Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?
10.09.2023 |
Tämä on ollut päivän puheenaihe mieheni kanssa. Olimme viime viikolla häissä ja pöydässämme istui lisäksemme 2 molemmille tuttua henkilöä. Loput 4 olivat tuntemattomia. Kolmen kanssa juttu alkoi sujua kuin automaattisesti esittäytymisen jälkeen, vieruskaverini taas istui tuppisuuna koko ruokailun ajan. Ei asia minua sinällään haittaa, jotkut haluavat ilmeisesti syödä hiljaisuudessa, mutta en voi kuin ihmetellä miten joku edes osaa olla niin tyly kun toinen koittaa kohteliaasti viritellä edes pientä keskusteluntynkää.
-Ai että, tämä hummus on kyllä tosi hyvää.
-Joo on.
-Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä. Mitä hommia teet?
-Oon lastenhoitaja.
-Okei, mäkin olen tehnyt samaan työhön liityviä opintoja. Tykkäätkö alasta?
-Joo.
Kekkereissä oli myös toinen tyyppi jonka kanssa oli pakko yrittää jotain jutella kun naamatusten osuttiin, mutta ei. Ei hymyä, lyhyet vastaukset, ei mitään vastakysymyksiä. Tiedän kuitenkin että nämä ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, ns. hyvissä työpaikoissa ja parisuhteissa. Eli eivät siis mitään täysin syrjäytyneitä mt-potilaita.
Mikäli et pysty edes puolen minuutin keskusteluun vieruskaverin kanssa juhlapöydässä tai vessajonossa, mikä on syy? Onko se vain "ei kiinnosta"? Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."
Ap
Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.
Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.
Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.
Ap
"Naureskeltu"... Ensin tenttaat tuntematonta työpaikasta ja jos ei halua puhua, ihmettelet ja naureskelet. Ja sitten vielä luulet, että sinulla on hyvät käytöstavat?
Jep, siis näin viikkos myöhemmin ollaan miehen kanssa juteltu ilmiöstä ja naureskeltu tilanteille.
Enkä tentannut, kysyin. Tenttaaminen on sitä kun kysyy uudestaan jos ei saa vastausta.
Ap
Ei kuulu hyviin käytöstapoihin udella noin henkilökohtaisia asioita tuntemattomalta.
Onneksi en ole joutunut istumaan missään AP:n kaltaisen henkilön kanssa samassa pöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Voi kunpa kaltaisesi ihmiset sanoisivat vaikka heti pöytään istuttaessa että minulle ei saa puhua, koen sen kiusaamisena. Vältyttäisiin turhilta keskusteluyrityksiltä.
Ap
Löysin tulevan aviomieheni häistä. Joskus kannattaa avata suunsa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."
Ap
Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.
Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.
Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.
Ap
"Naureskeltu"... Ensin tenttaat tuntematonta työpaikasta ja jos ei halua puhua, ihmettelet ja naureskelet. Ja sitten vielä luulet, että sinulla on hyvät käytöstavat?
Jep, siis näin viikkos myöhemmin ollaan miehen kanssa juteltu ilmiöstä ja naureskeltu tilanteille.
Enkä tentannut, kysyin. Tenttaaminen on sitä kun kysyy uudestaan jos ei saa vastausta.
Ap
Ei kuulu hyviin käytöstapoihin udella noin henkilökohtaisia asioita tuntemattomalta.
Alasta kysyminen ei todellakaan ole henkilökohtainen kysymys. Iso osa sivuaa ammattiinsa liittyviä asioita ihan kysymättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Voi kunpa kaltaisesi ihmiset sanoisivat vaikka heti pöytään istuttaessa että minulle ei saa puhua, koen sen kiusaamisena. Vältyttäisiin turhilta keskusteluyrityksiltä.
Ap
Ihan näin vähän aiheen vierestä: Koetko moukkamaisena jos ei halua keskustella kahvitauolla työkavereiden kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole joutunut istumaan missään AP:n kaltaisen henkilön kanssa samassa pöydässä.
Saanko ihan uteliaisuuttani kysyä että miten sinun piireissäsi yleensä toimitaan vaikkapa häissä ruokapöydässä? Istutaan hiljaa, mätetään ruoka naamariin ja lähdetään kotiin?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Voi kunpa kaltaisesi ihmiset sanoisivat vaikka heti pöytään istuttaessa että minulle ei saa puhua, koen sen kiusaamisena. Vältyttäisiin turhilta keskusteluyrityksiltä.
Ap
Ihan näin vähän aiheen vierestä: Koetko moukkamaisena jos ei halua keskustella kahvitauolla työkavereiden kanssa?
En.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi luonnostaan lörppä itäsuomalainen. Kuulostaa ylimieliseltä sekin, että leimataan kaikki jutustelu tyhjästä jauhamiseksi, johon ei viitsitä itse alentua.
Itse olen päätynyt hetkessä yllättävän syvällisiin vertaistukisessioihin esim. terveyskeskuksen aulassa, taloyhtiön pihalla, kaupan kassajonossa jne. Siinä hetkessä kaksi ihmistä on tullut kohdatuksi ja jotain liikahtanut. Tuppisuuna olisin missannut nuokin tilaisuudet olla ihminen ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."
Ap
Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.
Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.
Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.
Ap
"Naureskeltu"... Ensin tenttaat tuntematonta työpaikasta ja jos ei halua puhua, ihmettelet ja naureskelet. Ja sitten vielä luulet, että sinulla on hyvät käytöstavat?
Jep, siis näin viikkos myöhemmin ollaan miehen kanssa juteltu ilmiöstä ja naureskeltu tilanteille.
Enkä tentannut, kysyin. Tenttaaminen on sitä kun kysyy uudestaan jos ei saa vastausta.
Ap
Ei kuulu hyviin käytöstapoihin udella noin henkilökohtaisia asioita tuntemattomalta.
Alasta kysyminen ei todellakaan ole henkilökohtainen kysymys. Iso osa sivuaa ammattiinsa liittyviä asioita ihan kysymättä.
Ap
Jos sosiaaliset taitosi ovat tuolla tasolla, olisi parempi sinun olla vain hiljaa. En minäkään olisi sinun kanssasi halunnut keskustella.
Nykyään välttelen ihan suosiolla kaikkia vieraiden kanssa syömisiä. Ensi viikollakin on työpaikan tilaisuus, jonka jätän väliin juuri siitä syystä, että siellä pitää olla suuna päänä pälättämässä tai muuten on outo ja epäilyttävä tyyppi.
Lisäksi monet pälättäjät tekevät muista nopeasti päätelmiä, että ketkä ovat outoja ja viallisia, jotka voi sulkea ulos keskustelusta ja ketkä on hyviksiä, joiden kanssa keskustelu sujuu. En väitä, että kaikki tekevät näin, koska on myös aidosti sosiaalisia ja hyväkäytöksisiä ihmisiä, jotka antavat hiljaisempienkin avautua ja päästä mukaan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus yleisessä saunassa olen mielessäni naureskellut sitä, miten hienoa on, kun vaikka 10 ihmistä lauteilla, eikä kukaan sano mitään, on vaan ja nauttii löylyistä!
Monille ulkomaaisille varmaan mahdoton ajatus, että 10 ihmistä lähekkäin, eikä kukaan sano mitään! :)
Vierailija kirjoitti:
Siksi suomalaiset ja japanilaiset tulevat yleensä loistavasti juttuun keskenään, kun kummassakaan kulttuurissa ei ole sen enempää tarpeen kuin kohteliastakaan täyttää hiljaista hetkeä lörpötyksellä.
Asiassa toki saattaa auttaa että tosi harva japanilainen osaa edes auttavasti englantia suomesta puhumattakaan. Eikä suomalaisetkaan juuri puhu japania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Voi kunpa kaltaisesi ihmiset sanoisivat vaikka heti pöytään istuttaessa että minulle ei saa puhua, koen sen kiusaamisena. Vältyttäisiin turhilta keskusteluyrityksiltä.
Ap
Ne voisivat ihan vaan tarralla rinnuksessa ilmoittaa sen niin säästyisi hermo puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Haluan puhua asiaa.
Saat. Mistä puhutaan? Jos ehdottamani aihe on liian vähän asiapitoinen, olet vapaa aloittamaan keskustelun mistä tahansa muusta aiheesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap virhe oli se että ajatteli ensimmäisenä että vastapuolella ei ole käytöstapoja. Itsellä tulisi ensimmäisenä mieleen juurikin noita muita asioita mitä täällä mainittu. En ensimmäisenä ajattele ihmisestä negatiivisesti.
No ihminen ei pärjää tietyssä työssä jos on niin autisti ettei pysty kahvipöytäkeskusteluun edes auttavasti. Saati jos on niin pahasti sosiaalisesti ahdistunut että menee täysin lukkoon jos vieruskaveri kehuu ruokaa.
Kyllä se on ihan vain käytöstapojen puutetta.
Ap
Kuulostat työpaikkakiusaajalta
Kova väite, kun ottaa huomioon ettet tiedä edes käynkö töissä. :D
Ap
No kiusaajalta jokatapauksessa.
Voi kunpa kaltaisesi ihmiset sanoisivat vaikka heti pöytään istuttaessa että minulle ei saa puhua, koen sen kiusaamisena. Vältyttäisiin turhilta keskusteluyrityksiltä.
Ap
Ihan näin vähän aiheen vierestä: Koetko moukkamaisena jos ei halua keskustella kahvitauolla työkavereiden kanssa?
En ole ap, mutta kahvipöydässä työpaikalla jos joku ei puhua pukahda on paljon vaivaannuttavaa ja häiritsevää kuin pöydässä jossa on iso porukka. Häissä en pistäisi pahaksi jos, varsinkin tuntematon ei halua jutella mutta töissä hyvin outona tämmöistä ihmistä pitäisin
Vierailija kirjoitti:
Miksihän näkökulman pitää tällaisissa aina olla hiukan ylimielinen?
Ei tule ap:n mieleenkään, että ei haluta harrastaa small talkia, vaan aina että ei osata!
"Mikä siinä on niin vaikeaa" - ei ole mikään, ei vain miellytä niin ei halutas tehdä vaikka onkin ihan helppoa.
On siis makuasia, eikä suinkaan kerro ap:n suuremmasta osaamiskertoimesta!
No että hallitsee small talkin mutta kieltäytyy siitä, sehän se vasta tökeröä onkin! Ja silloin ei tosiaan aidosti edes hallitse small talkia. Keskustelun taitoa pitäisi opettaa koulussa jo kymmenvuotiaille.
Alue: Aihe vapaa
Onpas ihmiset mörököllejä! Olen introvertti ja jätän suosiolla kaikki juhlat väliin. Ihan vain koska ei kiinnosta. Hautajaiset ovat vähän helpompi homma kun siellä on ihan sallittua olla hiljaa, myöskin ruokapöydässä. Joku voi haluta surra hiljaa ja se sallitaan.