Viisikymppiset muuttavat upouusiin keskusta-asuntoihin (Ylen artikkeli)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuo ^ on ihan vanhustentalojen nimellä. Vanhainkodilta tulee hoitaja soittaessa tai sovittaessa, ateriapalvelunkin voi ostaa halutessaan mutta kaikilla omat asunnot keittiöineen ym.

Termi lienee palvelutalo.

Ei ainakaan täällä. Palvelutalot on niitä joissa asukkailla on omat huoneet ilman keittiöitä, ruokailu yhteisissä tiloissa ja henkilökuntaa on aina paikalla. Noissa vanhustentaloissa ei ole.

Ollaan 52v molemmat miehen kanssa, ensi vuoden aikana on tarkoitus saada tämä okt myytyä ja muutetaan sitten (mahdollisesti aluksi vuokralle) Helsingin kantakaupunkiin. Näillä näkymin ensi syksynä muuttaa vimeinenkin lapsi pois, joten tällä 250m2 talolla & 1100m2 tontilla emme me enää mitään tee. 

Ei kaikki halua tuossa iässä kerrostaloon. Sitä paitsi 50v on vielä nuori, monella kouluikäisiä lapsiakin.

Omat vanhemmat ovat 75v ja asuvat omakotitalossa, nauttivat siitä kun pihassa on marjapuskia yms touhuttavaa, istuvat usein ulkona ja kesäisin syövät pihassa. En osaisi kuvitella heitä mihinkään ydinkeskustaan kerrostaloon sisälle istumaan ja asumaan liikenteen hälyyn.

Sitä paitsi lapsenlapsille on todella kiva kun voivat mennä mummulaan missä tilaa ja piha. En usko että vierailisimme näin paljoa mummolassa jos he asuisivat jossain keskustassa kaksiossa.

Tietysti kaikki tekee oman vointinsa ja kuntonsa mukaan, omat vanhemmat vielä hyväkuntoisia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi muuttaa vanhaan ja mahdollisista pintaremonteistakin huolimatta kulahtaneeseen asuntoon? Helsingin vanhat arvokiinteistöt toki asia erikseen.

Itse suunnittelin siirtyväni palveluiden lähelle siinä 80 ikävuoden kieppeillä, ja sama on ollut omassa lähipiirissäni trendi, eikä suinkaan 50-60-vuoden iässä. Opiskelevia lapsia on kiva kestitä jouluja ja muita lomia rakkaassa talossa, samaten lastenlapsia on mukava hoitaa merkityksellisessä miljöössä. Omakotitalon ja pihan työtkin alkavat painamaan omassa tuttavapiirissäni vasta siinä vanhuuden korvilla, ja toivon itsekin, että pysyisin hyötyliikunnalla virkeänä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.

Millä ihmeen velkarahalla. Meillä on miljoonakämppä ollut jo 10v maksettuna ja kun myydään tämä joskus, niin ei tarvitse kyllä pankista lainaa mennä pyytämään että saadaan ostettua joku kerrostalokämppä, riittävän iso ja mieleiseltä paikalta. Kaikki ei ole tyhjätaskuja.

Tuossa uutisessa on virhe. Perijät eivät maksa velkoja, ne vähennetään kuolinpesästä. Tappiot jää pankin tappioksi. Ihme vääristelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nuo ^ on ihan vanhustentalojen nimellä. Vanhainkodilta tulee hoitaja soittaessa tai sovittaessa, ateriapalvelunkin voi ostaa halutessaan mutta kaikilla omat asunnot keittiöineen ym.

Termi lienee palvelutalo.

Ei ainakaan täällä. Palvelutalot on niitä joissa asukkailla on omat huoneet ilman keittiöitä, ruokailu yhteisissä tiloissa ja henkilökuntaa on aina paikalla. Noissa vanhustentaloissa ei ole.

Ok.

Vierailija kirjoitti:

No eihän vanhana enää tarvitse asuntoa ostaa. Voi myydä vanhan ja asua vuokralla isossa lukaalissa. Kaupparahoilla reissaa amerikoissa lopun ikäänsä ja syö ulkona. Hautaan ei rahoja saa kuitenkaan.

Tämä on paras ratkaisu! Ja kuolinsiivous muuton yhteydessä. Kamalinta on putsata jotain omakotitaloa, jossa on 50 vuoden romut.

Itse oon kyllä ollut älyttömän tyytyväinen että omat vanhemmat halunneet ja pystyneet asumaan omakotitalossa yli 7-kymppiseksi, heillä lapsenlapsiakin siunaantunut 8kpl.

Ajatus että oltaisiin vietetty jouluja ja muita juhlia jossain kusi-sessa 65m2 kerrostalokämpässä tällä porukalla niin ei. Ihanaa kun on ollut tilaa, lapset saaneet viimeiset 10v juosta serkkujen kanssa ulkona pihassa kesät talvet. Vanhempani myös olleet onnellisia tästä ja siitä että ovat pysyneet terveinä ja pystyneet mahdollistamaan tämän myös lapsenlapsilleen ja ottamaan heitä yökylään.

Kannattaa ottaa huomioon että elämä muuttuu, vaikka 5 kymppisenä lapset lentääkin pesästä niin sitten voi tulla liuta lapsenlapsia eikä se keskustakämppä hesan keskustassa olekaan enää niin mahtava juttu.

Ja keskustassa asumisen hienouskin karisee nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi muuttaa vanhaan ja mahdollisista pintaremonteistakin huolimatta kulahtaneeseen asuntoon? Helsingin vanhat arvokiinteistöt toki asia erikseen.

Nuo älyttömän kalliit rahoitusvastikkeella "halvoiksi" tehdyt asunnot ovat sellaisia riskejä, joita harva haluaa enää eläkeiässä ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse oon kyllä ollut älyttömän tyytyväinen että omat vanhemmat halunneet ja pystyneet asumaan omakotitalossa yli 7-kymppiseksi, heillä lapsenlapsiakin siunaantunut 8kpl.

Ajatus että oltaisiin vietetty jouluja ja muita juhlia jossain kusi-sessa 65m2 kerrostalokämpässä tällä porukalla niin ei. Ihanaa kun on ollut tilaa, lapset saaneet viimeiset 10v juosta serkkujen kanssa ulkona pihassa kesät talvet. Vanhempani myös olleet onnellisia tästä ja siitä että ovat pysyneet terveinä ja pystyneet mahdollistamaan tämän myös lapsenlapsilleen ja ottamaan heitä yökylään.

Kannattaa ottaa huomioon että elämä muuttuu, vaikka 5 kymppisenä lapset lentääkin pesästä niin sitten voi tulla liuta lapsenlapsia eikä se keskustakämppä hesan keskustassa olekaan enää niin mahtava juttu.

Ja keskustassa asumisen hienouskin karisee nopeasti.

On isovanhempia, jotka eivät lapsenlapsistaan välitä.

Uudet kerrostalot tehoneliövaatimuksineen ovat niin hankalia. Mitkään huonekalut eivät sovi vinoseinäisiin koppeihin , eikä ruokapöydällekään ole tilaa.

Jotkut vahnat arvoasunnot kivitalosta kunnon äänieristyksinern voisivat tulla kyseeseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse suunnittelin siirtyväni palveluiden lähelle siinä 80 ikävuoden kieppeillä, ja sama on ollut omassa lähipiirissäni trendi, eikä suinkaan 50-60-vuoden iässä. Opiskelevia lapsia on kiva kestitä jouluja ja muita lomia rakkaassa talossa, samaten lastenlapsia on mukava hoitaa merkityksellisessä miljöössä. Omakotitalon ja pihan työtkin alkavat painamaan omassa tuttavapiirissäni vasta siinä vanhuuden korvilla, ja toivon itsekin, että pysyisin hyötyliikunnalla virkeänä.

Kannattaa kuitenkin käydä varastoja läpi, ettei sitten 80-vuotiaana ole koko talo tyhjennettävänä. Nuorempana sitä jaksaa tehdä itse, vanhempana ei.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Itse oon kyllä ollut älyttömän tyytyväinen että omat vanhemmat halunneet ja pystyneet asumaan omakotitalossa yli 7-kymppiseksi, heillä lapsenlapsiakin siunaantunut 8kpl.

Ajatus että oltaisiin vietetty jouluja ja muita juhlia jossain kusi-sessa 65m2 kerrostalokämpässä tällä porukalla niin ei. Ihanaa kun on ollut tilaa, lapset saaneet viimeiset 10v juosta serkkujen kanssa ulkona pihassa kesät talvet. Vanhempani myös olleet onnellisia tästä ja siitä että ovat pysyneet terveinä ja pystyneet mahdollistamaan tämän myös lapsenlapsilleen ja ottamaan heitä yökylään.

Kannattaa ottaa huomioon että elämä muuttuu, vaikka 5 kymppisenä lapset lentääkin pesästä niin sitten voi tulla liuta lapsenlapsia eikä se keskustakämppä hesan keskustassa olekaan enää niin mahtava juttu.

Ja keskustassa asumisen hienouskin karisee nopeasti.

Aika itsekäs ajattelutapa, että vanhempien pitäisi ylläpitää isoa omakotitaloa ja tonttia vain siksi että susta on kiva tulla viettämään sinne joulua ja lapset saa juoksennella pihalla. Miksi et itse hanki sitä omakotitaloa johon voit kutsua ne vanhemmat viettämään joulua?

Mä olin hyvin onnellinen, kun isäni muutti aikoinaan 60-vuotiaana rivariin omakotitalosta. Hoiti itse myynnit ja siivoukset ja romujen hävityksen.

Ei tarvitse minun nyt miettiä, miten pärjää talon kanssa tai tehdä mitään suurta raivausta, kun hänestä aika jättää. Sijoitti yli jääneet rahat ja siellä ne nyt tuottaa minulle perintöä.

On hänellä kuitenkin kesämökki, jossa saa vielä puuhastella niin kauan kuin jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan siirtyisi eläkeiän lähestyessä velkarahalla upuuuteen kerrostaloon. Miksi pankki edes rahoittaisi sitä? Kerrostaloissa löytyy myös edullisempia kohteita.

Millä ihmeen velkarahalla. Meillä on miljoonakämppä ollut jo 10v maksettuna ja kun myydään tämä joskus, niin ei tarvitse kyllä pankista lainaa mennä pyytämään että saadaan ostettua joku kerrostalokämppä, riittävän iso ja mieleiseltä paikalta. Kaikki ei ole tyhjätaskuja.

Et ilmeisesti lukenut ollenkaan ap:n lainaamaan artikkelilinkkiä. Siinä ongelmana oli velkarahalla ostetut asunnot.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Ihmisethän hinkuvat omakotitaloihin nuorempina ja uskovat sen olevan paras ratkaisu  perhettä perustaessa. Sitten useampi vuosikymmen tahkotaan oman talon ja sen ylläpidon kanssa, kunnes on aika myöntää ettei se oma talo ihan hyvä juttu ollutkaan. Myydään remppakuntoisia omakotitaloja, joista saa jotakin ja haaveillaan helposta, remppavapaasta kämpästä uudiskohteissa. Mitään pitkän tähtäimen asunnon hankintaa ei monikaan vaivaudu ajattelemaan, vaan pörhälletään minne sattuu mielihalujen mukaisesti.

Tai sitten tarpeet asumisen suhteen on erilaiset eri elämänvaiheissa. Siinä omakotitalossa on hyvä kasvattaa lapset kun on tilaa ja pihaa, mutta sitten kun lapset muuttaa pois niin kaivataan taas erilaisia asioita.

Minä asun nyt perheineni omakotitalossa lähiössä ja pidän tätä ehdottomasti parhaana vaihtoehtona tähän elämäntilanteeseen. Lyhyt matka kouluun ja kauppaan, omat huoneet kaikille ja piha jossa lapset voi leikkiä. Kun lapset muuttaa pois, voi olla että jäädään tähän, tai ehkä muutetaan maalle kokonaan, tai ehkä ostetaan osake keskustasta ja mökki/talo maalta. Sitten voisi kesäisin nauttia luonnonrauhasta ja talvisin kaupunkielämän helppoudesta. Ymmärrän hyvin näitä, jotka tällaiseen ratkaisuun päätyy.

Mun äiti on yli 60 v. ja juurikin osti Keskustasta uuden asunnon. Mä sitten jään makselemaan sitä kun hänestä aika jättää jos en saa myydyksi tai jos hän ei saa sitä ennen maksettua asuntoaan. Toki voi tapahtua sitä ennen mitä tahansa. Voin vaikka kuolla.

Mä todennäköisesti muutan eläkkeen kynnyksellä 650 km pohjoisemmas lumen perässä nykyiseen kapunkiasuntoomme ja vaivoiksi hankitaan mökki tms työleiri sieltä läheltä. En ajatellut olevani vielä kuuskymppisenä valmis kuolemaan.