Lue keskustelun säännöt.
Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?
10.09.2023 |
Tämä on ollut päivän puheenaihe mieheni kanssa. Olimme viime viikolla häissä ja pöydässämme istui lisäksemme 2 molemmille tuttua henkilöä. Loput 4 olivat tuntemattomia. Kolmen kanssa juttu alkoi sujua kuin automaattisesti esittäytymisen jälkeen, vieruskaverini taas istui tuppisuuna koko ruokailun ajan. Ei asia minua sinällään haittaa, jotkut haluavat ilmeisesti syödä hiljaisuudessa, mutta en voi kuin ihmetellä miten joku edes osaa olla niin tyly kun toinen koittaa kohteliaasti viritellä edes pientä keskusteluntynkää.
-Ai että, tämä hummus on kyllä tosi hyvää.
-Joo on.
-Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä. Mitä hommia teet?
-Oon lastenhoitaja.
-Okei, mäkin olen tehnyt samaan työhön liityviä opintoja. Tykkäätkö alasta?
-Joo.
Kekkereissä oli myös toinen tyyppi jonka kanssa oli pakko yrittää jotain jutella kun naamatusten osuttiin, mutta ei. Ei hymyä, lyhyet vastaukset, ei mitään vastakysymyksiä. Tiedän kuitenkin että nämä ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, ns. hyvissä työpaikoissa ja parisuhteissa. Eli eivät siis mitään täysin syrjäytyneitä mt-potilaita.
Mikäli et pysty edes puolen minuutin keskusteluun vieruskaverin kanssa juhlapöydässä tai vessajonossa, mikä on syy? Onko se vain "ei kiinnosta"? Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täällä nyt aika monia syitä lueteltu:
Sosiaalinen fobia
Autismi
Ei ole mitään puhuttavaa
Ujous
Ei osaa small talkiaMielestäni ihmisten vajavaisuuksille nauraminen on junttia
Aloittaja ei myöskään itse osaa smalltalkkia. Se on kevyttä keskustelua ympärillä olevista asioista ja jossa ei mennä henkilökohtaisuuksiin, kuten töihin, kouluun, perheeseen.
Työ ja opiskelu ovat yleisimpiä aiheita joista ihmiset juhlapöydässä keskustelevat, ainakin alkuvaiheessa. Säästä ei jaksa kukaan jauhaa puoltatoista tuntia. Lapsensa moni tuo keskustelussa myöskin esiin hyvin varhaisessa vaiheessa, ja lemmikit. En tiedä millaisissa piireissä on tavallista ettei mistään voi puhua kun kaikki on liian henkilökohtaista.
Ap
Mutta jos en halua keskustella opinnoistani tai työstäni tuntemattomien kanssa? Enkä lapsista enkä lemmikeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse saan hyvin vähän tai jopa en mitään tuollaisesta tyhjän jauhamisesta tuntemattomien kanssa, kun suoraan sanottuna ei kiinnosta. Korkeintaan sillä saa peitettyä vaivaannuttavan hiljaisuuden.
Pienenä poikkeuksena voi olla, jos sattuisi olemaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita, niin niistä ehkä juuri ja juuri voi olla kiva puhua tuntemattomienkin kanssa. Mutta en esim mielelläni ala puhua harrastuksistani, kun tiedän ettei toista kuitenkaan kiinnosta pätkääkään (tai ainakaan minua ei kiinnosta puhua sellaiselle, joka ei tiedä siitä yhtään mitään tms). Töistä puhuminen taas on hieman vaikeaa kun on salassapitovelvollisuus, niin pitäisi miettiä mitä kaikkea voi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa mainitset "Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat."
Minusta ei ole käytöstapojen mukaista kysellä ihmisiltä asioita kun/jos ei kiinnosta. Olisin tosi loukkaantunut jos selviäisi että vieruskaveri on kysellyt multa vaikka ja mitä ihan vaan jutellakseen vaikka oikeasti sitä ei kiinnosta. Haluan luottaa, että jos kerron itsestäni (vaikka sitten työstäni ja miten viihdyn tai en viihdy) niin en ole jakanut asioitani jollekin joka on ollut evvk koko sen ajan.
Eri asia on sitten just small talk, mikä on säästä, juhlapaikasta jne mitkä ei tuo mitään uutta eikä pidä itsestään kauheasti paljastaa.En ainakaan itse ajattele että vieressä istuva vieras ihminen on työstäni kysyessään kiinnostunut juuri siitä mitä minä teen työkseni. Se on keskustelun avaus joka monesti johtaa ihan mielenkiintoisiin keskusteluihin koko pöytäseurankin kesken. Ei tarvitse olla evvk vaikka tietää, ettei toisen ihmisen ammatinvalinta vaikuta omaan elämään millään tavalla sen yhden ja ainoan tapaamisen jälkeen.
Ap
Kaikki eivät halua puhua työstään, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Työpaikka voi herättää ikäviä ajatuksia (työpaikkakiusaaminen, uupumus) tai työtä ei yksinkertaisesti ole. Tai ei halua tulla määritellyksi ammattinsa kautta. Juhlissa ja muutenkin on miljoona neutraalimpaakin puheenaihetta kuin työnteko. Sosiaalisesti taitava ihminen näkee, jos aihe alkaa mennä toiselle epämieluisaksi ja kohteliaasti vaihtaa aihetta. Tai on hiljaa. Tenttaaminen on junttia, kukaan ei tilivelvollinen vastailemaan toisten kysymyksiin.
Totta, tenttaajalle voi sanoa suoraan ettei halua puhua aiheesta.
Ap
Ja sitten te, mielestänne suuretkin seurapiirileijonat, vedätte herneen nenään, kun teidän uteluihinne ei haluta vastata. Ongelma on, että höpöttäjät haluavat muiden olevan itsensä kaltaisia eivätkä ymmärrä vihjeitä eivätkä suoraa puhetta.
En vedä hernettä nenään. Ihan niin tärkeä asia sen vieraan ihmisen käytöstapojen puute ei itselleni ole. Siirryn toiseen seuraan keskustelemaan. Vihjeeksi riittää 1-2 joo tai ei- vastausta.
Ap
En ole ikinä ollut häissä ja olen todella ujo. En kyllä uskalla mennäkään, jokuhan tuolla kehoitti että pitäisi jäädä kotiin jos ei osaa keskustella ruokapöydässä
Olen ollut yksissä häissä, jossa oli idioottimaisesti tarkoituksella sekoitettu hassunhauskasti pöydät niin, että joutui olevan ventovieraiden eli sen toisen puolen suvun jäsenten kanssa samassa pöydässä.
Miksi ihmeessä haluaisin tutustua tyyppeihin, joita en tule koskaan enää sen tilaisuuden jälkeen näkemään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ollut häissä ja olen todella ujo. En kyllä uskalla mennäkään, jokuhan tuolla kehoitti että pitäisi jäädä kotiin jos ei osaa keskustella ruokapöydässä
Ja odotas kun tulee ne aina niin hauskat ryhmäleikit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täällä nyt aika monia syitä lueteltu:
Sosiaalinen fobia
Autismi
Ei ole mitään puhuttavaa
Ujous
Ei osaa small talkiaMielestäni ihmisten vajavaisuuksille nauraminen on junttia
Aloittaja ei myöskään itse osaa smalltalkkia. Se on kevyttä keskustelua ympärillä olevista asioista ja jossa ei mennä henkilökohtaisuuksiin, kuten töihin, kouluun, perheeseen.
Työ ja opiskelu ovat yleisimpiä aiheita joista ihmiset juhlapöydässä keskustelevat, ainakin alkuvaiheessa. Säästä ei jaksa kukaan jauhaa puoltatoista tuntia. Lapsensa moni tuo keskustelussa myöskin esiin hyvin varhaisessa vaiheessa, ja lemmikit. En tiedä millaisissa piireissä on tavallista ettei mistään voi puhua kun kaikki on liian henkilökohtaista.
Ap
Mutta jos en halua keskustella opinnoistani tai työstäni tuntemattomien kanssa? Enkä lapsista enkä lemmikeistä.
Voit sitten varmaan jutella jostain muusta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häät kuulostavat karmivalta, kahdesta kutsusta olen kieltäytynyt ja kieltäydyn vastaisuudessakin. Ryhmäleikit?? Koulussa jo ahdistuin ryhmätöistä ja työelämässä ei onneksi ole tarvinnut vaivautua
Sää on mitä parhain avausaihe. Siihen voi ympätä kokeeksi kaikkea omaan elämäänsä liittyvää. "Olipa sateista, kun aamulla olin koiran kanssa lenkillä", siis lemmikeistä voi puhua."Viikonloppuna mökillä oli hieno ilma", no puhutaan sitten mökkeilystä. "On ollut niin kuuma, että parvekekukat kuolivat", puhutaan sitten helteestä tai kasveista. "Liukasta on ollut, meilläpäin ei oikein hiekoiteta", saa siis kysyä missä päin asuu. Ei tarvitse siis udella, vaan tarjoilla erilaisia täkyjä löytääkseen jonkin yhteisen puheenaiheen. Ei sen tarvitse olla syvällistä eikä varsinkaan henkilökohtaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut yksissä häissä, jossa oli idioottimaisesti tarkoituksella sekoitettu hassunhauskasti pöydät niin, että joutui olevan ventovieraiden eli sen toisen puolen suvun jäsenten kanssa samassa pöydässä.
Miksi ihmeessä haluaisin tutustua tyyppeihin, joita en tule koskaan enää sen tilaisuuden jälkeen näkemään?
Tuo on kyllä kelju temppu, onneksi käsittääkseni aika harvinaista. Ystävälleni ilmoitin aikanaan etten osallistu häihin, kun hän suunnitteli sekoittavansa pöydät täysin "jotta kaikilla olisi hauskaa ja tutustuttaisiin uusiin ihmisiin".
Tuli onneksi järkiinsä ennen häitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa mainitset "Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat."
Minusta ei ole käytöstapojen mukaista kysellä ihmisiltä asioita kun/jos ei kiinnosta. Olisin tosi loukkaantunut jos selviäisi että vieruskaveri on kysellyt multa vaikka ja mitä ihan vaan jutellakseen vaikka oikeasti sitä ei kiinnosta. Haluan luottaa, että jos kerron itsestäni (vaikka sitten työstäni ja miten viihdyn tai en viihdy) niin en ole jakanut asioitani jollekin joka on ollut evvk koko sen ajan.
Eri asia on sitten just small talk, mikä on säästä, juhlapaikasta jne mitkä ei tuo mitään uutta eikä pidä itsestään kauheasti paljastaa.En ainakaan itse ajattele että vieressä istuva vieras ihminen on työstäni kysyessään kiinnostunut juuri siitä mitä minä teen työkseni. Se on keskustelun avaus joka monesti johtaa ihan mielenkiintoisiin keskusteluihin koko pöytäseurankin kesken. Ei tarvitse olla evvk vaikka tietää, ettei toisen ihmisen ammatinvalinta vaikuta omaan elämään millään tavalla sen yhden ja ainoan tapaamisen jälkeen.
Ap
Kaikki eivät halua puhua työstään, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Työpaikka voi herättää ikäviä ajatuksia (työpaikkakiusaaminen, uupumus) tai työtä ei yksinkertaisesti ole. Tai ei halua tulla määritellyksi ammattinsa kautta. Juhlissa ja muutenkin on miljoona neutraalimpaakin puheenaihetta kuin työnteko. Sosiaalisesti taitava ihminen näkee, jos aihe alkaa mennä toiselle epämieluisaksi ja kohteliaasti vaihtaa aihetta. Tai on hiljaa. Tenttaaminen on junttia, kukaan ei tilivelvollinen vastailemaan toisten kysymyksiin.
Totta, tenttaajalle voi sanoa suoraan ettei halua puhua aiheesta.
Ap
Ja sitten te, mielestänne suuretkin seurapiirileijonat, vedätte herneen nenään, kun teidän uteluihinne ei haluta vastata. Ongelma on, että höpöttäjät haluavat muiden olevan itsensä kaltaisia eivätkä ymmärrä vihjeitä eivätkä suoraa puhetta.
En vedä hernettä nenään. Ihan niin tärkeä asia sen vieraan ihmisen käytöstapojen puute ei itselleni ole. Siirryn toiseen seuraan keskustelemaan. Vihjeeksi riittää 1-2 joo tai ei- vastausta.
Ap
Avauduit kuitenkin asiasta vauvapalstalla. Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häät kuulostavat karmivalta, kahdesta kutsusta olen kieltäytynyt ja kieltäydyn vastaisuudessakin. Ryhmäleikit?? Koulussa jo ahdistuin ryhmätöistä ja työelämässä ei onneksi ole tarvinnut vaivautua
Häissä jokaisen vieraan pitää mennä eteen puhumaan häävieraista jotain. Pahasti katsotaan jos et mene. Siksi häät kestävät monta tuntia kun on näitä mukavia esiintymisiä ja leikkejä. Helpompaa on jos on viinatarjoilu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa mainitset "Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat."
Minusta ei ole käytöstapojen mukaista kysellä ihmisiltä asioita kun/jos ei kiinnosta. Olisin tosi loukkaantunut jos selviäisi että vieruskaveri on kysellyt multa vaikka ja mitä ihan vaan jutellakseen vaikka oikeasti sitä ei kiinnosta. Haluan luottaa, että jos kerron itsestäni (vaikka sitten työstäni ja miten viihdyn tai en viihdy) niin en ole jakanut asioitani jollekin joka on ollut evvk koko sen ajan.
Eri asia on sitten just small talk, mikä on säästä, juhlapaikasta jne mitkä ei tuo mitään uutta eikä pidä itsestään kauheasti paljastaa.En ainakaan itse ajattele että vieressä istuva vieras ihminen on työstäni kysyessään kiinnostunut juuri siitä mitä minä teen työkseni. Se on keskustelun avaus joka monesti johtaa ihan mielenkiintoisiin keskusteluihin koko pöytäseurankin kesken. Ei tarvitse olla evvk vaikka tietää, ettei toisen ihmisen ammatinvalinta vaikuta omaan elämään millään tavalla sen yhden ja ainoan tapaamisen jälkeen.
Ap
Kaikki eivät halua puhua työstään, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Työpaikka voi herättää ikäviä ajatuksia (työpaikkakiusaaminen, uupumus) tai työtä ei yksinkertaisesti ole. Tai ei halua tulla määritellyksi ammattinsa kautta. Juhlissa ja muutenkin on miljoona neutraalimpaakin puheenaihetta kuin työnteko. Sosiaalisesti taitava ihminen näkee, jos aihe alkaa mennä toiselle epämieluisaksi ja kohteliaasti vaihtaa aihetta. Tai on hiljaa. Tenttaaminen on junttia, kukaan ei tilivelvollinen vastailemaan toisten kysymyksiin.
Totta, tenttaajalle voi sanoa suoraan ettei halua puhua aiheesta.
Ap
Ja sitten te, mielestänne suuretkin seurapiirileijonat, vedätte herneen nenään, kun teidän uteluihinne ei haluta vastata. Ongelma on, että höpöttäjät haluavat muiden olevan itsensä kaltaisia eivätkä ymmärrä vihjeitä eivätkä suoraa puhetta.
En vedä hernettä nenään. Ihan niin tärkeä asia sen vieraan ihmisen käytöstapojen puute ei itselleni ole. Siirryn toiseen seuraan keskustelemaan. Vihjeeksi riittää 1-2 joo tai ei- vastausta.
Ap
Avauduit kuitenkin asiasta vauvapalstalla. Niinpä.
Sinä et ilmeiseti voi keskustella kuin niistä asioista joista vedät herneen nenään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."
Ap
Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.
Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.
Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.
Ap
"Naureskeltu"... Ensin tenttaat tuntematonta työpaikasta ja jos ei halua puhua, ihmettelet ja naureskelet. Ja sitten vielä luulet, että sinulla on hyvät käytöstavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."
Ap
Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.
Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.
Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.
Ap
"Naureskeltu"... Ensin tenttaat tuntematonta työpaikasta ja jos ei halua puhua, ihmettelet ja naureskelet. Ja sitten vielä luulet, että sinulla on hyvät käytöstavat?
Jep, siis näin viikkos myöhemmin ollaan miehen kanssa juteltu ilmiöstä ja naureskeltu tilanteille.
Enkä tentannut, kysyin. Tenttaaminen on sitä kun kysyy uudestaan jos ei saa vastausta.
Ap
Kylla se on. Asun englannissa. Small talking paratiisissa, enka vielakaan tieda, vuosien jalkeen, puolituttujen asemaa, koulutusta yms. Ne jutellaan, kun tunnetaan paremmin.
Mutta royhkeasti kylla vastaantulijat kyselee aina mista olen kotoisin. Mika on mielestani todella epakohteliasta. Uteliaisuus vie voiton paremmissakin piireissa.