tulee vanhentuneella tutkinnolla. Ei tule. Olen itsekin kouluttautunut niin työkkärin kursseilla, avoimessa yliopistossa, aikuisopistoissa ja peda-paperitkin tullut hankittua. Lasten kera, työttömänä, eronneena jne... Yhteiskunnan varoilla ja omillakin säästöillä. Kyllä tuolla on kyse asenteesta. Haluaako tehdä omasta elämästään merkityksellistä ja olla mukana... Mikään todistus/tutkinto ei ole taie osaamisesta, vaan jatkuvasti tulee päivittää... Oikeasti en haluaisi, että minua hoitaisi lääkäri, joka on opiskellut tutkintonsa 20 vuotta sitten, himmaillut sen jälkeen ja nyt tulee ihmettelemään minua. En luottaisi sähköasentajaan, en putkiasentajaan tai edes bussikuljettajaan, joka ihmettelisi, mikä tää tämmöinen liikennemerkki on tai kas, sähköbussi, wtf!! Ja vielä vähiten fyysikkoon, joka jossain laitoksessa alkaisi ihmetellä, että joo...?Tai sellaisilla harjoittelutaidoilla alkaisi koodaamaan!

Kannattaisi opiskella edes vähän fysiikkaa niin ymmärtäisi, ettei fysiikkaa voi mitenkään verrata lääketieteeseen. Ei fysiikan tiedot vanhene, toisin kuin lääketieteen.

Looginen ajattelu on synnynnäistä ja koulutus ei sitä tuo, kuten tuostakin tekstistä voi huomata. Ihmeellistä roskaa joku viitsiikin kirjoittaa.

Siinä tapauksessa, etteivät fysiikan tiedot vanhene, ko. tieteenalalla ei tapahdu mitään kehitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi maisteri ei sitten kelpaa? 

On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Ylioppilasta pidettiin hyvin kouluttautuneena 1950-luvulla, mutta nykyään ylioppilastutkinto ei riitä mihinkään. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

On aina ollut illuusio, että koulutuksen arvo säilyy läpi elämän. Maisteri Eeva, sinun tutkinto ei ole enää minkään arvoinen. 

Ylioppilastutkinto riittaa presidentin virkaan!

Ja patevat tyypit ovat aina menestyneet vaikka peruskoulun voimalla.

Kuka esimerkiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse humanistimaisteri täysin alalta, jossa ei ole "virkoja" suoraan. Tiesin sen aikoinaan jo opiskeluajoilla, mutta kunhan opiskelin maisteriksi asti. CV:ssäni on pätkähommia niin paljon, että olen ne kiteyttänyt "Lisäksi olen työskennellyt asiakas- ja puhtauspalveluissa niin kotimaassa kuin ulkomailla" jne... Päädyin kuitenkin ihan kunnon hommiin ja useimmissa niissä arvostettiin vain maisterinpapereita (osoitus, että osaa oppia ja hyödyntää osaamistaan). Vain yksi työnantaja kysyi, mikä oli pääaineeni - ja se suu jäi auki vastauksen jälkeen. No, tuo "Eeva" ilmeisesti odottaa, että kaikki tulee vanhentuneella tutkinnolla. Ei tule. Olen itsekin kouluttautunut niin työkkärin kursseilla, avoimessa yliopistossa, aikuisopistoissa ja peda-paperitkin tullut hankittua. Lasten kera, työttömänä, eronneena jne... Yhteiskunnan varoilla ja omillakin säästöillä. Kyllä tuolla on kyse asenteesta. Haluaako tehdä omasta elämästään merkityksellistä ja olla mukana... Mikään todistus/tutkinto ei ole taie osaamisesta, vaan jatkuvasti tulee päivittää... Oikeasti en haluaisi, että minua hoitaisi lääkäri, joka on opiskellut tutkintonsa 20 vuotta sitten, himmaillut sen jälkeen ja nyt tulee ihmettelemään minua. En luottaisi sähköasentajaan, en putkiasentajaan tai edes bussikuljettajaan, joka ihmettelisi, mikä tää tämmöinen liikennemerkki on tai kas, sähköbussi, wtf!! Ja vielä vähiten fyysikkoon, joka jossain laitoksessa alkaisi ihmetellä, että joo...?Tai sellaisilla harjoittelutaidoilla alkaisi koodaamaan!

Kannattaisi opiskella edes vähän fysiikkaa niin ymmärtäisi, ettei fysiikkaa voi mitenkään verrata lääketieteeseen. Ei fysiikan tiedot vanhene, toisin kuin lääketieteen.

Looginen ajattelu on synnynnäistä ja koulutus ei sitä tuo, kuten tuostakin tekstistä voi huomata. Ihmeellistä roskaa joku viitsiikin kirjoittaa.

fysiikan tiedot eivät vanhene juu, mutta jos ollut työelämässä ja koulussa kunnolla yli 15v sitten, niin työnantaja voi ruveta epäilemään osaako ko. henkilö käyttää edes tietokonetta ja ohjelmia töissä..sekään ei ole aina itsestäänselvyys. Tämänkin vuoksi täydennyskoulutus on plussaa, ei tarvitse olla kokonaan uusi tutkinto, toki olisihan hän voinut ton koodaushomman suorittaa loppuun asti, tuskin olisi työnhaussa haitaksi vaikka ei suoraan koodariksi haluaisi(koska pakko päivittää osaamistaan). Nykymenolla työnantaja saa äkkiä kuvan ei kovin oma-aloitteisesta ja ei-toimeliaasta tyypistä, niin miksi ihmeessä palkata sellaista kun muitakin on?

Nyymi23 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.

Ei ole vapaamatkustaja pelkän tuon perusteella. Jos hän kasvattaa lapsistaan hyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, niin on jo näin tarjonnut tärkeän panoksen yhteiskunnalle. Vanhemmuus voi olla kokoaikaista työtä, mitä ei tule vähätellä. En lukenut artikkelia, mutta olettaen, että puoliso on sitten hoitanut rahanteon ja elättänyt perhettä niin mikäs tässä on ongelmana? Eri asia, jos nainen kiskonut pelkästään tukia toki. Opiskelu vie aikaa. Nainen hankki lapsia 28-vuotiaana (milloin muutenkaan? Naisilla kello tikittää) eli ihan normaali-ikäisenä.  

hän joka näkee Suomen liian työkeskeisenä kasvattaisi lapsistaan tuottavia? :D jep

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan varmasti olisi töitä ollut tarjolla. Ehkei koulutusta vastaavia, mutta jotakin. Mutta kun "Emmmää nyt voi kun pitää tehdä lapsia ja loisia niiden kanssa kotona ja sitten voi taas tehdä lisää ja sitten vielä lisää. Sitten ne sairastaa ja mä sairastan ja suorittavat työt on niin rasittavia kun mä oon niin korkeasti koulutettu..."

Työttömäksi jäänyt tutkijakaverini kyseli aikoinaan raksahommia, kun oli sellaisia tehnyt opiskeluvuosinaan. Hänelle kerrottiin, ettei niihin hommiin nykyaikoina oteta mielellään kuin ulkomaalaisia tai korkeintaan nuoria. Ei työnantajat muutenkaan halua mitään tohtoreita ja maistereita sellaisiin hommiin, jotka on ajateltu kouluttamattomille. 

Työnantajille voisi laittaa velvoitteen ottaa mikä tahansa kotimainen vaihtoehto näihin ns. läpikulkutöihin.  Ei niissä se nuori tai ulkomaalainen sen pidempään välttämättä viihdy.

Kuule, eiköhän se työntantaja tiedä, mikä on paras vaihtoehto. Ihan varmasti tottaa sen, ja se on kaikkien etu.

Se työttömäksi jäävä olisi voinut vakavasti miettiä on todallakin tehnyt kaiken, ml. voisiko persuuksen siirtää toiseen paikkaan?  Olisiko mahdollisuus johonkin väliaikaiseen työhön joka mahd. loisi sopivia kontakteja jne. Jos on ollut tutkija, niin sitten vaan katsomaan jotain muuta mihin koulutus istuu. Ei ole pakko olla tutkija koko ikäänsä.

Miksi epäsosiaalisille sitten sanotaan, että kannattaa hankkia yliopistokoulutus, jos sillä ei sittenkään tee mitään töiden saamisen kannalta?

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmiset saavat kokemusta, jos eivät edes pääse firmaan. Edes harjoittelijaksi. Jos firmat täynnä. Vaatimustaso voi olla myös osatyökykyisille liian vaativa, jos elimistö ei kestä (tai joku osa siitä), enkä puhu nyt tuosta tapauksesta vaan yleisesti aiheesta. Uusi ala voi olla myös sellainen, jossa vaatimukset. Ellei toimi vaikka osa-aikaisena pienyrittäjänä. Siihen taas vaaditaan joku summa että sen saa toimimaan. 

Yritykset haluavat parhaat yksilöt firmaansa. Matemaattisilla aloilla parhaiden ja huonompien välinen ero on valtavan suuri. Yleensä kaikista parhaat menevät tutkijoiksi. Heistä tulee tohtoreita ja professoreja. Seuraavaksi parhaat menevät yrityksiin. Keskitason ja siitä alaspäin olevien opiskelijoiden on vaikea saada mitään hommia.

Eikö se mene niin, että taantumaan valmistuvat ovat tyhmempiä ja laiskempia kuin muut?

Jos työvoimasta on oikeasti pulaa, niin Eevan pitäisi kelvata, jos hänelle voi opettaa hommat.

Samoin Suomessa pitäisi luopua tutkintojen vaatimisesta kaikissa töissä, jotka kuitenkin opitaan työpaikalla ja näitä on valtavasti. Jos työvoimasta on oikeasti pulaa, niin on varaa joustaa tutkintovaatimuksista tai jokainen voi vaikka kirjaston printteriltä tulostaa itselleen sopivan tutkintotodistuksen.

Koulutus on aika isolta osin tottelevaisuuskoe kuten koirilla on nämä agility-kisat. Aikuisten maisterit ja tohtorit ja muut proottorit ovat ihmisten agility-kisoja. Koira saa makkaraa ja ihminen saa tittelin ja selkään taputuksia; Mirja-Markun maisteriopinnot eivät yleensä liity työelämään ja Mustin hypyt taas eivät liity siihen, mitä Musti kotona tekee. Tottelevaisuutta ja osaamista voisi nettiaikana osoittaa myös joustavammin kuin tämän esteratateatterin kautta. Voisimme siirtyä yleisten kielitutkintojen tyyppiseen koulutukseen eli osoitetaan tietotaidot kaikille avoimessa kokeessa. 

Vierailija kirjoitti:

Nyymi23 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä henkilöltä loistava suunnitelma loppuelämän kestävään vapaamatkustajan asemaan. Ensin opiskelee aivan marginaalisesti työllistävän ammatin ja sitten hankkiutuu paksuksi ennen kuin on kerryttänyt kestävän asiantuntijuuden. Sitten äitiysvapaille vuosiksi, jotta se vähäinenkin ammattitaito ruostuu sillä välin.

Ei ole vapaamatkustaja pelkän tuon perusteella. Jos hän kasvattaa lapsistaan hyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, niin on jo näin tarjonnut tärkeän panoksen yhteiskunnalle. Vanhemmuus voi olla kokoaikaista työtä, mitä ei tule vähätellä. En lukenut artikkelia, mutta olettaen, että puoliso on sitten hoitanut rahanteon ja elättänyt perhettä niin mikäs tässä on ongelmana? Eri asia, jos nainen kiskonut pelkästään tukia toki. Opiskelu vie aikaa. Nainen hankki lapsia 28-vuotiaana (milloin muutenkaan? Naisilla kello tikittää) eli ihan normaali-ikäisenä.  

hän joka näkee Suomen liian työkeskeisenä kasvattaisi lapsistaan tuottavia? :D jep

Liian työkeskeiset vanhemmat usein pakottavat lapsensa jollekin tietylle alalle, jolloin lapselle syntyy valheellinen minäkuva. Se poikkeaa siitä, mikä lapsi oikeasti on ja mitä hän oikeasti haluaa. Tämmöinen valheellinen minäkuva altistaa burnoutille, koska teet aikuisena asioita, joita ei sisimmässään haluaisi tehdä.