Puolisoni kuoli , kuka ilmoittaa hänen lapsilleen?
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, en aio ilmoittaa edesmenneen puolisoni kahdelle aikuiselle tyttärelle isänsä poismenosta. Tyttäret ovat vihanneet minua aina ja useita vuosia sitten estäneet puheluni jne. Syy tähän on, että olen tullut heidän äitinsä paikalle. Puolisoni oli ollut leski 7 vuotta kun tapasimme. En ole koskaan saanut aitoa mahdollisuutta edes tutustua näihin lapsiin, minua ei ole koskaan kutsuttu esim häihin, heidän lastensa ristiäisiin tms. Kaikki nämä vuodet minua ei ole ollut olemassa.
Kuka näihin tyttäriin on yhteydessä? Perunkirjoittaja? Saavatko he tietää kuolinsyyn jostakin? En itse tule kommentoimaan asiaa sanallakaan. Voinko järjestää muistotilaisuuden ennen heidän tavoittamistaan? Kaikki on nyt sekaisin , haluaisin edistää asioita mahdollisimman pian. Edesmennyt puoliso oli meistä varakkaampi ja meillä ei ollut avioehtoa. Ilmeisesti saan pesästä tasinkoni rahana?
Kommentit (746)
Etteköhän hautaa sotakirveet siksi aikaa, että saatte vainajan hautaan. Siinä voi muuten käydä niinkin päin, että lapset hautaavat isänsä, eivätkä kutsu sinua paikalle.
Voitte aloittaa sitten perinnönjaossa uudelleen.
Jos sä sen tasinkosi haluat, pitää sun alkaa järjestää perunkirjoitusta ja sinne on kuolinpesän muut osakkaat kutsuttava. Tai sitten odottelet mutta odottelet rahojasikin.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.
Totta tavallaan, koska vaimo ei peri ilman testamenttia pennin jeesusta.
Onko miehellä sisar, joka voisi ilmoittaa?
Olet siis järjestelemässä muistotilaisuutta, johon et ole kutsumassa vainajan lapsia? Minusta suhtaudut aika karusti tilanteeseen, mutta ehkä sinulla tosiaan on syy. Toisaalta jos välinne ovat olleet huonot, ehkäpä lapsetkin haluavat kuulla asian joltakulta muulta kuin sinulta.
Ap:n kannattaisi olla nyt ihan hissun kissun hyvin sovinnollisesti. Todennäköistähän on, että lapset nyt vaativat, että isä haudataan heidän äitinsä viereen sinne, missä nyt sitten ovatkaan asuneet. Heillä on valitettavasi valta tässä asiassa, koska he ovat ne varsinaisesti perijät ja kuolinpesän hoitajat, ja kuolinpesästähän hautajaiset maksetaan. Jos yrität pitää riitaa yllä, niin jäät äkkiseltään kutsumatta koko tilaisuuteen.
Laita viesti lasten äidille. Jos lapsilla on kysymyksiä äiti toimittaa ne sulle ja vastaa sähköpostilla äidille. Ei ole pakko vastailla suoraan lapsille. Tai joku lasten kummikin käy.
Vierailija kirjoitti:
Laita viesti lasten äidille. Jos lapsilla on kysymyksiä äiti toimittaa ne sulle ja vastaa sähköpostilla äidille. Ei ole pakko vastailla suoraan lapsille. Tai joku lasten kummikin käy.
Vainaja oli leskimies.
Vierailija kirjoitti:
Laita viesti lasten äidille. Jos lapsilla on kysymyksiä äiti toimittaa ne sulle ja vastaa sähköpostilla äidille. Ei ole pakko vastailla suoraan lapsille. Tai joku lasten kummikin käy.
Ap kirjoittaa miehen olleen leski, eli lasten äiti on kuollut.
Ja mistä ihmeestä ap voisi tietää ketkä ovat lasten kummeja?
Ap:n tehtävä se on ilmoittaa. Lapset ovat perillisiä toisin kuin ap.
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Ainakaan sulla ei ole lakitermit hallussa. Osituksessa ei leski saa mitään lakiosaa vaan tasinkoa, jos vainaja on ollut varakkaampi kuin leski. Lakiosan voivat saada varsinaiset perilliset perintönä tapauksissa, joissa perintö on testamentattu muualle.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Hautajaisiin et tarvitse lupaa ellet käytä niihin perikunnan rahaa.
Leski on vainajan lähin omainen.
Tämä asia olisi hyvä aikuisten lasten ymmärtää jo siinä vaiheessa, kun vanhempi menee uusiin naimisiin. Säästyttäisiin hautajais-draamalta. Hautaustoimilaki on yksiselitteinen. Leski on lähin omainen. Muistaakseni se on jopa niin pitkälle laissa määritelty että Suomessa kun ei ole varsinaisia hautajaistestamentteja niin vaikka vainaja olisi sanonut kaikille ihmisille että haluaa tuhkauksen niin leski saa päättää haudata arkussa jne.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Voi olla lähin omainen, mutta jos ei saa lapsilta lupaa, niin hän ei järjestä kuolinpesän varoista yksin yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Hypoteettisesti, voisiko leski jättää vainajan rintaperilliset kutsumatta isänsä hautajaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Et saa ainakaan pankkiasioita hoidettua kuolinpesän nimissä ilman valtakirjaa - jos käytössä yhteinen tili, niin maksamasi laskut katsotaan sinun aiheuttamiksesi, ei kuolinpesän varoista maksettaviksi.
Leskellä ei taida olla perintökaaressa mitään lakiosaa.
Lapset ovat rintaperillisiä, joten heidät tulee kutsua ainakin perunkirjoituksiin. Puolisosi lapset perivät ensisijaisesti puolisosi. Lapsen perintöoikeus on suurempi kuin vaimon, jollei teillä ollut keskinäistä testamenttia.