Viisikymppiset muuttavat upouusiin keskusta-asuntoihin (Ylen artikkeli)

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole varaa valita asuinpaikkaa. Asun kaupungin vuokra-asunnossa.

53v.

Niin minäkin, onneksi satuin samaan asunnon todella kivalta paikalta ja viihdyn erinomaisesti. 51v.

Me ostimme lapsille opiskeluaikojen asunnot ja viime syksynä kaksi niistä myytiin, tilalle ostettiin uusi kattohuoneisto ja nyt meillä on kesämökki Helsingin ydinkeskustassa. Jos omakotiasuminen tulee vaikeaksi, on kakkoskoti valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on että ostettaisiin lainalla? Eiköhän tuossa iässä, ja se edellinen asunto myymällä, enemmistö osta käteisellä. Uudessa talossa on useimmiten pienet kustannukset ja pienempi riski isoista remonteista; eli asumiskustannukset hyvin tiedossa eläkepäiviä varten.

Ei ole oletus vaan journalistin tutkima fakta. Ulkokehän omakotitalo voi olla vaikka velaton ja silti keskusta uudiskohteeseen tarvitsee rahoitusta hintaerolle. Pakilassa omalla tontilla 100m2 4h+k okt 400 000€, Hesperianpuiston uudiskohteessa 50m2 2h osakehuoneisto keittiöseinällä 600 000€.

Vertailun vuoksi samankokoinen kaksio vanhasta, mutta hyvästä taloyhtiöstä Taka-Töölössä alkaen 350 000-400 000€.

Jokainen tekee tietysti omat valintansa, itse en osaa nähdä tuota uudiskohteen kaksiota hintansa väärtinä, vaikka onkin kieltämättä uudiskohteiden parhaimmistoa.

Sinäkin oletat että ihmisillä ole yhtään säästöjä (/sijoituksia). Miksi? Ei kukaan väittänyt että edellinen ja uusi asunto menisivät hinnan suhteen yksi yhteen. Mutta onko aivan mahdoton ajatus että ihmisillä on muutakin omaisuutta kuin asunto?

Ei tietenkään ole mahdoton ajatus! Mutta kuka olisi niin hölmö, että särkisi vaivalla säästetyn hyvän hajautuksen ja laittaisi kaikki pesämunat YIT:n uudiskohteen osakkeeseen juuri ennen rakennuskuplan puhkeamista? :D

Kaikki?

Luovutan. En tiedä onko surullista vai huvittavaa tämä köyhyysmentaliteetti, jossa ihmisillä ei ole ollenkaan säästöjä, tai jos on, niin ainakin siinä menisi viimeisetkin sentit.

Oletko SRV:n vai YIT:n leivissä? Ei hätää, sulla on sen verran massia, että voit ostaa kämpät kaikille köyhille, joilla on alle miljoonan säästöt ja kokevat kauppaamasi kohteet ylihintaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hirveä riski tuollainen uusi kerrostaloasunto. Vaikka itsellä olisi varaa maksaa asuntonsa niin onko naapurilla? Vanhoissa asunnoissa, joissa on isot taloyhtiölainat jo maksettu, ei ole samaa riskiä naapurin yllättävästä maksukyvyttömyydestä.

Vanhoissa taloissa saattaa olla taloyhtiön remonttilainaa enemmän kuin meidän uudiskohteessa taloyhtiölainaa, koska moni maksaa uudiskohteessa taloyhtiölainaosuuden pois. Sen sijaan remonttilainojen osuudet kasvaa, sillä iso osa rakennuskannasta rakennettu puupaaluille, ja rakenteita joudutaan vahvistamaan. Näin Turussa.

Mä haluaisin mökin vanhuuden päiviksi. Jonnekin syrjään ja korpeen. Siellä sit elelisin hissukseen vaan. Ottaisin kissan tai kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisethän hinkuvat omakotitaloihin nuorempina ja uskovat sen olevan paras ratkaisu  perhettä perustaessa. Sitten useampi vuosikymmen tahkotaan oman talon ja sen ylläpidon kanssa, kunnes on aika myöntää ettei se oma talo ihan hyvä juttu ollutkaan. Myydään remppakuntoisia omakotitaloja, joista saa jotakin ja haaveillaan helposta, remppavapaasta kämpästä uudiskohteissa. Mitään pitkän tähtäimen asunnon hankintaa ei monikaan vaivaudu ajattelemaan, vaan pörhälletään minne sattuu mielihalujen mukaisesti.

Miksi asuminen ei muuttuisi tarpeiden ja elämäntavan muuttuessa? Olen itse vähän alle 50 ja asunut jo 15 vuotta nykyisessä keskustakaksiossa. Paras ratkaisu minulle, mutta ei kaikille. Asunto ei ole esteetön, mikä voi aiheuttaa ongelmia.

Riski on valtava ostaa jotain uutta koska lähes kaikki yhtiöt tekee konkan seuraavan 3 vuoden aikana... ja jos paljastuu sitten rakennus virheitä niin kukaan ei korvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on että ostettaisiin lainalla? Eiköhän tuossa iässä, ja se edellinen asunto myymällä, enemmistö osta käteisellä. Uudessa talossa on useimmiten pienet kustannukset ja pienempi riski isoista remonteista; eli asumiskustannukset hyvin tiedossa eläkepäiviä varten.

Ei ole oletus vaan journalistin tutkima fakta. Ulkokehän omakotitalo voi olla vaikka velaton ja silti keskusta uudiskohteeseen tarvitsee rahoitusta hintaerolle. Pakilassa omalla tontilla 100m2 4h+k okt 400 000€, Hesperianpuiston uudiskohteessa 50m2 2h osakehuoneisto keittiöseinällä 600 000€.

Vertailun vuoksi samankokoinen kaksio vanhasta, mutta hyvästä taloyhtiöstä Taka-Töölössä alkaen 350 000-400 000€.

Jokainen tekee tietysti omat valintansa, itse en osaa nähdä tuota uudiskohteen kaksiota hintansa väärtinä, vaikka onkin kieltämättä uudiskohteiden parhaimmistoa.

Sinäkin oletat että ihmisillä ole yhtään säästöjä (/sijoituksia). Miksi? Ei kukaan väittänyt että edellinen ja uusi asunto menisivät hinnan suhteen yksi yhteen. Mutta onko aivan mahdoton ajatus että ihmisillä on muutakin omaisuutta kuin asunto?

Ei tietenkään ole mahdoton ajatus! Mutta kuka olisi niin hölmö, että särkisi vaivalla säästetyn hyvän hajautuksen ja laittaisi kaikki pesämunat YIT:n uudiskohteen osakkeeseen juuri ennen rakennuskuplan puhkeamista? :D

Kaikki?

Luovutan. En tiedä onko surullista vai huvittavaa tämä köyhyysmentaliteetti, jossa ihmisillä ei ole ollenkaan säästöjä, tai jos on, niin ainakin siinä menisi viimeisetkin sentit.

Oletko SRV:n vai YIT:n leivissä? Ei hätää, sulla on sen verran massia, että voit ostaa kämpät kaikille köyhille, joilla on alle miljoonan säästöt ja kokevat kauppaamasi kohteet ylihintaisiksi.

Lol katkera much? Hauskaa elämää tonnin säästötilisi kanssa 😘!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tuon ikäisiä. Lapset muuttaa pois ehkä 6 vuoden päästä. Ei olla harkittu vakavissaan mitä tehdään, mutta ei ainakaan keskustaan kerrostaloon vaan ajatus olisi muuttaa keskustasta kauemmas ja isompaan taloon, jossa olisi tilaa tehdä töitä ja harrastaa. Vielä ei haluta muuttaa, kun lapsien harrastukset ja kuskailut on täällä ja kauempaa se olisi ihan mahdotonta rumbaa.

Isovanhempani muuttivat aikoinaan omakotitalosta kerrostaloon keskustaan ja oma näkemykseni on se, että sen jälkeen alkoi kunnon romahdus ja elämän hiipuminen. Ei siellä ollut heillä mitään tekemistä. Istua nököttivät telkun ääressä, kun aiemmin tekivät pihahommia ja kulkivat lähiluonnossa.

Vanhempani asuu maalla omakotitalossa ja siellä on jatkuvasti puuhaa ja työtä. He on joka ikinen päivä liikkeellä ja puuhaamassa jotain aamusta iltaan. Nyt on menossa säilömisvaihe ja se kun laitetaan pihapiiri talvikuntoon. Isä sienestää vielä kaiken muun päälle. Jos he muuttaisi jonnekin kerrostaloon niin kaikki se liikunta jäisi pois ja varmasti rapistuisi fyysisen kunnon lisäksi henkinenkin puoli. Nyt heillä on jatkuvasti jotain tutkimusta ja seurantaa menossa luonnonkierron ja eläinten suhteen. Isäni myös dokumentoi paljon niin kasveja kuin eläimiäkin. 

Olematta ilkeä sanon, että joku päivä kaikki nuo vanhempiesi tekemät puuhailut voi tulla teille lapsille tehtäväksi. Siitä tulee ongelma, jos vanhemmilla on halua asua omakotitalossa, mutta ei kykyä.

Ei jää. He tietää, että paikka on palvelutalo seuraavaksi. Itse ovat asiasta puhuneet. Kun ei enää kotona jaksa niin seuraava etappi on se.

Tuohon jää kuitenkin monen vuoden ajanjakso, jolloin kotona ei pärjää, mutta palvelutaloon ei pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole varaa valita asuinpaikkaa. Asun kaupungin vuokra-asunnossa.

53v.

Niin minäkin, onneksi satuin samaan asunnon todella kivalta paikalta ja viihdyn erinomaisesti. 51v.

Mä erosin 37-vuotiaana 15 v sitten ja sain silloin huippupaikalta aivan uuden kaupungin asunnon 3 h + k + s. Vuokra oli ja on edelleen alhainen suhteessa asunnon sijaintiin ja laatuun, tänne kun ei jostain syystä ole sosiaalitapauksia kerääntynyt. Parvekelasitkin kaupunki asensi. Nyt lapsikin muuttanut jo pois muualle opiskelemaan ja mulla on tulot nousseet ihan huimasti enkä ikinä näillä tuloilla nyt saisi kaupungin vuokra-asuntoa, mutta ei mua tästä tule kukaan pois potkimaan. En todellakaan aio tästä muuttaa mihinkään, on niin edullista ja hyvää asumista ja saan säästettyä todella paljon rahaa esim. sijoittamiseen ja matkusteluun ja pystyn auttamaan lasta niin, ettei sen tarvitse viivyttää opintojaan käymällä töissä. Eikä tarvi huolehtia lumitöistä ja vastaavista.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Kun lapset muutti omilleen eli meidän ollessa 45v, myytiin 100 neliön omakotitalo maalla ja muutettiin vielä syrjemmäs maalle, alle 40-neliöiseen mökkiin joka remontoitiin täysin, siis aivan katosta lattiaan, seinien eristykset ym, sähköt, vedet, kaikki uusiksi. Remonttiin kului 30 000 €. Lisäksi ostettiin asuntoauto jolla ollaan reissussa nytkin.

Että ei, emme ostaisi ikipäivänä kerrostaloasuntoa mistään :D

Meillä asumisongelmat alkoivat, kun isä kuoli 74-vuotiaana. Äiti ei enää pärjännyt ulkohommien kanssa, eikä halunnut asua yksi isossa talossa. Muutti kerrostaloon, nyt olisi 82-vuotiaana jo hoitokodin tarpeessa, mutta ei halua.

-ohis

Ei kaikki vanhukset ole huonokuntoisia, eikä toisaalta myöskään köyhiä. Omat vanhempani täyttävät seuraavaksi 84 ja edelleen asuvat metsän keskellä, on isot kasvimaat ja kaikki. Lämmittävät puilla ja puuhailevat ahkeraan sitä sun tätä. Muuta apua eivät tarvitse kuin nettiasioinnissa, perun esimerkiksi lehtitilauksia puolestaan koska heillä ei nettiä ja laitteita ole eikä tule.

Lisäksi heillä on kaupungissa paritalon puolikas, tosin jos jalkansa menee heikoksi niin sinne eivät helpolla pääse kun 2. kerros. Metsän keskellä aikovat olla loppuun saakka ja jos remontti- tai muuta apua tarvitsevat niin ostavat sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä riski tuollainen uusi kerrostaloasunto. Vaikka itsellä olisi varaa maksaa asuntonsa niin onko naapurilla? Vanhoissa asunnoissa, joissa on isot taloyhtiölainat jo maksettu, ei ole samaa riskiä naapurin yllättävästä maksukyvyttömyydestä.

On riskejä vanhoissakin taloissa. Tulee katto-, julkisivu-, ja putkiremppaa ja ihan yhtä lailla joku voi jättää osansa maksamatta. Jotkut vanhat kerrostalot menee konkurssiin siksi ja kaikki menettää kotinsa.

Huonosti hoidettuihin kerrostaloihin voi tulla noita suuria remppalainoja, kun kaikki rempat kaatuu kerralla päälle.

No, suuruus on suhteellista, meidän taloyhtiössä ne remppalainat saattaa olla yli miljoonankin, kuten ikkunoiden vaihdossa oli, mutta ei se asuntoa kohti mitään hirveitä ole, kun taloyhtiökin on suuri, siihen kuuluu monta isoa taloa. Suuressa taloyhtiössä on se etu, ettei yhden maksuvaikeudet kaada koko yhtiötä. Täällä monet muuttavat sopivampaan asuntoon, taloyhtiön sisällä eri kokoiseen. Asunnot menevät aika hyvin kaupaksi kai nytkin, ovat kohtuuhintaisia läpitalon asuntoja, yksiöissä on ikkunat ainoastaan yhteen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri osti tuollaisen ja on tuon ikäinen.

Puolisoineen halusi irti ok-talosta. Uusi kolmio keskustassa oli kallis. Yli 800 000 euroa. Heillä oli rahat säästössä ja varmat työt.

Mutta pelästyi. Nyt on niin paljon konkursseja rakennusfirmoilla ja talosta oli asuntoja ostamatta. Lisäksi pelkäsi, että kaikilla ei olekaan varaa maksaa rahoktusvastikkeita nyt taantumassa ja muut joutuu maksumiehiksi.

Perui kaupan, vaikka muutto olisi ollut vielä ennen joulua.

Toki perumisesta joutui maksamaan monta tonnia.

Mitä käy, jos on jo ostanut asunnon uudesta kerrostalosta, jossa osa asunnoista on myymättä ja rakennusfirma menee konkkaan?

Sivusta

Taidat tietää vastauksen, kun olet nähnyt vaivaa pohtia miten asetat kysymyksen? Elet sellainen entäs sitten-tyyppi, eli miettinen, joka ei itse osaa tehdä päätöksiä, vaan jahkailee.

Mä mietin juuri, että muutan Kotkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä riski tuollainen uusi kerrostaloasunto. Vaikka itsellä olisi varaa maksaa asuntonsa niin onko naapurilla? Vanhoissa asunnoissa, joissa on isot taloyhtiölainat jo maksettu, ei ole samaa riskiä naapurin yllättävästä maksukyvyttömyydestä.

Vanhoissa taloissa saattaa olla taloyhtiön remonttilainaa enemmän kuin meidän uudiskohteessa taloyhtiölainaa, koska moni maksaa uudiskohteessa taloyhtiölainaosuuden pois. Sen sijaan remonttilainojen osuudet kasvaa, sillä iso osa rakennuskannasta rakennettu puupaaluille, ja rakenteita joudutaan vahvistamaan. Näin Turussa.

Pommit voi kiertää helposti oili kohde uusi tai vanha. Vanhan remontit ovat jo ilmoituksessa. Sekä tehdyt että tulevat. Linjasaneerausmurheriski on pieni 1985 ja uudemmissa kerrostaloissa, kun niissä on jo muoviviemärit. Voi sellainenkin yhtiö olla kuralla, mutta harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tuon ikäisiä. Lapset muuttaa pois ehkä 6 vuoden päästä. Ei olla harkittu vakavissaan mitä tehdään, mutta ei ainakaan keskustaan kerrostaloon vaan ajatus olisi muuttaa keskustasta kauemmas ja isompaan taloon, jossa olisi tilaa tehdä töitä ja harrastaa. Vielä ei haluta muuttaa, kun lapsien harrastukset ja kuskailut on täällä ja kauempaa se olisi ihan mahdotonta rumbaa.

Isovanhempani muuttivat aikoinaan omakotitalosta kerrostaloon keskustaan ja oma näkemykseni on se, että sen jälkeen alkoi kunnon romahdus ja elämän hiipuminen. Ei siellä ollut heillä mitään tekemistä. Istua nököttivät telkun ääressä, kun aiemmin tekivät pihahommia ja kulkivat lähiluonnossa.

Vanhempani asuu maalla omakotitalossa ja siellä on jatkuvasti puuhaa ja työtä. He on joka ikinen päivä liikkeellä ja puuhaamassa jotain aamusta iltaan. Nyt on menossa säilömisvaihe ja se kun laitetaan pihapiiri talvikuntoon. Isä sienestää vielä kaiken muun päälle. Jos he muuttaisi jonnekin kerrostaloon niin kaikki se liikunta jäisi pois ja varmasti rapistuisi fyysisen kunnon lisäksi henkinenkin puoli. Nyt heillä on jatkuvasti jotain tutkimusta ja seurantaa menossa luonnonkierron ja eläinten suhteen. Isäni myös dokumentoi paljon niin kasveja kuin eläimiäkin. 

Olematta ilkeä sanon, että joku päivä kaikki nuo vanhempiesi tekemät puuhailut voi tulla teille lapsille tehtäväksi. Siitä tulee ongelma, jos vanhemmilla on halua asua omakotitalossa, mutta ei kykyä.

Ei jää. He tietää, että paikka on palvelutalo seuraavaksi. Itse ovat asiasta puhuneet. Kun ei enää kotona jaksa niin seuraava etappi on se.

Tuohon jää kuitenkin monen vuoden ajanjakso, jolloin kotona ei pärjää, mutta palvelutaloon ei pääse.

Joillain paikkakunnilla on niitä välimuotoasuntoja vanhuksille. En muista millä nimellä. Esim rivari, jossa hoitaja on puhelinsoiton päässä. Mutta tarkoitus kuitenkin että itse pärjää, ei tarvi apua pukemiseen, suihkutteluun tai syömiseen. 

Täällä nuo ^ on ihan vanhustentalojen nimellä. Vanhainkodilta tulee hoitaja soittaessa tai sovittaessa, ateriapalvelunkin voi ostaa halutessaan mutta kaikilla omat asunnot keittiöineen ym.

Myytiin 47 vuotiaina omakotitalo kun lapset oli muuttaneet omilleen ja ostettiin uusi kerrostalokolmio. Ei ole kaduttanut kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuo ^ on ihan vanhustentalojen nimellä. Vanhainkodilta tulee hoitaja soittaessa tai sovittaessa, ateriapalvelunkin voi ostaa halutessaan mutta kaikilla omat asunnot keittiöineen ym.

Termi lienee palvelutalo.