HS: Helsinkiläinen Irina toimii lapsensa omaishoitajana viikon jokaisena päivänä kellon ympäri Nyt hallitus haluaa hänet töihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene minun oikeuden tunteen tajuun millä oikeudella henkilö joka EI OLE työmarkkinoiden käytettävissä on oikeutetttu työttömyysetuuteen?! 

Omaishoito on työtä. Koti on hänen työpaikkansa.

Mutta tästä syystä tarvittaisiin perustulo.

Perustulo korjaisi niin monta ongelmaa nykyisessä järjestelmässä.

Jos hänellä kerran on työtä, silloinhan hän ei tarvitse työttömyysetuutta, eikö?

Sanoinkin perustulo. Toinen vaihtoehto olisi, että maksetaan omaishoidon tukea enemmän, niin ei tarvitse hakea työttömyystukea.

Omaishoito on arvokasta työtä, joka säästää huomattavasti yhteiskunnan resursseja.

Kannatan perustuloa. Kun koko kuukauden tuet olisi 400 e/kk + lapsen lääkkeet, niin Irinaakin alkaisi työnteko kiinnostaa. Tuota isompaan perustuloon meillä ei ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaishoitajuus on Irinan oma valinta, hän saisi lapsensa myös 8 tunniksi hoitoon, mutta silloin omaishoidontuki pienenisi. Vastaavia perheitä on muitakin, mutta näissä vanhemmat kummallisesti voivat käydä edes osa-aikatöissä ja lapsi on silloin ohjatussa hoidossa eli alan ammattilaiset auttavat häntä. Miksi ihmeessä normilapsen tulee mennä päiväkotiin, jotta oppisi asioita, joita vanhemmat ei opeta, jos Irinan lapselle riittää pelkkä äiti?

Kyllä, on hienoa, että äiti huolehtii lapsestaan, mutta se maksaa tälle yhteiskunnalle todella paljon. En minä tavallisen lapsen äitinä saa noin 1500 e/kk siitä, että olen kanssaan kotona, joten miksi meillä yhteiskunta suhtautuu hyvin eriarvoistavasti erilaisiin perheisiin. Kyllä minäkin voisin olla sitä mieltä, että lapsi tarvitsee kokoaikaista valvontaa enkä hyväksy tarjottuja tukitoimia.

Vaikutat olevan täysin kujalla siitä mitä se alan ammattilaisten auttaminen maksaa.

Olen todella kujalla, koska olen vastaavanlaisessa tilanteessa, lapsi on koulussa 4 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoidossa 4 tuntia ja minä olen töissä. Omaishoidontukea sain 2 vuoden ajan, sitten katsoin, että tämä oli tässä, sekä minulle että lapselle on parempi, että hän saa kaiken mahdollisen tuen eikä pelkkää paapovaa äitiä. En ole kieltäytynyt tuesta Irinan tavoin, vaan olen pyrkinyt siihen, että sekä minulla että lapsella on hyvä elämä. Myönnän, että Kelan tuet antaisivat helpomman arjen kuin nykytyöni, mutta silti arvostan sitä, että lapselle on tarjolla muutakin maailmaa kuin minä.

Voi hyvä ihme! Oletko todella noin yksinkertainen? Että jos minä pärjään näin oman erityislapseni kanssa, niin kyllä kaikkien muidenkin tulisi pärjätä samoilla ratkaisuilla? Että juuri minun ratkaisuni sopii aivan kaikille. Jotenkin tuntuu todella oudolta että erityislapsen vanhempi, joka on vielä hakenut ja saanut omaishoidon tukea, ei ole sen vertaa nähnyt muita erityislapsia ja heidän perheitään, että tajuaisi lasten ja heidän tarpeidensa olevan hyvin erilaisia, joku tarvitsee enemmän, joku pärjää vähemmällä avulla. Joku sietää ryhmässä oloa, joku ei.

T. ohis

En ole vielä koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sanovan, että älkää ottako ammattilaisten apua vastaan, älkää salliko erityislapsen oppia uusia asioita, koska lapselle riittää se, että hän on vanhemman kanssa. Ei sillä ole merkitystä, että lapsi taantuu eikä saa ikätasoistaan apua. Hän on erityislapsi, sellaiset ovat tarpeiltaan erilaisia ja tälle lapselle riittää se, että vanhempi ei mene töihin.

Mutta jos tavoite on, että Irina menisi kokoaikatöihin niin ei hänelle välttämättä tuosta noin vaan töitä järjesty. Sanotaan vaan, että kun sulla ei ole tota kokemusta niin ei me sua oteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi muistaa, että laitoshoito maksaa moninkertaisesti sen, mitä perhe saa tukia.

Omaishoitajat säästävät yhteiskunnan rahoja ja tekevät lähes ympärivuorokautista työtä.

Miksi meillä on lähes maksuton laitospäivähoito, jos pienten lasten vanhempien jääminen kotiin säästäisi yhteiskunnan rahoja? Ei tuossa Irinalta odoteta sitä, että hän jättää lapsensa laitokseen vaan sitä, että hän hyväksyy töihinmenon aiheuttaman omaishoidontuen tarpeen päättymisen ja sen, että iltapäivisin lasta hoitaa joku muu kuin hän.

Jos lapsi viedään hoitoon muualle niin ei Irinalle välttämättä tuosta noin vaan järjesty kokoaikaista vakotuista työtä. Nykyaikana kokoaikaiset työt varsinkin vakituiset on aika harvojen herkkua. Voikin olla, että vaikka Irina haluaisi töihin niin hänelle sitä työtä ei anneta.

Aina on tekosyitä sille, että ei voi mennä töihin! Montako Irinaa sinä olet valmis kustantamaan?

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnalle olisi eduksi, että sikiöseulat tehtäisiin tarkemmin kaikille nipt-testillä. Jos vaikeita kehitysvammoja löytyy, kannustetaan aborttiin. Jos vanhemmat väen väkisin haluavat kasvitasoisen lapsen synnyttää hoitavat myös seuraukset itse. Ei ole mitään järkeä makuuttaa vuosikausia, ellei vuosikymmeniä jäykistyneitä, kuolaavia ja kommunikoimattomia ihmisiä laitossängyissä. Vanhemmat jääkööt omakustanteisesti lastaan hoitamaan tai maksakoot itse laitospaikan kun tahallaan ovat vaikeasti vammaisen maailmaan tuoneet.

Tässä myös näkyy ihmisen kommentointi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisesta/erityislapsesta. Kaikki ei tule näkyviin missään sikiöseulonnoista.  Osa tulee ilmi lapsen jos synnyttyä ja osa kehityksen seurannan myötä. Voi syntyä 10 pisteen vauva, joka onkin erityissairaanhoidon potilas vuoden ikäisenä monine ongelmineen ja siinä voi mennä pitkääään kunnes kaikki tulee esille ja osataan diagnosoida oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene minun oikeuden tunteen tajuun millä oikeudella henkilö joka EI OLE työmarkkinoiden käytettävissä on oikeutetttu työttömyysetuuteen?! 

Omaishoito on työtä. Koti on hänen työpaikkansa.

Mutta tästä syystä tarvittaisiin perustulo.

Perustulo korjaisi niin monta ongelmaa nykyisessä järjestelmässä.

Jos hänellä kerran on työtä, silloinhan hän ei tarvitse työttömyysetuutta, eikö?

Sanoinkin perustulo. Toinen vaihtoehto olisi, että maksetaan omaishoidon tukea enemmän, niin ei tarvitse hakea työttömyystukea.

Omaishoito on arvokasta työtä, joka säästää huomattavasti yhteiskunnan resursseja.

Kannatan perustuloa. Kun koko kuukauden tuet olisi 400 e/kk + lapsen lääkkeet, niin Irinaakin alkaisi työnteko kiinnostaa. Tuota isompaan perustuloon meillä ei ole varaa.

Ei se riitä, että Irinaa kiinnostaa työnteko. Työnantajaakin pitää kiinnostaa. Sekään ei vielä riitä vaan työnantajan pitää palkata Irina. Ei, ei, ei määräaikaiseksi eikä osa-aikaiseksi vaan vakituiseksi kokoaikatyölliseksi. Moneltako työnantajalta tämä onnistuu? Aika harvalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaishoitajuus on Irinan oma valinta, hän saisi lapsensa myös 8 tunniksi hoitoon, mutta silloin omaishoidontuki pienenisi. Vastaavia perheitä on muitakin, mutta näissä vanhemmat kummallisesti voivat käydä edes osa-aikatöissä ja lapsi on silloin ohjatussa hoidossa eli alan ammattilaiset auttavat häntä. Miksi ihmeessä normilapsen tulee mennä päiväkotiin, jotta oppisi asioita, joita vanhemmat ei opeta, jos Irinan lapselle riittää pelkkä äiti?

Kyllä, on hienoa, että äiti huolehtii lapsestaan, mutta se maksaa tälle yhteiskunnalle todella paljon. En minä tavallisen lapsen äitinä saa noin 1500 e/kk siitä, että olen kanssaan kotona, joten miksi meillä yhteiskunta suhtautuu hyvin eriarvoistavasti erilaisiin perheisiin. Kyllä minäkin voisin olla sitä mieltä, että lapsi tarvitsee kokoaikaista valvontaa enkä hyväksy tarjottuja tukitoimia.

Vaikutat olevan täysin kujalla siitä mitä se alan ammattilaisten auttaminen maksaa.

Olen todella kujalla, koska olen vastaavanlaisessa tilanteessa, lapsi on koulussa 4 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoidossa 4 tuntia ja minä olen töissä. Omaishoidontukea sain 2 vuoden ajan, sitten katsoin, että tämä oli tässä, sekä minulle että lapselle on parempi, että hän saa kaiken mahdollisen tuen eikä pelkkää paapovaa äitiä. En ole kieltäytynyt tuesta Irinan tavoin, vaan olen pyrkinyt siihen, että sekä minulla että lapsella on hyvä elämä. Myönnän, että Kelan tuet antaisivat helpomman arjen kuin nykytyöni, mutta silti arvostan sitä, että lapselle on tarjolla muutakin maailmaa kuin minä.

Voi hyvä ihme! Oletko todella noin yksinkertainen? Että jos minä pärjään näin oman erityislapseni kanssa, niin kyllä kaikkien muidenkin tulisi pärjätä samoilla ratkaisuilla? Että juuri minun ratkaisuni sopii aivan kaikille. Jotenkin tuntuu todella oudolta että erityislapsen vanhempi, joka on vielä hakenut ja saanut omaishoidon tukea, ei ole sen vertaa nähnyt muita erityislapsia ja heidän perheitään, että tajuaisi lasten ja heidän tarpeidensa olevan hyvin erilaisia, joku tarvitsee enemmän, joku pärjää vähemmällä avulla. Joku sietää ryhmässä oloa, joku ei.

T. ohis

En ole vielä koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sanovan, että älkää ottako ammattilaisten apua vastaan, älkää salliko erityislapsen oppia uusia asioita, koska lapselle riittää se, että hän on vanhemman kanssa. Ei sillä ole merkitystä, että lapsi taantuu eikä saa ikätasoistaan apua. Hän on erityislapsi, sellaiset ovat tarpeiltaan erilaisia ja tälle lapselle riittää se, että vanhempi ei mene töihin.

Mutta jos tavoite on, että Irina menisi kokoaikatöihin niin ei hänelle välttämättä tuosta noin vaan töitä järjesty. Sanotaan vaan, että kun sulla ei ole tota kokemusta niin ei me sua oteta.

Onneksi tukia ollaan nyt pienentämässä, jolloin ei voi saada samaan aikaan omaishoidontukea ja työttömyysetuutta, jos tosiasiallisesti ei töihin halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnalle olisi eduksi, että sikiöseulat tehtäisiin tarkemmin kaikille nipt-testillä. Jos vaikeita kehitysvammoja löytyy, kannustetaan aborttiin. Jos vanhemmat väen väkisin haluavat kasvitasoisen lapsen synnyttää hoitavat myös seuraukset itse. Ei ole mitään järkeä makuuttaa vuosikausia, ellei vuosikymmeniä jäykistyneitä, kuolaavia ja kommunikoimattomia ihmisiä laitossängyissä. Vanhemmat jääkööt omakustanteisesti lastaan hoitamaan tai maksakoot itse laitospaikan kun tahallaan ovat vaikeasti vammaisen maailmaan tuoneet.

Tässä myös näkyy ihmisen kommentointi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisesta/erityislapsesta. Kaikki ei tule näkyviin missään sikiöseulonnoista.  Osa tulee ilmi lapsen jos synnyttyä ja osa kehityksen seurannan myötä. Voi syntyä 10 pisteen vauva, joka onkin erityissairaanhoidon potilas vuoden ikäisenä monine ongelmineen ja siinä voi mennä pitkääään kunnes kaikki tulee esille ja osataan diagnosoida oikein.

Tai sitten vammaisuus voi tulla esiin vasta vaikka muutaman vuoden iässä. Vammaisuuksia on hyvin monenlaisia ja eritasoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene minun oikeuden tunteen tajuun millä oikeudella henkilö joka EI OLE työmarkkinoiden käytettävissä on oikeutetttu työttömyysetuuteen?! 

Omaishoito on työtä. Koti on hänen työpaikkansa.

Mutta tästä syystä tarvittaisiin perustulo.

Perustulo korjaisi niin monta ongelmaa nykyisessä järjestelmässä.

Jos hänellä kerran on työtä, silloinhan hän ei tarvitse työttömyysetuutta, eikö?

Sanoinkin perustulo. Toinen vaihtoehto olisi, että maksetaan omaishoidon tukea enemmän, niin ei tarvitse hakea työttömyystukea.

Omaishoito on arvokasta työtä, joka säästää huomattavasti yhteiskunnan resursseja.

Kannatan perustuloa. Kun koko kuukauden tuet olisi 400 e/kk + lapsen lääkkeet, niin Irinaakin alkaisi työnteko kiinnostaa. Tuota isompaan perustuloon meillä ei ole varaa.

Ei se riitä, että Irinaa kiinnostaa työnteko. Työnantajaakin pitää kiinnostaa. Sekään ei vielä riitä vaan työnantajan pitää palkata Irina. Ei, ei, ei määräaikaiseksi eikä osa-aikaiseksi vaan vakituiseksi kokoaikatyölliseksi. Moneltako työnantajalta tämä onnistuu? Aika harvalta.

No silloinhan Irina valittaa ihan turhasta,yhteiskuntahan antaa hänelle omaishoidontukea eikä muita tukia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Ei mene minun oikeuden tunteen tajuun millä oikeudella henkilö joka EI OLE työmarkkinoiden käytettävissä on oikeutetttu työttömyysetuuteen?! 

Joutuu varmaan hakemaan työpaikkaa, tässä tilanteessa varmaan 1x/3kk, kuten itse osa-aikatyöntekijänä, ei niihin työpaikkoihin helposti pääse, ei ole itsellekään tarjottu, eihän tuo pelkkä omaishoidon tuki tälle ihmiselle mitenkään tuloiksi riittäisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnalle olisi eduksi, että sikiöseulat tehtäisiin tarkemmin kaikille nipt-testillä. Jos vaikeita kehitysvammoja löytyy, kannustetaan aborttiin. Jos vanhemmat väen väkisin haluavat kasvitasoisen lapsen synnyttää hoitavat myös seuraukset itse. Ei ole mitään järkeä makuuttaa vuosikausia, ellei vuosikymmeniä jäykistyneitä, kuolaavia ja kommunikoimattomia ihmisiä laitossängyissä. Vanhemmat jääkööt omakustanteisesti lastaan hoitamaan tai maksakoot itse laitospaikan kun tahallaan ovat vaikeasti vammaisen maailmaan tuoneet.

Tässä myös näkyy ihmisen kommentointi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisesta/erityislapsesta. Kaikki ei tule näkyviin missään sikiöseulonnoista.  Osa tulee ilmi lapsen jos synnyttyä ja osa kehityksen seurannan myötä. Voi syntyä 10 pisteen vauva, joka onkin erityissairaanhoidon potilas vuoden ikäisenä monine ongelmineen ja siinä voi mennä pitkääään kunnes kaikki tulee esille ja osataan diagnosoida oikein.

Tässä Irinan tapauksessahan ei ole kyse tuosta, eikä omaishoidon arvostuksesta. Vaan siitä että Irina huijaa ja tekee petoksen hakiessaan työttömyysturvaa ilman aikomustakaan työllistyä.

Ikävää,että kaikki negatiivinen nyt kaivetaan esiin.Varmasti asioita tullaan selvittelemään tapauskohtaisesti.Lakiluonnos ei voi ottaa huomioon kaikkia tapauksia yksityiskohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko tuossakaan mitään järkeä, että yksi ihminen hoitaa yhtä avuntarvitsijaa? Eikö tuon lapsen paikka olisi jossain laitoksessa? Se toki olisi liian rankkaa että äiti päivät työssä ja illat ja yötkin hoitaisi lasta. Onko laitospaikkoja kuitenkaan olemassa?

Ilmeisesti pääsisi ainakin osaksi aikaa laitokseen. Itse ajattelen, että olisi hyvä vanhemman jaksamisen kannalta, että paikkaa käytettäisiin. Ilmeisesti mitään tukiverkkoa ei ole, ei isää tai isovanhempia. Surkeaa sekin.

Siellä laitoksessa vaan voi olla lapsella niin huono olla, että seuraava viikko menee siitä toipuessa. Monesti hankalasti oireileville nepsy-lapsille ei ole kunnollista lomituspaikkaa ja vanhemman täytyy koko ajan olla valmiudessa hakea lapsi pois. Mikään perhehoito ei välttämättä tule kyseeseen ja muita paikkoja on aika vähän.

Usein perheet itse tietävät, mikä on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Ei joku muu, vaan jotkut muut. Ympärivuorokautiseen hoitamiseen tarvitaan 3:n ihmisen työpanos, sen sijaan, että nyt maksavat 1:lle.

Eikös näitä laitospaikkoja olla vähentämässä kun ne on niin kalliita!

Ainakin Tampereella vähennetään mielenterveys- ja päideihmisten laitospaikkoja. Sekä vanhuksien myös.

Tarjotaan yhteisöasumista sekä digipalveluja😂😳

Eiköhän nuo yhteisöasumiset ole tulevaisuuden gettoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaishoitajuus on Irinan oma valinta, hän saisi lapsensa myös 8 tunniksi hoitoon, mutta silloin omaishoidontuki pienenisi. Vastaavia perheitä on muitakin, mutta näissä vanhemmat kummallisesti voivat käydä edes osa-aikatöissä ja lapsi on silloin ohjatussa hoidossa eli alan ammattilaiset auttavat häntä. Miksi ihmeessä normilapsen tulee mennä päiväkotiin, jotta oppisi asioita, joita vanhemmat ei opeta, jos Irinan lapselle riittää pelkkä äiti?

Kyllä, on hienoa, että äiti huolehtii lapsestaan, mutta se maksaa tälle yhteiskunnalle todella paljon. En minä tavallisen lapsen äitinä saa noin 1500 e/kk siitä, että olen kanssaan kotona, joten miksi meillä yhteiskunta suhtautuu hyvin eriarvoistavasti erilaisiin perheisiin. Kyllä minäkin voisin olla sitä mieltä, että lapsi tarvitsee kokoaikaista valvontaa enkä hyväksy tarjottuja tukitoimia.

Vaikutat olevan täysin kujalla siitä mitä se alan ammattilaisten auttaminen maksaa.

Olen todella kujalla, koska olen vastaavanlaisessa tilanteessa, lapsi on koulussa 4 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoidossa 4 tuntia ja minä olen töissä. Omaishoidontukea sain 2 vuoden ajan, sitten katsoin, että tämä oli tässä, sekä minulle että lapselle on parempi, että hän saa kaiken mahdollisen tuen eikä pelkkää paapovaa äitiä. En ole kieltäytynyt tuesta Irinan tavoin, vaan olen pyrkinyt siihen, että sekä minulla että lapsella on hyvä elämä. Myönnän, että Kelan tuet antaisivat helpomman arjen kuin nykytyöni, mutta silti arvostan sitä, että lapselle on tarjolla muutakin maailmaa kuin minä.

Voi hyvä ihme! Oletko todella noin yksinkertainen? Että jos minä pärjään näin oman erityislapseni kanssa, niin kyllä kaikkien muidenkin tulisi pärjätä samoilla ratkaisuilla? Että juuri minun ratkaisuni sopii aivan kaikille. Jotenkin tuntuu todella oudolta että erityislapsen vanhempi, joka on vielä hakenut ja saanut omaishoidon tukea, ei ole sen vertaa nähnyt muita erityislapsia ja heidän perheitään, että tajuaisi lasten ja heidän tarpeidensa olevan hyvin erilaisia, joku tarvitsee enemmän, joku pärjää vähemmällä avulla. Joku sietää ryhmässä oloa, joku ei.

T. ohis

En ole vielä koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sanovan, että älkää ottako ammattilaisten apua vastaan, älkää salliko erityislapsen oppia uusia asioita, koska lapselle riittää se, että hän on vanhemman kanssa. Ei sillä ole merkitystä, että lapsi taantuu eikä saa ikätasoistaan apua. Hän on erityislapsi, sellaiset ovat tarpeiltaan erilaisia ja tälle lapselle riittää se, että vanhempi ei mene töihin.

Meille vammaispalvelu ehdotti, että jäisin kotiin lapsen kanssa. Itse yritän pitää työnsyrjästä kiinni edes osa-aikaisena. Lääkäri on monesti ehdottanut lasta otettavaksi useinmiten kotiin, pitämään sairaslomaa päiväkodista/eskarista/koulusta.  Se ei tarkoita, että erityislapsi ei saisi oppia uusia asioita. Tietenkin saa ja pitää. Koulukäyntiä pitää tukea jne, mutta ei avustajan osamaminen koulussa tai päiväkodissa ole samaa tasoa kuin omaishoitajan toimivan vanhemman, joka on väkisinkin usein joutunut kouluttautumaan lapsen haasteisiin (käymään ihan kursseja, tai opastusta sairaalassa jne). 

ASiat eivät ole mustavalkoisia ja siksi tähän ei voi suhtautua mustavalkoisesti. Vamman tuomat haasteet ovat erilaisia ja ne vaikuttavat koko perheeseen eritavoin. Moni vammaisen lapsen omaishoitaja ei kykene valitettvasti käymään kokopäivätyössä vaikka haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko tuossakaan mitään järkeä, että yksi ihminen hoitaa yhtä avuntarvitsijaa? Eikö tuon lapsen paikka olisi jossain laitoksessa? Se toki olisi liian rankkaa että äiti päivät työssä ja illat ja yötkin hoitaisi lasta. Onko laitospaikkoja kuitenkaan olemassa?

Hän sanoo jutussa, että viikonloppuisin olisi välillä laitospaikkaa tarjolla, mutta hän ei koe sen olevan lapselle hyväksi, joten ei käytä tätä. Ja minusta se on ihan ok. 

Ja siis joka tapauksessa yhteiskunnan pitäisi KIITTÄÄ häntä ihan pelkästään taloudellisesti ajatellenkin, koska hoito niillä laitospaikoilla maksaa paljon enemmän kuin omaishoito. Tämä äiti tekee sen rakkaudesta lapseensa, ja kun se kerran vielä vähentää yhteiskunnalta vaadittavia kokonaiskuluja, niin ihan järjetöntä on yrittää asiaan puuttua niin että äiti töihin ja lapsi laitokseen.

Itse asiassa yhteiskunnalle olisi halvempi ratkaisu, että Irina menisi töihin ja lapsi olisi työssäolonsa ajan laitoksessa. Nyt me muut maksamme tuon "rakkaudesta lapseen" -toiminnan. Mieti, jos jokainen pikkulapsen vanhempi haluaa saman määrän tukia, koska rakastaa lastaan eikä halua tätä hoitoon, olisiko meillä siihen varaa? Onko yhdessäolo äidin kanssa varattu vain niille, joilla on diagnoosi ja joiden vanhemmat eivät halua mennä töihin?

Onko sulla mitään käsitystä, paljonko vaativa hoito esim. 8-tunniksi maksaisi kuljetuksineen? Siihen tulee väh. 2 henkilön työkulut, tilat, kuljetukset. Irina saisi tehdä aika kovapalkkaista työtä, että tuo toimisi. Voi jopa vaatia, että kuormittuneella lapsella on omat hoitajat ja omat tilat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaishoitajuus on Irinan oma valinta, hän saisi lapsensa myös 8 tunniksi hoitoon, mutta silloin omaishoidontuki pienenisi. Vastaavia perheitä on muitakin, mutta näissä vanhemmat kummallisesti voivat käydä edes osa-aikatöissä ja lapsi on silloin ohjatussa hoidossa eli alan ammattilaiset auttavat häntä. Miksi ihmeessä normilapsen tulee mennä päiväkotiin, jotta oppisi asioita, joita vanhemmat ei opeta, jos Irinan lapselle riittää pelkkä äiti?

Kyllä, on hienoa, että äiti huolehtii lapsestaan, mutta se maksaa tälle yhteiskunnalle todella paljon. En minä tavallisen lapsen äitinä saa noin 1500 e/kk siitä, että olen kanssaan kotona, joten miksi meillä yhteiskunta suhtautuu hyvin eriarvoistavasti erilaisiin perheisiin. Kyllä minäkin voisin olla sitä mieltä, että lapsi tarvitsee kokoaikaista valvontaa enkä hyväksy tarjottuja tukitoimia.

Vaikutat olevan täysin kujalla siitä mitä se alan ammattilaisten auttaminen maksaa.

Olen todella kujalla, koska olen vastaavanlaisessa tilanteessa, lapsi on koulussa 4 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoidossa 4 tuntia ja minä olen töissä. Omaishoidontukea sain 2 vuoden ajan, sitten katsoin, että tämä oli tässä, sekä minulle että lapselle on parempi, että hän saa kaiken mahdollisen tuen eikä pelkkää paapovaa äitiä. En ole kieltäytynyt tuesta Irinan tavoin, vaan olen pyrkinyt siihen, että sekä minulla että lapsella on hyvä elämä. Myönnän, että Kelan tuet antaisivat helpomman arjen kuin nykytyöni, mutta silti arvostan sitä, että lapselle on tarjolla muutakin maailmaa kuin minä.

Voi hyvä ihme! Oletko todella noin yksinkertainen? Että jos minä pärjään näin oman erityislapseni kanssa, niin kyllä kaikkien muidenkin tulisi pärjätä samoilla ratkaisuilla? Että juuri minun ratkaisuni sopii aivan kaikille. Jotenkin tuntuu todella oudolta että erityislapsen vanhempi, joka on vielä hakenut ja saanut omaishoidon tukea, ei ole sen vertaa nähnyt muita erityislapsia ja heidän perheitään, että tajuaisi lasten ja heidän tarpeidensa olevan hyvin erilaisia, joku tarvitsee enemmän, joku pärjää vähemmällä avulla. Joku sietää ryhmässä oloa, joku ei.

T. ohis

En ole vielä koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sanovan, että älkää ottako ammattilaisten apua vastaan, älkää salliko erityislapsen oppia uusia asioita, koska lapselle riittää se, että hän on vanhemman kanssa. Ei sillä ole merkitystä, että lapsi taantuu eikä saa ikätasoistaan apua. Hän on erityislapsi, sellaiset ovat tarpeiltaan erilaisia ja tälle lapselle riittää se, että vanhempi ei mene töihin.

Tuostahan ei ole tuossa lehtijutussa kyse, älä kaasuvalota. Jos lapsi rasittuu jo koulupäivän aikana niin, että se on koulun toimesta rajoitettu kolmeen tuntiin, niin mitä luulet tapahtuvan jos lapsi laitetaan sen lisäksi viikonloppuisin laitoshoitoon? (Jota muuten paikkakunnasta riippuen ei ole lainkaan itsestäänselvyys saada!) En usko että olet ollenkaan erityislapsen vanhempi. Kommenteistasi paistaa asiantuntemattomuus.

Ps. Se erityislapsille tarjottava apu ei yleensä ole mitään laitoshoitoa sen aikaa että vanhempi on töissä, vaan terapiaa: toiminta-, puhe- ja esim musiikkiterapiaa (musiikkiterapiaa käytetään pienille lapsille ja nuorille esim tunteiden säätelyn ongelmissa, koska lapset eivät yleensä kykene vielä sanallistamaan kokemuksiaan psykoterapian vaatimalla tavalla) Ja tämän kyllä tietää jokainen lääkäri tai muu näiden lasten kanssa työskentelevä.

Ihmettelen tätä, että väkisin yritetään kurjistaa ja saada töihin ihmiset kenen työllistäminen lisää kustannuksia valtiolle..esim.omaishoitajat kun hoidettavalle on sitten löydyttävä turvallinen paikka missä lapsen olla tai kotiäideiltä uhataan leikata kotihoidontuki..oikeasti alin omaishoitajuus on 400e-verot ja kotihoidontuki on 350e-verot. Minä olen omaishoitaja, teen muutaman työkeikan kuussa ja mies hoitaa lapsen silloin, muuhun ei oikeasti riitä voimat eikä aika. Kuka haluaa edes vakitöihin ihmisen jonka pitää olla joka viikko poissa lapsen asioiden takia. Keskityttäisiin ensin löytämään kunnon työpaikat niille ketkä oikeasti haluaa työllistyä ja kellä on mahdollisuus tehdä töitä kunnolla..mutta ei..

Miten tämä hallitus uskaltaa tehdä tälläisiä päätöksiä?  Ainiin, me asutaan Suomessa ja katsotaan kaikkea läpi sormien, ei ryhdytä kapinoimaan ja pitämään oikeuksistamme kiinni!

Kai se on sit niin , että tähän on alistuttava ja katsottava , milloin on jätettävä asunto ja muutettava äidin nurkkiin asumaan.

T: Mietiskelee 60-vuotias mummo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaishoitajuus on Irinan oma valinta, hän saisi lapsensa myös 8 tunniksi hoitoon, mutta silloin omaishoidontuki pienenisi. Vastaavia perheitä on muitakin, mutta näissä vanhemmat kummallisesti voivat käydä edes osa-aikatöissä ja lapsi on silloin ohjatussa hoidossa eli alan ammattilaiset auttavat häntä. Miksi ihmeessä normilapsen tulee mennä päiväkotiin, jotta oppisi asioita, joita vanhemmat ei opeta, jos Irinan lapselle riittää pelkkä äiti?

Kyllä, on hienoa, että äiti huolehtii lapsestaan, mutta se maksaa tälle yhteiskunnalle todella paljon. En minä tavallisen lapsen äitinä saa noin 1500 e/kk siitä, että olen kanssaan kotona, joten miksi meillä yhteiskunta suhtautuu hyvin eriarvoistavasti erilaisiin perheisiin. Kyllä minäkin voisin olla sitä mieltä, että lapsi tarvitsee kokoaikaista valvontaa enkä hyväksy tarjottuja tukitoimia.

Vaikutat olevan täysin kujalla siitä mitä se alan ammattilaisten auttaminen maksaa.

Olen todella kujalla, koska olen vastaavanlaisessa tilanteessa, lapsi on koulussa 4 tuntia päivässä ja sen jälkeen hoidossa 4 tuntia ja minä olen töissä. Omaishoidontukea sain 2 vuoden ajan, sitten katsoin, että tämä oli tässä, sekä minulle että lapselle on parempi, että hän saa kaiken mahdollisen tuen eikä pelkkää paapovaa äitiä. En ole kieltäytynyt tuesta Irinan tavoin, vaan olen pyrkinyt siihen, että sekä minulla että lapsella on hyvä elämä. Myönnän, että Kelan tuet antaisivat helpomman arjen kuin nykytyöni, mutta silti arvostan sitä, että lapselle on tarjolla muutakin maailmaa kuin minä.

Voi hyvä ihme! Oletko todella noin yksinkertainen? Että jos minä pärjään näin oman erityislapseni kanssa, niin kyllä kaikkien muidenkin tulisi pärjätä samoilla ratkaisuilla? Että juuri minun ratkaisuni sopii aivan kaikille. Jotenkin tuntuu todella oudolta että erityislapsen vanhempi, joka on vielä hakenut ja saanut omaishoidon tukea, ei ole sen vertaa nähnyt muita erityislapsia ja heidän perheitään, että tajuaisi lasten ja heidän tarpeidensa olevan hyvin erilaisia, joku tarvitsee enemmän, joku pärjää vähemmällä avulla. Joku sietää ryhmässä oloa, joku ei.

T. ohis

En ole vielä koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sanovan, että älkää ottako ammattilaisten apua vastaan, älkää salliko erityislapsen oppia uusia asioita, koska lapselle riittää se, että hän on vanhemman kanssa. Ei sillä ole merkitystä, että lapsi taantuu eikä saa ikätasoistaan apua. Hän on erityislapsi, sellaiset ovat tarpeiltaan erilaisia ja tälle lapselle riittää se, että vanhempi ei mene töihin.

Tämä lapsi käy koulussa, päivittäin. 

Jutussa ei myöskään sanottu, mitä terapioita tai tukea lapsella muuten on.

Vanhemman työssäkäynti ei ole lapsen tukemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko tuossakaan mitään järkeä, että yksi ihminen hoitaa yhtä avuntarvitsijaa? Eikö tuon lapsen paikka olisi jossain laitoksessa? Se toki olisi liian rankkaa että äiti päivät työssä ja illat ja yötkin hoitaisi lasta. Onko laitospaikkoja kuitenkaan olemassa?

Hän sanoo jutussa, että viikonloppuisin olisi välillä laitospaikkaa tarjolla, mutta hän ei koe sen olevan lapselle hyväksi, joten ei käytä tätä. Ja minusta se on ihan ok. 

Ja siis joka tapauksessa yhteiskunnan pitäisi KIITTÄÄ häntä ihan pelkästään taloudellisesti ajatellenkin, koska hoito niillä laitospaikoilla maksaa paljon enemmän kuin omaishoito. Tämä äiti tekee sen rakkaudesta lapseensa, ja kun se kerran vielä vähentää yhteiskunnalta vaadittavia kokonaiskuluja, niin ihan järjetöntä on yrittää asiaan puuttua niin että äiti töihin ja lapsi laitokseen.

Itse asiassa yhteiskunnalle olisi halvempi ratkaisu, että Irina menisi töihin ja lapsi olisi työssäolonsa ajan laitoksessa. Nyt me muut maksamme tuon "rakkaudesta lapseen" -toiminnan. Mieti, jos jokainen pikkulapsen vanhempi haluaa saman määrän tukia, koska rakastaa lastaan eikä halua tätä hoitoon, olisiko meillä siihen varaa? Onko yhdessäolo äidin kanssa varattu vain niille, joilla on diagnoosi ja joiden vanhemmat eivät halua mennä töihin?

Ajatella, että omaishoitaja saa vielä jatkaa tätä yhdessäoloa samoin kuin pikkulapsiaikana vielä silloinkin kun lapsi on aikuinen. Huomaa, että et ymmärrä lainkaan omaishoitajuutta tai vammaisen lapsen hoitoa ja herää kysymys, että miksi haluat täällä edes asiaa kommentoida?