Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön
19.09.2023 |
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a91cdabf-c375-4fc3-9dd5-66a89aa7c220
"Lapsen saamisen jälkeen töitä ei sitten löytynyt, koska minulla olisi pitänyt olla kokemusta juuri siitä, mitä yritys tekee, muttei ollut"
Eli työnantajien pitäisi vain arpoa se tekijä vailla mitään osaamista siitä mitä yritys tekee?
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä"
Eli työnantaja pitäisi palkata tekijä joka on enemmän sairauslomalla kuin töissä?
(huom, myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta)
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä."
Mikä on hakijan ala, jos hän ei ole tehtynyt käytönnössä lainkaan alansa töitä? Tai, kun siitä koulutuksesta on jo lähes 20 vuotta?
"Työttömänä ollessaan Rajala on huomannut, että suomalaiset ovat työkeskeisiä ja esittelevätkin itsensä usein kertomalla ammattinsa."
Pitäisikö meidän sitten olla enemmän ns vapaa-aika keskeisiä?
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Miksi maisteri ei sitten kelpaa?
On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Ylioppilasta pidettiin hyvin kouluttautuneena 1950-luvulla, mutta nykyään ylioppilastutkinto ei riitä mihinkään. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.
On aina ollut illuusio, että koulutuksen arvo säilyy läpi elämän. Maisteri Eeva, sinun tutkinto ei ole enää minkään arvoinen.
No jollain tietotekniikan alalla varmaan. Kun taas jotkut 10-20 vuotta yliopistolla pyörineet (useampi tutkinto tai ikiopiskelija) ovat huomanneet, että samat kurssit pyörivät samoilla sisällöillä vuosikymmenestä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Eikö hän voisi hakeutua sairaalafyysikoksi, kun on opiskellut maisterin tutkinnon fysiikasta?
Niille on ihan oma koulutuksensa, joka kestää useamman vuoden, ja se on tarjolla ymmärtääkseni vain Tampereella.
Faktat kehiin kirjoitti:
Kyösti kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Tuossa ilmenee pieni ajatteluongelma, eihän fysiikan maisterin pidä viidentoista vuoden kotonaolon jälkeen edes heti "saada" vakinaista fysiikanopettajan virkaa ? Jos ajattelumalli on tuo, koskaan ei tule sopivaa paikkaa eteen, sopivalla paikkakunnalla. Jos laajentaa hakuansa ammatilliseen ja peruskouluun ala-asteelta yläasteelle, ja sijaisuuksiin, joita tekevät abiturientitkin, niin ei ole ongelma päästä sinne puun tyvelle, josta vähitellen kiivetään puuhun.
Ala-asteilla ei ole haussa yhtään paikkaa, jossa olisi mainittu fysiikka; ammatillisessa koulutuksessa on yksi sijaisuus Lappeenrannassa ammattikoulussa. Vakanssi on matikan ja tietotekniikan sijaisuus, johon voi kuulua fysiikkaa. Kuntarekryssä on vielä em. mollissa listattujen paikkojen lisäksi Vaasassa fys/kem -lehtorin sijaisuus, samoin Janakkalassa. Olet oikeassa siinä että satunnaisia sijaisuuksia, tuurauksia jne on kyllä saatavilla, mutta "oikea" ura vaatisi lisäopintoja ja pätevyyksiä. Ja voi olla että Eeva ei edes halua opettajaksi. Kuten joku mainitsikin, niin monessa muussa maassa, esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa, hän voisi olla jo työllistynyt moneen kertaa pankki- rahoitus-, vakuutus- tai konsulttialalle, puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä.
Olen aika varma siitä, että tärkein syy artikkelissa mainitun fyysikon vaikeuksiin työllistyä on juuri se, että ei halua opettajaksi, ei varhaiskasvatukseen, eikä esimerkiksi hoitoalalle. Pankit ja rahoitusala saavat rekrytoiduksi nopeasti valmistuneita nuoria ammattilaisia, myös Aalto-yliopiston reserveistä, ja näillä on keskinäiset verkostot olemassa, ja usein heillä ei vielä ole perheen aiheuttamia sitoumuksia hoidettavanaan hektisessä työympäristössä. Nelikymppiset ovat ehkä jo irtautuneet lattiatason töistä ja siirtyneet seuraavalle tasolle johtamaan nuorempiaan. Uskon, että artikkelissa mainittu fyysikko kyllä ymmärtää , että tilanne on osaksi omien valintojen ja toiminnan tulosta, tuulisilla työmarkkinoilla yksi henkilökohtainen vikaan osunut uravalinta ei välttämättä syrjäytä lopullisesti työelämästä, mutta jos valinnat ovat **vuosikausien** ajan olleet johdonmukaisesti työelämästä syrjäyttäviä, mitä muuta edes voisi odottaa ?
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Harvemmin vakituisia fysiikan opettajien virkoja on haettavana syys/lokakuun taitteessa. Heinäkuun loppu lienee oikea hetki hakea sellaista.
Naiset menkää töihin, älkää jääkö vuosiksi kotiin lasten kanssa! Ei kukaan mieskään tee niin ja sen jälkeen ruikuta työttömyyttään.
Mulla on 4 lasta. Aina kun nuorimmainen on täyttänyt vuoden, olemme joko palkanneet hoitajan kotiin tai vieneet lapset perhepäivähoitajalle. Kuopuksen äitiysloman käytin opiskeluun, jotta pääsin sen jälkeen etenemään urallani. Nyt olen ison firman johtajana, ikää 42v ja nuorin lapsi jo 10v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päteviä fysiikan opettajia on ainakin meidän lukion lähes mahdotonta löytää. Eli mites opettajaksi.
Faktat kehiin kirjoitti:
Kyösti kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Tuossa ilmenee pieni ajatteluongelma, eihän fysiikan maisterin pidä viidentoista vuoden kotonaolon jälkeen edes heti "saada" vakinaista fysiikanopettajan virkaa ? Jos ajattelumalli on tuo, koskaan ei tule sopivaa paikkaa eteen, sopivalla paikkakunnalla. Jos laajentaa hakuansa ammatilliseen ja peruskouluun ala-asteelta yläasteelle, ja sijaisuuksiin, joita tekevät abiturientitkin, niin ei ole ongelma päästä sinne puun tyvelle, josta vähitellen kiivetään puuhun.
Ala-asteilla ei ole haussa yhtään paikkaa, jossa olisi mainittu fysiikka; ammatillisessa koulutuksessa on yksi sijaisuus Lappeenrannassa ammattikoulussa. Vakanssi on matikan ja tietotekniikan sijaisuus, johon voi kuulua fysiikkaa. Kuntarekryssä on vielä em. mollissa listattujen paikkojen lisäksi Vaasassa fys/kem -lehtorin sijaisuus, samoin Janakkalassa. Olet oikeassa siinä että satunnaisia sijaisuuksia, tuurauksia jne on kyllä saatavilla, mutta "oikea" ura vaatisi lisäopintoja ja pätevyyksiä. Ja voi olla että Eeva ei edes halua opettajaksi. Kuten joku mainitsikin, niin monessa muussa maassa, esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa, hän voisi olla jo työllistynyt moneen kertaa pankki- rahoitus-, vakuutus- tai konsulttialalle, puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä.
Suomessa on jäykät työmarkkinat. Yritykset eivät ota pankki- ja rahoitussektorille muita kuin siihen erikoistuneita KTM:ä ja DI:ta. Aaltoyliopisto tekee yhteistyötä yritysten kanssa ja siksi sieltä otetaan työntekijätkin. Yliopistojen yhteistyö yritysten kanssa on paljon vähäisempää. Yliopisto on keskittynyt pääosin opetukseen ja tutkimukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea ei voi saada kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Kyösti kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Tuossa ilmenee pieni ajatteluongelma, eihän fysiikan maisterin pidä viidentoista vuoden kotonaolon jälkeen edes heti "saada" vakinaista fysiikanopettajan virkaa ? Jos ajattelumalli on tuo, koskaan ei tule sopivaa paikkaa eteen, sopivalla paikkakunnalla. Jos laajentaa hakuansa ammatilliseen ja peruskouluun ala-asteelta yläasteelle, ja sijaisuuksiin, joita tekevät abiturientitkin, niin ei ole ongelma päästä sinne puun tyvelle, josta vähitellen kiivetään puuhun.
Ala-asteilla ei ole haussa yhtään paikkaa, jossa olisi mainittu fysiikka; ammatillisessa koulutuksessa on yksi sijaisuus Lappeenrannassa ammattikoulussa. Vakanssi on matikan ja tietotekniikan sijaisuus, johon voi kuulua fysiikkaa. Kuntarekryssä on vielä em. mollissa listattujen paikkojen lisäksi Vaasassa fys/kem -lehtorin sijaisuus, samoin Janakkalassa. Olet oikeassa siinä että satunnaisia sijaisuuksia, tuurauksia jne on kyllä saatavilla, mutta "oikea" ura vaatisi lisäopintoja ja pätevyyksiä. Ja voi olla että Eeva ei edes halua opettajaksi. Kuten joku mainitsikin, niin monessa muussa maassa, esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa, hän voisi olla jo työllistynyt moneen kertaa pankki- rahoitus-, vakuutus- tai konsulttialalle, puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä.
Olen aika varma siitä, että tärkein syy artikkelissa mainitun fyysikon vaikeuksiin työllistyä on juuri se, että ei halua opettajaksi, ei varhaiskasvatukseen, eikä esimerkiksi hoitoalalle. Pankit ja rahoitusala saavat rekrytoiduksi nopeasti valmistuneita nuoria ammattilaisia, myös Aalto-yliopiston reserveistä, ja näillä on keskinäiset verkostot olemassa, ja usein heillä ei vielä ole perheen aiheuttamia sitoumuksia hoidettavanaan hektisessä työympäristössä. Nelikymppiset ovat ehkä jo irtautuneet lattiatason töistä ja siirtyneet seuraavalle tasolle johtamaan nuorempiaan. Uskon, että artikkelissa mainittu fyysikko kyllä ymmärtää , että tilanne on osaksi omien valintojen ja toiminnan tulosta, tuulisilla työmarkkinoilla yksi henkilökohtainen vikaan osunut uravalinta ei välttämättä syrjäytä lopullisesti työelämästä, mutta jos valinnat ovat **vuosikausien** ajan olleet johdonmukaisesti työelämästä syrjäyttäviä, mitä muuta edes voisi odottaa ?
Fysiikan opinnoissa on oma erikoisala opettajille. He käyvät eri kursseja kuin teoreettiset fyysikot. Opettajan sijaisuuksia voisi maksimissaan tehdä. Voi olla myös mahdollista, että koulut ottavat mielummin opiskelijoita sijaisuuksiin, koska he ovat halvempia. Erikoistumisala määrää pitkälti sen mitä töitä voit tehdä. Yritykset eivät myöskään ota töihin eriskoisalan ulkopuolelta.
Jotkut kommentit kuulostavat erikoisilta, esim: – He olisivat mieluummin halunneet yrityksiin töihin, mutta alkoivat tehdä siinä tilanteessa väitöskirjaa. Väitöskirjatutkijoissa olisi varmasti paljon hyviä tyyppejä koulutettavaksi yritysten tarpeisiin, jos yritykset näkisivät sen vaivan.
Tunnen useampia tohtoreita, jotka menivät yrityksiin töihin tohtorikoulutuksen aikana. Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se on tässä maassa jossa koulutus on tärkeintä ja osaamisella ei niin väliä niin sitten nämä joilla on koulutusta mutta ei osaamista eivät saa töitä. Tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Naiset menkää töihin, älkää jääkö vuosiksi kotiin lasten kanssa! Ei kukaan mieskään tee niin ja sen jälkeen ruikuta työttömyyttään.
Mulla on 4 lasta. Aina kun nuorimmainen on täyttänyt vuoden, olemme joko palkanneet hoitajan kotiin tai vieneet lapset perhepäivähoitajalle. Kuopuksen äitiysloman käytin opiskeluun, jotta pääsin sen jälkeen etenemään urallani. Nyt olen ison firman johtajana, ikää 42v ja nuorin lapsi jo 10v.[/quot
"Elämä on valintoja"
Jotkut naiset ovat halunneet/ haluavat itse hoitaa (myöskin) lapsiaan, olla mukana kaikessa/ olla läsnä. Jotkut äidit ovat halunneet/ haluavat antaa lastensa vieraitten hoidettaviksi. Oma ura/ työ, mahd. harrastukset jne. menevät tärkeysjärjestyksessä lasten edelle. Olkoon lapsia yksi tai useampi; sen ei ole väliä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea ei voi saada kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Kyösti kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Tuossa ilmenee pieni ajatteluongelma, eihän fysiikan maisterin pidä viidentoista vuoden kotonaolon jälkeen edes heti "saada" vakinaista fysiikanopettajan virkaa ? Jos ajattelumalli on tuo, koskaan ei tule sopivaa paikkaa eteen, sopivalla paikkakunnalla. Jos laajentaa hakuansa ammatilliseen ja peruskouluun ala-asteelta yläasteelle, ja sijaisuuksiin, joita tekevät abiturientitkin, niin ei ole ongelma päästä sinne puun tyvelle, josta vähitellen kiivetään puuhun.
Ala-asteilla ei ole haussa yhtään paikkaa, jossa olisi mainittu fysiikka; ammatillisessa koulutuksessa on yksi sijaisuus Lappeenrannassa ammattikoulussa. Vakanssi on matikan ja tietotekniikan sijaisuus, johon voi kuulua fysiikkaa. Kuntarekryssä on vielä em. mollissa listattujen paikkojen lisäksi Vaasassa fys/kem -lehtorin sijaisuus, samoin Janakkalassa. Olet oikeassa siinä että satunnaisia sijaisuuksia, tuurauksia jne on kyllä saatavilla, mutta "oikea" ura vaatisi lisäopintoja ja pätevyyksiä. Ja voi olla että Eeva ei edes halua opettajaksi. Kuten joku mainitsikin, niin monessa muussa maassa, esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa, hän voisi olla jo työllistynyt moneen kertaa pankki- rahoitus-, vakuutus- tai konsulttialalle, puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä.
Olen aika varma siitä, että tärkein syy artikkelissa mainitun fyysikon vaikeuksiin työllistyä on juuri se, että ei halua opettajaksi, ei varhaiskasvatukseen, eikä esimerkiksi hoitoalalle. Pankit ja rahoitusala saavat rekrytoiduksi nopeasti valmistuneita nuoria ammattilaisia, myös Aalto-yliopiston reserveistä, ja näillä on keskinäiset verkostot olemassa, ja usein heillä ei vielä ole perheen aiheuttamia sitoumuksia hoidettavanaan hektisessä työympäristössä. Nelikymppiset ovat ehkä jo irtautuneet lattiatason töistä ja siirtyneet seuraavalle tasolle johtamaan nuorempiaan. Uskon, että artikkelissa mainittu fyysikko kyllä ymmärtää , että tilanne on osaksi omien valintojen ja toiminnan tulosta, tuulisilla työmarkkinoilla yksi henkilökohtainen vikaan osunut uravalinta ei välttämättä syrjäytä lopullisesti työelämästä, mutta jos valinnat ovat **vuosikausien** ajan olleet johdonmukaisesti työelämästä syrjäyttäviä, mitä muuta edes voisi odottaa ?
Totuus on, ettei halua töihin ollenkaan.
15 vuotta työttömänä ja sinä aika ollut vain yhden kerran jossain lyhyessä työsuhteessa, ja silloinkin hakenut heti viikon sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Harvemmin vakituisia fysiikan opettajien virkoja on haettavana syys/lokakuun taitteessa. Heinäkuun loppu lienee oikea hetki hakea sellaista.
Ei silti ehkä kannattaisi puhua "huutavasta pulasta" jos tuon verran on töitä tarjolla. Lähihoitajista, sairaanhoitajista ja tk-lääkäreistä on huutava pula. (Paitsi ei niin huutava että esim. lähäreille suostuttaisiin maksamaan yksityisellä puolella yli TES:sin palkkaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yritän vähän valaista, mitä tarkoitin. Olen siis itse filosofian maisteri ja asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla. Mielestäni laaja-alainen yliopistokoulutus antoi minulle eväät menestyä työelämässä, pystyn etsimään ja analysoimaan tietoa tehokkaasti. Sen takia työnantajani ei varsinaisesti tarvinnut kouluttaa minua normaalia perehdytystä enempää. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse humanistimaisteri täysin alalta, jossa ei ole "virkoja" suoraan. Tiesin sen aikoinaan jo opiskeluajoilla, mutta kunhan opiskelin maisteriksi asti. CV:ssäni on pätkähommia niin paljon, että olen ne kiteyttänyt "Lisäksi olen työskennellyt asiakas- ja puhtauspalveluissa niin kotimaassa kuin ulkomailla" jne... Päädyin kuitenkin ihan kunnon hommiin ja useimmissa niissä arvostettiin vain maisterinpapereita (osoitus, että osaa oppia ja hyödyntää osaamistaan). Vain yksi työnantaja kysyi, mikä oli pääaineeni - ja se suu jäi auki vastauksen jälkeen. No, tuo "Eeva" ilmeisesti odottaa, että kaikki tulee vanhentuneella tutkinnolla. Ei tule. Olen itsekin kouluttautunut niin työkkärin kursseilla, avoimessa yliopistossa, aikuisopistoissa ja peda-paperitkin tullut hankittua. Lasten kera, työttömänä, eronneena jne... Yhteiskunnan varoilla ja omillakin säästöillä. Kyllä tuolla on kyse asenteesta. Haluaako tehdä omasta elämästään merkityksellistä ja olla mukana... Mikään todistus/tutkinto ei ole taie osaamisesta, vaan jatkuvasti tulee päivittää... Oikeasti en haluaisi, että minua hoitaisi lääkäri, joka on opiskellut tutkintonsa 20 vuotta sitten, himmaillut sen jälkeen ja nyt tulee ihmettelemään minua. En luottaisi sähköasentajaan, en putkiasentajaan tai edes bussikuljettajaan, joka ihmettelisi, mikä tää tämmöinen liikennemerkki on tai kas, sähköbussi, wtf!! Ja vielä vähiten fyysikkoon, joka jossain laitoksessa alkaisi ihmetellä, että joo...?Tai sellaisilla harjoittelutaidoilla alkaisi koodaamaan!
Kannattaisi opiskella edes vähän fysiikkaa niin ymmärtäisi, ettei fysiikkaa voi mitenkään verrata lääketieteeseen. Ei fysiikan tiedot vanhene, toisin kuin lääketieteen.
Looginen ajattelu on synnynnäistä ja koulutus ei sitä tuo, kuten tuostakin tekstistä voi huomata. Ihmeellistä roskaa joku viitsiikin kirjoittaa.
Siinä tapauksessa, etteivät fysiikan tiedot vanhene, ko. tieteenalalla ei tapahdu mitään kehitystä.
Fysiikassa kaikki uusi rakentuu sen vanhan tiedon päälle. Lääketieteessä sanotaan, että puolet mitä lääketieteellisessä opetetaan on joko vääriä tai vanhentuneita tietoja. Ongelma on vain, että lääkäri ei tiedä mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yritän vähän valaista, mitä tarkoitin. Olen siis itse filosofian maisteri ja asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla. Mielestäni laaja-alainen yliopistokoulutus antoi minulle eväät menestyä työelämässä, pystyn etsimään ja analysoimaan tietoa tehokkaasti. Sen takia työnantajani ei varsinaisesti tarvinnut kouluttaa minua normaalia perehdytystä enempää. 🙂
Näin sen juuri pitäisi mennäkin! Ongelmaksi muodostuu se tässäkin ketjussa todettu, että Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomat ja monet työnantajat ja myös työnhakijat näkevät yliopistot jonkinlaisina ammattikouluina. Esimerkiksi Eevan ammattitaitoa on pidetty menetettynä tai kadonneena, osaamista olemattomana ja sopimattomana, ja ainoaksi lähes ainoana ammattivaihtoehtona nähty opettajan työt tai täydellinen alanvaihto. Tosiasiassa ne sinun mainitsemasi työelämän menestyksen eväät eivät ole haihtuneet minnekään - pitäisi vain löytää työnantaja joka arvostaisi niitä. Lisäksi Eevalla on tietysti yleistä elämänkokemusta aivan eri tavalla kuin 25-vuotiaalla tuoreella maisterilla.
Faktat kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 25 km päässä Jyväskylässä fysiikan opettajana viime kevään ylioppilas. Fyysikoista on huutava pula opettajina, pääsisi heti töihin.
Mol.fi -sivustolla on haettava koko maassa tasan seitsemän yläasteen ja/tai lukion fysiikan opettajan paikkaa. Hämeenlinnassa lyhytkaikainen ma/fys-sijaisuus, Nivalassa ma/fysk/kem-sijaisuus, Vihdissä ma/fys-sijaisuus, Espoossa ma/fys/kem-sijaisuus, Kotkassa ma/fys/kem-sijaisuus, Kuopiossa ma/fys tai kem vakinainen yläasteen lehtorin virka, ja Pasilassa ma/fy-sijaisuus.
Kun koko valtakunnassa on haettava tasan yksi (1) vakinainen fysiikan opettajan vakanssi, niin silloin puheet huutavasta pulasta ovat Pahkasika-tason juttuja.
Ei syyskuussa voi saada kattavaa kuvaa siitä, onko jotain tiettyjä opettajanvirkoja paljon vai vähän. Ne virat laitetaan yleensä auki keväällä, ja jos pätevää ei löydy, otetaan joku epäpätevä vuodeksi. Sitten seuraavana keväänä uudella onnella.
Artikkelin henkilö ei toki ole pätevä opettaja, mutta huomautuksena tähän mol-analyysiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yritän vähän valaista, mitä tarkoitin. Olen siis itse filosofian maisteri ja asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla. Mielestäni laaja-alainen yliopistokoulutus antoi minulle eväät menestyä työelämässä, pystyn etsimään ja analysoimaan tietoa tehokkaasti. Sen takia työnantajani ei varsinaisesti tarvinnut kouluttaa minua normaalia perehdytystä enempää. 🙂
Näin sen juuri pitäisi mennäkin! Ongelmaksi muodostuu se tässäkin ketjussa todettu, että Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomat ja monet työnantajat ja myös työnhakijat näkevät yliopistot jonkinlaisina ammattikouluina. Esimerkiksi Eevan ammattitaitoa on pidetty menetettynä tai kadonneena, osaamista olemattomana ja sopimattomana, ja ainoaksi lähes ainoana ammattivaihtoehtona nähty opettajan työt tai täydellinen alanvaihto. Tosiasiassa ne sinun mainitsemasi työelämän menestyksen eväät eivät ole haihtuneet minnekään - pitäisi vain löytää työnantaja joka arvostaisi niitä. Lisäksi Eevalla on tietysti yleistä elämänkokemusta aivan eri tavalla kuin 25-vuotiaalla tuoreella maisterilla.
15 vuodessa mikä tahansa tutkinto vanhentuu varsinkin kun sitä ammattiosaamista ei ole mistään työpaikasta edes kertynyt.
Alue: Aihe vapaa
Ala-asteilla ei ole haussa yhtään paikkaa, jossa olisi mainittu fysiikka; ammatillisessa koulutuksessa on yksi sijaisuus Lappeenrannassa ammattikoulussa. Vakanssi on matikan ja tietotekniikan sijaisuus, johon voi kuulua fysiikkaa. Kuntarekryssä on vielä em. mollissa listattujen paikkojen lisäksi Vaasassa fys/kem -lehtorin sijaisuus, samoin Janakkalassa. Olet oikeassa siinä että satunnaisia sijaisuuksia, tuurauksia jne on kyllä saatavilla, mutta "oikea" ura vaatisi lisäopintoja ja pätevyyksiä. Ja voi olla että Eeva ei edes halua opettajaksi. Kuten joku mainitsikin, niin monessa muussa maassa, esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa, hän voisi olla jo työllistynyt moneen kertaa pankki- rahoitus-, vakuutus- tai konsulttialalle, puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä.