Viisikymppiset muuttavat upouusiin keskusta-asuntoihin (Ylen artikkeli)
Luitteko tätä Ylen artikkelia: "...asuntoja ostavat 5060-vuotiaat, jotka luopuvat omakotitalostaan. Lapset ovat lähteneet kotoa ja siirrytään helposti kerrostaloon, palvelujen lähelle." (https://yle.fi/a/74-20050118)
Missä iässä olette itse miettineet siirtyvän palveluiden lähelle? Tai asutteko jo sellaisessa paikassa, jossa voisitte pysyä vanhuuteen asti?
Kommentit (95)
Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.
Minä olen juuri tuollainen. Tosin muutin vanhaan kerrostaloon, kun uusia ei ole rakennettu vuosikausiin tänne päin. Tämä ei jää viimeiseksi kodiksi, koska tässä on rappuja noustavana. Ostin käteisellä ja talorahoja jäi mukavasti. Elämä tuntuu liiankin helpolta ilman sitä talon työtaakkaa ja huolta.
Raha luodaan velalla, eli raha on uskon asia.
Monella tuon ikäisellä saattaa hyvinkin olla sääsätöjä sen verran, että mitään pankkilainoja ei tarvitse ottaa. Uuden ostamalla saattaa myös hyvällä tuurilla välttyä lähivuosien remppakuluista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.
Miksi pankki ei rahoittaisi? Omakotitalo myyty, saatu siitä käsiraha ja vähän enemmänkin, työikää jäljellä hyvinkin 15 vuotta, lainaa sen jälkeen enää rippunen nykyisestä ja vakuutena asunto. Turvallisempaa tuota on rahoittaa kuin persaukisen nuoren pariskunnan, joista toinen opiskelee enkeleiterapeutiksi ja toinen tekee vapaaehtoistyötä hyönteisten parissa.
Tuoko on seuraava kippaava rakennusfirma?
50 vuotiaat on kortistossa suomen ikärasistisessa työmarkkinassa tehden tilaa naisille ja halpatyövoimalle, silloin muutetaan sinne missä on halvinta asua.
siitä vanhasta asunnosta saa käsirahan ja sen verran että sen uuden asunnon arvo riittää lainan vakuudeksi
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.
Se uudehko keskusta-asunto on todella paljon helpompi myydä ja ylläpitää kuin joku vanha omakotitalo syrjemmässä. Ei se haittaa, että siitä on velkaa, kun sen saa kyllä myytyä. Ne vanhat omakotitalot saattaa perikunnalle jäädä käteen ja maksavat sitten ylläpitoa saamatta senttiäkään irti siitä talosta, kun ei eroonkaan pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.
Se uudehko keskusta-asunto on todella paljon helpompi myydä ja ylläpitää kuin joku vanha omakotitalo syrjemmässä. Ei se haittaa, että siitä on velkaa, kun sen saa kyllä myytyä. Ne vanhat omakotitalot saattaa perikunnalle jäädä käteen ja maksavat sitten ylläpitoa saamatta senttiäkään irti siitä talosta, kun ei eroonkaan pääse.
Tää on jännä ilmiö: asun ns. vanhalla omakotialueella ja tänne melkein jonotetaan. On isot tontit, toimiva omakotiyhdistys, lähikouluun pääsee pyörätietä pitkin, kauppaan matkaa 2 km jne. eikä mitään äänekästä pöhinää, mutta silti näissä kaikissa taloissa on asukkaita.
Kannattaa nyt muistaa, että ne sivukylien omakotitalot autioitui jo 1980-luvulla, ovat olleet korkeintaan mökkikäytössä. Vanhassa omakotitalossa syrjemmällä ei ole ollut asukkaita aikoihin, vaikka niitä tämän tästä kauhistellaan.
Mun kaveri osti tuollaisen ja on tuon ikäinen.
Puolisoineen halusi irti ok-talosta. Uusi kolmio keskustassa oli kallis. Yli 800 000 euroa. Heillä oli rahat säästössä ja varmat työt.
Mutta pelästyi. Nyt on niin paljon konkursseja rakennusfirmoilla ja talosta oli asuntoja ostamatta. Lisäksi pelkäsi, että kaikilla ei olekaan varaa maksaa rahoktusvastikkeita nyt taantumassa ja muut joutuu maksumiehiksi.
Perui kaupan, vaikka muutto olisi ollut vielä ennen joulua.
Toki perumisesta joutui maksamaan monta tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri osti tuollaisen ja on tuon ikäinen.
Puolisoineen halusi irti ok-talosta. Uusi kolmio keskustassa oli kallis. Yli 800 000 euroa. Heillä oli rahat säästössä ja varmat työt.
Mutta pelästyi. Nyt on niin paljon konkursseja rakennusfirmoilla ja talosta oli asuntoja ostamatta. Lisäksi pelkäsi, että kaikilla ei olekaan varaa maksaa rahoktusvastikkeita nyt taantumassa ja muut joutuu maksumiehiksi.
Perui kaupan, vaikka muutto olisi ollut vielä ennen joulua.
Toki perumisesta joutui maksamaan monta tonnia.
Korjaan, että asunnossa oli 4 huonetta.
Miksi oletus on että ostettaisiin lainalla? Eiköhän tuossa iässä, ja se edellinen asunto myymällä, enemmistö osta käteisellä. Uudessa talossa on useimmiten pienet kustannukset ja pienempi riski isoista remonteista; eli asumiskustannukset hyvin tiedossa eläkepäiviä varten.
Ihmisethän hinkuvat omakotitaloihin nuorempina ja uskovat sen olevan paras ratkaisu perhettä perustaessa. Sitten useampi vuosikymmen tahkotaan oman talon ja sen ylläpidon kanssa, kunnes on aika myöntää ettei se oma talo ihan hyvä juttu ollutkaan. Myydään remppakuntoisia omakotitaloja, joista saa jotakin ja haaveillaan helposta, remppavapaasta kämpästä uudiskohteissa. Mitään pitkän tähtäimen asunnon hankintaa ei monikaan vaivaudu ajattelemaan, vaan pörhälletään minne sattuu mielihalujen mukaisesti.
Mulla ei ole varaa valita asuinpaikkaa. Asun kaupungin vuokra-asunnossa.
53v.
Hirveä riski tuollainen uusi kerrostaloasunto. Vaikka itsellä olisi varaa maksaa asuntonsa niin onko naapurilla? Vanhoissa asunnoissa, joissa on isot taloyhtiölainat jo maksettu, ei ole samaa riskiä naapurin yllättävästä maksukyvyttömyydestä.
Olin 65 v. kun muutimme uuteen kerrostaloon kaksikerroksisesta omatoimirivarista. Ei ole kaduttanut.
Me ollaan tuon ikäisiä. Lapset muuttaa pois ehkä 6 vuoden päästä. Ei olla harkittu vakavissaan mitä tehdään, mutta ei ainakaan keskustaan kerrostaloon vaan ajatus olisi muuttaa keskustasta kauemmas ja isompaan taloon, jossa olisi tilaa tehdä töitä ja harrastaa. Vielä ei haluta muuttaa, kun lapsien harrastukset ja kuskailut on täällä ja kauempaa se olisi ihan mahdotonta rumbaa.
Isovanhempani muuttivat aikoinaan omakotitalosta kerrostaloon keskustaan ja oma näkemykseni on se, että sen jälkeen alkoi kunnon romahdus ja elämän hiipuminen. Ei siellä ollut heillä mitään tekemistä. Istua nököttivät telkun ääressä, kun aiemmin tekivät pihahommia ja kulkivat lähiluonnossa.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä riski tuollainen uusi kerrostaloasunto. Vaikka itsellä olisi varaa maksaa asuntonsa niin onko naapurilla? Vanhoissa asunnoissa, joissa on isot taloyhtiölainat jo maksettu, ei ole samaa riskiä naapurin yllättävästä maksukyvyttömyydestä.
On riskejä vanhoissakin taloissa. Tulee katto-, julkisivu-, ja putkiremppaa ja ihan yhtä lailla joku voi jättää osansa maksamatta. Jotkut vanhat kerrostalot menee konkurssiin siksi ja kaikki menettää kotinsa.
5060 vuotias on aika vanha ostamaan asuntoja