Puolisoni kuoli , kuka ilmoittaa hänen lapsilleen?
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, en aio ilmoittaa edesmenneen puolisoni kahdelle aikuiselle tyttärelle isänsä poismenosta. Tyttäret ovat vihanneet minua aina ja useita vuosia sitten estäneet puheluni jne. Syy tähän on, että olen tullut heidän äitinsä paikalle. Puolisoni oli ollut leski 7 vuotta kun tapasimme. En ole koskaan saanut aitoa mahdollisuutta edes tutustua näihin lapsiin, minua ei ole koskaan kutsuttu esim häihin, heidän lastensa ristiäisiin tms. Kaikki nämä vuodet minua ei ole ollut olemassa.
Kuka näihin tyttäriin on yhteydessä? Perunkirjoittaja? Saavatko he tietää kuolinsyyn jostakin? En itse tule kommentoimaan asiaa sanallakaan. Voinko järjestää muistotilaisuuden ennen heidän tavoittamistaan? Kaikki on nyt sekaisin , haluaisin edistää asioita mahdollisimman pian. Edesmennyt puoliso oli meistä varakkaampi ja meillä ei ollut avioehtoa. Ilmeisesti saan pesästä tasinkoni rahana?
Kommentit (746)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perukirjan allekirjoittaa pesän ilmoittaja yksin, lisäksi siihen tulee kahden uskotun henkilön allekirjoitukset. Muiden pesän osakkaiden allekirjoituksia ei vaadita tuossa perukirja-vaiheessa, eikä myöskään mitään valtakirjoja. Perukirja annetaan verottajalle ja vainajan pankkiin/pankkeihin.
Tietenkin kaikki pesän osakkaat on kutsuttava perunkirjoitukseen. Perukirjassa mainitaan, että miten osakkaat on kutsuttu. Tulee kuka tulee, tai on tulemati.
Kyllä äidin perukirjaan tuli kaikkien perillisten (ja aviopuolison ) allekirjoitus
Perukirjaan yleensä otetaan kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset, koska niiden avulla on helppo osoittaa, että he olivat paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Allekirjoitukset eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Pakollisia ovat vain pesän ilmoittajan ja kahden uskotun miehen (joista toinen voi olla pesän ilmoittaja) allekirjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Ko tapauksessa lasketaan yhteen lesken ja vainajan omaisuudet ja pannaan puoliksi. Aivan kuten avioerossakin.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten käy kuten meillä eli leski ei tajunnut, että testamentti voidaan tehdä vain siitä omaisuudesta, jonka isä omisti. Koska talo ja kesämökki olivat äidin jälkeen jääneen jakamattoman kuolinpesän, ei isän leskellä ollut esim. asumisoikeutta. Kuolinpesä oli jakamatta siksi, että äiti oli aikanaan ollut varakas, isä köyhä. Jos me lapset olisimme halunneet kuolinpesän purkamista, olisi isä jäänyt ilman kotia.
Mä en kyllä pystynyt seuraamaan tuota selitystä, että ketkä kuoli ja missä järjestyksessä? Eihän toi varallisuusero isältä kotia vie? Isä saa avioliiton purkautuessa (kuoleman takia) tasinkoa varammaammalta puolisolta, ja sen lisäksi hänellä on vielä lesken oikeus jäädä asumaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Summa summarum niille, jotka eivät halua tai jaksa lukea koko ketjua läpi:
* AP peri vajaa 700 000 euroa ja jatkaa asumistaan omien lapsiensa omistamassa asunnossa
* Vainajan lapset saivat yhteydenoton vainajan ystävältä
* Vainajan lapset perivät lainmukaisen minimin, vajaa 70 000 euroa
* AP:tä ei kutsuttu hautajaisiin, eikä hän niissä ilmeisesti käynyt, vaikka lain mukaan olisi voinut osallistua
* AP itse suunnitteli, että hän pitäisi hautajaiset, mutta ei kutsuisi vainajan lapsia sinne
* Joku voisi sanoa, että AP sai maistaa omaa lääkettään hautajaisten suhteen. Itse en näin ajattelisi, mutta ymmärtänette vertauskuvan
* AP:llä on täysi oikeus käydä haudalla muistelemassa vainajaa ja hän aikoo myös niin tehdä
Historia tuntenee traagisempiakin lopputuloksia.
Miehen lapsillaan ei ole mitään velvollisuutta kertoa isänsä puolisolle isänsä hautapaikkaa. Kyseessä voi olla myös tuhkien sirottelu, joten mitään varsinaista paikkaa ei välttämätön edes ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Huoh, taas näitä r*skaväen ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Onko tässä jakamisessa väliä onko vainajan omaisuus ollut kiinteää, tilillä tai osakkeissa?
Lasten toivetta tulee kunnioittaa. He ovat ilmaisseet selkeästi, että eivät halua yhteydenottoa ap:ltä. Minun neuvoni on: älä ota yhteyttä!
Kuolleen leski miehen omaiset,tyttäret voi vaatia lakiosansa aina mikä heille kuuluukin.Tämä kuollut pappa eikö ole pitänyt yhteyttä edes tyttäriensä lapsiin.?Asia menee myös verottajalle perunkirjoituksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Eipäs perikään, koska heillä oli keskinäinen testamentti. Lukekaa ketju kokonaan ennen kuin hönkäilette tänne viisauksianne. LAPSET SAAVAT VAIN LAKIOSUUDEN!
moi
Vierailija kirjoitti:
Huoh, taas näitä r*skaväen ongelmia.
Uusperheen onni ja autuus se kukkii näissä rozkauusperheissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Onko tässä jakamisessa väliä onko vainajan omaisuus ollut kiinteää, tilillä tai osakkeissa?
Ei ole väliä. Sitten vaan sopimaan, mitä kumpaakin puoliskoon laitetaan. Lapset luultavasti haluavat mieluummin rahaa ja pörssiosakkeita kuin kiinteää omaisuutta.
Laita perunkirjoitus saman tien vireille. Perukirjan laatija kutsuu sitten lapset perunkirjoitustilaisuuteen. Häneltä voit myös kysyä, miten lakiasiat menevät, keskinäinen testamentti, lesken hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuntoirtaimistoon, ym asiat.
Perunkirjoitustilaisuudessa voit sit kysyä lapsilta, onko heillä ajatuksia, miten hautajaiset järjestetään ja et ne maksetaan pesän varoista ja et kai heille sopii, et perinnönjako tehdään sit heti, kun perintöverotus on määrätty.
Tupuliini kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Eipäs perikään, koska heillä oli keskinäinen testamentti. Lukekaa ketju kokonaan ennen kuin hönkäilette tänne viisauksianne. LAPSET SAAVAT VAIN LAKIOSUUDEN!
Tämä on toinen juttu. Itse sotket.
Vierailija kirjoitti:
Laita perunkirjoitus saman tien vireille. Perukirjan laatija kutsuu sitten lapset perunkirjoitustilaisuuteen. Häneltä voit myös kysyä, miten lakiasiat menevät, keskinäinen testamentti, lesken hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuntoirtaimistoon, ym asiat.
Perunkirjoitustilaisuudessa voit sit kysyä lapsilta, onko heillä ajatuksia, miten hautajaiset järjestetään ja et ne maksetaan pesän varoista ja et kai heille sopii, et perinnönjako tehdään sit heti, kun perintöverotus on määrätty.
Harvoinpa onnistuu perunkirjoitus ennen hautajaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
Vainajan ja lesken yhteenlaskettu varallisuus on 1 100 000. Siitä kummankin osuus on 550 000, joten leski saa oman 100 000:n päälle pesältä tasinkoa 450 000 ja loput 550 000 jaetaan lapsille a´ 275 000.
Kun heidän äiti kuoli saivatko tyttäret silloin jo äitinsä lakiosuuden myös?Vai jäikö leski hallitsemaan myös kuolleen äidin osuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita perunkirjoitus saman tien vireille. Perukirjan laatija kutsuu sitten lapset perunkirjoitustilaisuuteen. Häneltä voit myös kysyä, miten lakiasiat menevät, keskinäinen testamentti, lesken hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuntoirtaimistoon, ym asiat.
Perunkirjoitustilaisuudessa voit sit kysyä lapsilta, onko heillä ajatuksia, miten hautajaiset järjestetään ja et ne maksetaan pesän varoista ja et kai heille sopii, et perinnönjako tehdään sit heti, kun perintöverotus on määrätty.
Harvoinpa onnistuu perunkirjoitus ennen hautajaisia.
Hyvin onnistuu. Perukirjaan ei silloin saa toteutuneita hautauskuluja (kuitteja) mutta vainajan velkoihin voi merkitä niitä varten varauksen (tyyliin varaus hautauskuluihin 2000€). Se, että perunkirjoitus yleensä pidetään hautajaisten jälkeen ei tarkoita, ettei niitä voisi pitää ennen. Kuolema on ainoa, jota edeltäneiden ei voi järjestää perunkirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Ei peri, kun vainajalla on lapsia. Leski kuitenkin saa tasinkoa, mikäli on köyhempi puoliso.
Osaako joku antaa esimerkin, mikä on tasingon suuruus about jos leski omistaa 100 000 ja vainaja 1 000 000?
Vainajalla 2 lasta ja kaikki omaisuus tuossa. Ei testamenttia, eikä avioehtoja jne
1.100.000 jaettuna kahdella eli 550.000
Niin siis kummankin puolison omaisuudeksi lasketaan se 550.000.
Leskellä oli jo ennestään 100.000, joten pesästä hänelle tulee 450.000 lisää. Lapset perivät vainajan jälkeen 550.000.
Onko tässä jakamisessa väliä onko vainajan omaisuus ollut kiinteää, tilillä tai osakkeissa?
Varallisuuden laadulla ei sinänsä ole väliä kunhan kaikki osakkaat osituksessa saavat varallisuutta arvoltaan saman verran. Esim. auto 15000e vs. sijoitusrahasto 15000e vs. käyttötilin rahat 15000e jne.
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on hyväksyttävä kulut. Luuletko että tässä tapauksessa vainajan tyttäret suostuvat että kuolinpesä maksaisi mitään ap:n ominpäin aiheuttamia kuluja, lakimiehestä puhumattakaan varsinkin jos ap on toiminut asioissa näiden selän takana.