Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan aloittajan olevan aktiivista elämää viettävä puhelias nainen.

Ei siinä mitään, ellei yritä ahtaa kaikkia muitakin samaan muottiin (joka itselle on tietenkin se "normaali").

Tekisi mieli kysyä - vaikka tuskin saan rehellistä vastausta - joutuuko miehesikin näiden muuttamisleikkien kohteeksi? Onko kehitysprojekti käynnissä miehen parhaaksi (=päänmenoksi)?

Ei tarvitse olla puhelias kyetäkseen tavalliseen, lyhyeen pöytäkeskusteluun muiden juhlavieraiden kesken. Tästä on hyvä esimerkki juurikin mieheni, joka oli enemmän tai vähemmän pöyristynyt näiden parin tyypin epäkohteliaisuudesta. Hän on oman luonnehdintansa mukaan sosiaalisesti jännittävä ja ja hiljainen tarkkailija, mutta taitaa juhlapöytäkeskustelun vaikka väkisin koska käytöstavat on hallussa.

Ap

Tuosta tulee mieleen Pokka pitää-sarjan pariskunta. Miehen taidettava juhlapöytäkeskustelu, vaikka väkisin 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.

Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?

"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "

Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.

Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?

Ap

No,minä olen tällä hetkellä työtön,ja häpeän tilannettani todella paljon, enkä haluaisi, että asia tulee puheeksi.

No sitten voit sanoa ettet halua puhua työhön liittyvistä asioista. Ei tarvitse nyyhkyttäen avautua ikävästä tilanteestaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka koette small talkin tungettelevaksi, mitkä ovat olleet sellaisia kysymyksiä mitä teiltä on kysytty mitkä olette kokeneet tungettelevaksi. Mitä vastasitte tungettelevaan kysymykseen?

Kysyttiin mitä teen työkseni mutta häpeän työttömyyttäni joten älkää pliis kysykö sitä. Miksi muutenkin yleensä ensimmäisenä kysytään töistä, määrittääkö työnteko meidät ihmisinä. Miksi ei kysytä harrastuksista

Työ on helppo aihe aloittaa keskustelu, ja kertoohan alanvalinta ihmisestä monesti paljonkin.

Ap

Taas lähti sama levy päälle, monettako kertaa? Etkö saanut työkkäristä sitä tontun paikkaa, kun trollaat täällä?

Missä vaiheessa olen aiemmin sanonut että työ kertoo ihmisestä paljon? Älä keksi omiasi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Opettele lukemaan ihmisiä ja hyväksymään, että ihmiset ovat erilaisia. Kaikille ei small talk ole samalla tavalla tärkeää. Handlaa oma ahdistuksesi, että et saa aina vastakaikua. 

Keksi puheenaiheita, jotka ovat sopivan pinnallisia ja joihin ei helposti liity ahdistavia asioita. Esim. työ on vaikea työttömälle, lapset lapsettomalle jos ei vela jne.  Hienotunteisuutta peliin. 

Yritän löytää aiheita, jotka teitä yhdistävät. Niin syntyvät parhaat keskustelut. 

Aloitin keskustelun hummuksesta. Mahtoiko se olla liian ahdistava aihe?

Eikä minua ahdistanut ollenkaan se etten saanut vastakaikua. Ilmiö on kiinnostava ja monella tapaa aika huvittavakin. Peilaavatkohan ihmiset täällä omia tuntemuksiaan minuun, vai miksi monet kertovat minun ahdistuneen tai suuttuneen kun minulle ei puhuttu?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.

Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?

"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "

Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.

Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?

Ap

Ja jos kohde on eri sukupuolta, voidaan keskustelun aloitus kokea ahdisteluksi ja kohde kokea turvattomuutta. Täälläkin on monta kertaa kirjoitettu, että vieraiden kanssa EI SAA puhua.

Höpö höpö nyt taas. Juhlapöytäkeskustelu ei ole ahdistelua kenenkään mielestä, tai riippuu tietysti mitä suustasi päästät. Voit ahdistella myös siellä juhlissa, mutta normaali pöytäkeskustelu ei ole ahdistelua.

Ap

Huomaatko ap, että aika jyränä tuossakin määrittelet normeja siitä miten muut muka asiat kokevat tai pitäisi kokea. Todellisuudessa se mikä on kullekin normaalia, vaihtelee paljon ihmisten välillä ja yhden normaali voi olla toiselle ahdistavaa. 

Sulla on selvästi haasteita ihmisten erilaisuuden tajuamisessa. Meet helposti paheksunta- ja normitusmoodiin. Entä jos vaan hyväksyisit, että meitä on moneen junaan ja tiedostaisit vähän enemmän omia tunteitasi ja reaktioitasi. Mistä ne kumpuavat. Miksi on tarve normittaa toisia ja saada hyväksyntää? 

Huomioi nyt se, etten minä määritellyt minkä kukakin saa kokea ahdistavana, vaan sen mikä on ahdistelua. Keskustelun aloitus ei ole ahdistelua sillä perusteella että aloittaja on vastakkaista sukupuolta, kuten se väitti jolle vastasin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan aloittajan olevan aktiivista elämää viettävä puhelias nainen.

Ei siinä mitään, ellei yritä ahtaa kaikkia muitakin samaan muottiin (joka itselle on tietenkin se "normaali").

Tekisi mieli kysyä - vaikka tuskin saan rehellistä vastausta - joutuuko miehesikin näiden muuttamisleikkien kohteeksi? Onko kehitysprojekti käynnissä miehen parhaaksi (=päänmenoksi)?

Ei tarvitse olla puhelias kyetäkseen tavalliseen, lyhyeen pöytäkeskusteluun muiden juhlavieraiden kesken. Tästä on hyvä esimerkki juurikin mieheni, joka oli enemmän tai vähemmän pöyristynyt näiden parin tyypin epäkohteliaisuudesta. Hän on oman luonnehdintansa mukaan sosiaalisesti jännittävä ja ja hiljainen tarkkailija, mutta taitaa juhlapöytäkeskustelun vaikka väkisin koska käytöstavat on hallussa.

Ap

Tuosta tulee mieleen Pokka pitää-sarjan pariskunta. Miehen taidettava juhlapöytäkeskustelu, vaikka väkisin 😅

Omasta mielestään. Hänelle on kotona aikanaan opetettu käytöstapoja, johtuu varmaan siitä.

Ap

Mee ap takas peikkometsään

Tuo on niin TYLSÄÄ että aina ei vain jaksa. Samat aiheet läpi ensin Riitan kanssa, sitten Maijan,vielä Tainankin kanssa jauhetaan täytekakun koostumuksesta, Pekan opintiestä, no kas kun on sieniäkin metsissä montaa sorttia. Joo joo ja mentäiskö jo asiaan... toiset ei vain saa mitään tästä hölynpöly-keskustelusta ja menisivät asioissa mieluummin heti suoraan syvään päätyyn (esim. Miten sä oikeesti voit, mitä se tarkoittaa että voi hyvin, mistä oot kiitollinen, miksi Riitta puhuu koko ajan täyttääkseen hiljaisuuden, vaikkei sillä ole mitään sanottavaa,kuka kirjailija on tehnyt suhun vaikutuksen,minkä elämänohjeen antaisit nyt 15v täyttäneelle Pekalle jne jne)

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin TYLSÄÄ että aina ei vain jaksa. Samat aiheet läpi ensin Riitan kanssa, sitten Maijan,vielä Tainankin kanssa jauhetaan täytekakun koostumuksesta, Pekan opintiestä, no kas kun on sieniäkin metsissä montaa sorttia. Joo joo ja mentäiskö jo asiaan... toiset ei vain saa mitään tästä hölynpöly-keskustelusta ja menisivät asioissa mieluummin heti suoraan syvään päätyyn (esim. Miten sä oikeesti voit, mitä se tarkoittaa että voi hyvin, mistä oot kiitollinen, miksi Riitta puhuu koko ajan täyttääkseen hiljaisuuden, vaikkei sillä ole mitään sanottavaa,kuka kirjailija on tehnyt suhun vaikutuksen,minkä elämänohjeen antaisit nyt 15v täyttäneelle Pekalle jne jne)

No mikset itse hyppää syvään päätyyn ja katso, tulisiko joku perässä? Eikö sen tunnustelun voi kääntää itse nopeammin syvällisempään suuntaan, jos ei latteuksia kestä?

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ollut häissä ja olen todella ujo. En kyllä uskalla mennäkään, jokuhan tuolla kehoitti että pitäisi jäädä kotiin jos ei osaa keskustella ruokapöydässä

Se kommentti oli aivan järjetön. Saan kutsun ystävän häihin mutta miksi osallistuisin kun en halua/osaa puhua small talkia vieraiden kanssa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.

Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.

Ap

Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.

Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼

En vaatinut yhtään mitään. Kunhan jälkeenpäin kummasteltiin mieheni kanssa miten aikuisen ihmisen vastaukset ovat kuin uhmaikäisen lapsen. "Joo." "Ei."

Ap

Taidat itse olla se uhmaikäinen lapsi.

Kiukuttelet kun muut ei käyttäydykkään niin kuin itse haluaisit.

En kiukuttele, lähinnä ollaan miehen kanssa naureskeltu ilmiölle.

Ja ei, kohtelias ruokapöytäkeskustelu ei ole minun keksimäni sosiaalinen taito ja oletus.

Ap

Se "epäkohtelias tuppisuu" varmaan aisti heti minkälainen mulk*u olet seläntakana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan aloittajan olevan aktiivista elämää viettävä puhelias nainen.

Ei siinä mitään, ellei yritä ahtaa kaikkia muitakin samaan muottiin (joka itselle on tietenkin se "normaali").

Tekisi mieli kysyä - vaikka tuskin saan rehellistä vastausta - joutuuko miehesikin näiden muuttamisleikkien kohteeksi? Onko kehitysprojekti käynnissä miehen parhaaksi (=päänmenoksi)?

Ei tarvitse olla puhelias kyetäkseen tavalliseen, lyhyeen pöytäkeskusteluun muiden juhlavieraiden kesken. Tästä on hyvä esimerkki juurikin mieheni, joka oli enemmän tai vähemmän pöyristynyt näiden parin tyypin epäkohteliaisuudesta. Hän on oman luonnehdintansa mukaan sosiaalisesti jännittävä ja ja hiljainen tarkkailija, mutta taitaa juhlapöytäkeskustelun vaikka väkisin koska käytöstavat on hallussa.

Ap

Tuosta tulee mieleen Pokka pitää-sarjan pariskunta. Miehen taidettava juhlapöytäkeskustelu, vaikka väkisin 😅

Omasta mielestään. Hänelle on kotona aikanaan opetettu käytöstapoja, johtuu varmaan siitä.

Ap

Eikö sinulla ole töitä kun näytät olleen täällä 7-23 jo toista päivää peräkkäin?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin TYLSÄÄ että aina ei vain jaksa. Samat aiheet läpi ensin Riitan kanssa, sitten Maijan,vielä Tainankin kanssa jauhetaan täytekakun koostumuksesta, Pekan opintiestä, no kas kun on sieniäkin metsissä montaa sorttia. Joo joo ja mentäiskö jo asiaan... toiset ei vain saa mitään tästä hölynpöly-keskustelusta ja menisivät asioissa mieluummin heti suoraan syvään päätyyn (esim. Miten sä oikeesti voit, mitä se tarkoittaa että voi hyvin, mistä oot kiitollinen, miksi Riitta puhuu koko ajan täyttääkseen hiljaisuuden, vaikkei sillä ole mitään sanottavaa,kuka kirjailija on tehnyt suhun vaikutuksen,minkä elämänohjeen antaisit nyt 15v täyttäneelle Pekalle jne jne)

Sä voit itsekin vaikuttaa siihen keskustelun kulkuun ja puhua vaikka joutsenten syysmuutosta jos se kiinnosta enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ollut häissä ja olen todella ujo. En kyllä uskalla mennäkään, jokuhan tuolla kehoitti että pitäisi jäädä kotiin jos ei osaa keskustella ruokapöydässä

Se kommentti oli aivan järjetön. Saan kutsun ystävän häihin mutta miksi osallistuisin kun en halua/osaa puhua small talkia vieraiden kanssa. :D

Tuolla joku sanoi myös että jokaisen vieraan pitää pitää puhe ja viihdyttää uusia tuttavuuksia sekä leikkiä yhteisiä leikkejä. Olen sosiaalisesti hyvin varautunut ja arka, en aio mennä kenenkään häihin kun kuulostavat noin hirveiltä. Luulin että häissä on kaikkien tarkoitus viettää mukavaa aikaa eikä pidä muuttua asiakaspalvelijaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan aloittajan olevan aktiivista elämää viettävä puhelias nainen.

Ei siinä mitään, ellei yritä ahtaa kaikkia muitakin samaan muottiin (joka itselle on tietenkin se "normaali").

Tekisi mieli kysyä - vaikka tuskin saan rehellistä vastausta - joutuuko miehesikin näiden muuttamisleikkien kohteeksi? Onko kehitysprojekti käynnissä miehen parhaaksi (=päänmenoksi)?

Ei tarvitse olla puhelias kyetäkseen tavalliseen, lyhyeen pöytäkeskusteluun muiden juhlavieraiden kesken. Tästä on hyvä esimerkki juurikin mieheni, joka oli enemmän tai vähemmän pöyristynyt näiden parin tyypin epäkohteliaisuudesta. Hän on oman luonnehdintansa mukaan sosiaalisesti jännittävä ja ja hiljainen tarkkailija, mutta taitaa juhlapöytäkeskustelun vaikka väkisin koska käytöstavat on hallussa.

Ap

Tuosta tulee mieleen Pokka pitää-sarjan pariskunta. Miehen taidettava juhlapöytäkeskustelu, vaikka väkisin 😅

Omasta mielestään. Hänelle on kotona aikanaan opetettu käytöstapoja, johtuu varmaan siitä.

Ap

Mä ymmärrän tuon. Kun 1980 muutin lapsuudenkodistani pois, sain äidiltäni Käytöksen Kultaisen Kirjan mukaani. Tiedän kyllä,miten missäkin tilanteessa pitää käyttäytyä, mutta silti voin hyvin miettiä, onko sellainen muodollinen "oikein" käyttäytyminen enää tätä päivää. Varsinkaan juhlissa, jotka eivät ole virallisia vaan ihan yksityishenkilöiden järjestämiä. Jos kaikki käyttäytyisivät juhlissa kuten Käytöksen Kultaisessa Kirjassa sanotaan, ne jos mitkä olisivat nk pönötysjuhlat. 

Mitä enemmän mulle tulee ikää, sitä vähemmän kiinnostaa muiden kuin itselleni kaikista tärkeimpien ja läheisimpien ihmisten juhlat. Jos tarve vaatii, voin heidän (esim omien aikuisten lasteni) juhlissaan ottaa muiden vieraiden viihdyttäjän roolin, mutta mieluiten en ottaisi sitäkään. Joskus nuorena suku olisi paheksunut, jos en olisi osallistunut sukulaisten milloin mihinkin juhliin, mutta nyt saa onneksi jo skipata serkkujen pyöreiden vuosien synttärit ja vaikka hautajaisetkin, jos ei kiinnosta. Sukupolvi, joka asiaa paheksuisi, on jo mullan alla.

Tuskin olen ainoa, joka on osallistunut juhliin tietyllä tavalla velvollisuudesta. Osallistuu, vaikka mieluummin käyttäisi senkin ajan johonkin mieluisampaan. Tässäkin ketjussa on kirjoitettu, että jos ei halua jutella tuntemattomien kanssa, pitää jättäytyä juhlista pois. Toisaalta palstalla on ollut useitakin aloituksia, jossa harmitellaan sitä, että ihmiset eivät enää osallistu juhliin. On ollut tarkoitus järjestää juhlat esim 50:lle, mutta vain 10-20 ilmoittaa tulevansa. Sitten juhlien järjestäjä on pettynyt. 

Mä järkkäsin reilu 10 vuotta sitten vielä viiskymppiseni, johon tuli toisilleen tuntemattomiakin ihmisiä, mutta en kutsunut juhliini ketään sellaista, joka olisi tuntenut juhlissa ainoastaan minut. Kuuskymppiset vietin jo vain lähisuvun kesken (ei siis edes ystäviä niihin juhliin) ja seitsemänkymppisiini en aio järjestää juhlia ollenkaan.

Niin paljon tietoisuutta tullut siitä miten erilaisia ihmisiä on. On erityisherkkyyttä, sosiaalisia jännitystiloja yms. Luulisi että jo nykyisellä tietomäärällä hölmökin tajuaa että ei kaikki juttele sujuvasti tuntemattomien kanssa eikä sitä pidä vaatiakaan. Vielä hölmömpää on sanoa näille että jääkää kotiin tilaisuuksista sitten. Suorastaan törkeää, että nämä ihmiset joutuisi äämään kotiin läheistensä juhlista koska ei osaa small talkia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP on kyllä _erittäin_ raskaan oloinen ihminen. Toki voi olla trolli, mutta oletetaan nyt että ei olisi.

Minusta taas ap on sellainen, jonka haluaisin viereeni kutsuilla 👍. Avoin ja sosiaalisesti taitava.

Sosiaalisesti taitava ihminen ei ahdistele ja väkisin lähesty sellaisia jotka eivät anna vastakaikua tai vaikuta kiinnostuneilta.

Mutta et voi tietää onko toinen kiinnostunut keskustelemaan ennen kuin avaat suusi. Vai otsastako pitäisi lukea että minulle ei saa puhua?

Ap

Elekielestä tai vastauksista, miks otat ittees niin kovasti jos joku on vähän tympeä, olkoon?

En ottanut itseeni.

Ap

Olin vielä eilen päivällä sinun puolellasi ja edelleen ajattelen, että jos ihminen osallistuu häihin tai muihin juhliin, häneltä on lupa odottaa seurallisuutta, mutta se että jo toista päivää jankutat samoja asioita vei kyllä empatiani sinua kohtaan.

Vastailen omassa ketjussani minulle osoitettuihin kommentteihin ja kysymyksiin. En tiedä miksi se ahdistaa joitakuita.

Ap

Jaaha, yrität siis omia itsellesi yksinoikeuden myös sen määrittämiseen, että pakkomielteisen jankuttamisesi muille aiheuttamat kielteiset tunteet olisivat ahdistusta eivätkä jotain muuta.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ja missä te, jotka olette täysin haluttomia/kykenemättömiä juttelemaan vieraille, olette elämässä löytäneet ystäviä?

Ihan ystävällisesti ja mielenkiinnosta kysyn.

Netistä. Yleensä ryhmistä missä juurikin on samat mielenkiinnon kohteet. Ilman nettiä olisinkin varmaan aika yksin

Ennen nettiä saattoi satunnaiseenkin keskustelutuokioon tuntemattoman kanssa sisältyä pieniä oikeasti kiinnostavia tiedonmurusia aiheista, joista ei ennen tiennyt mitään ja joista sitten löytyi lisätietoa kirjastosta tai kotona tietosanakirjasta. Tämä oli small talkia parhaassa merkityksessä: ei henkilökohtaisuuksia puolin eikä toisin, ei myöskään tyhjänpäiväisiä itsestäänselvyyksiä vaan pienimuotoista tietämyksen ja kokemusten vaihtoa neutraaleista mutta hyödyllisistä aiheista. Kun "kaikki" löytyy nykyään netistä, harvan ihmisen keskustelutaito yltää sille tasolle, että puhumisella olisi muuta merkitystä kuin tyhjän tilan täyttö omaa ääntä ihailemalla.

Eri

Aloittaja on tosi utelia. Kyselee toiselta henkilökohtaisia asioita. Ei ole hyvän tavan mukaista. Ei ihme, että toinen vastasi välttelevästi. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi häissä pitäisi istua vain hiljaa ja syödä?

Ei siellä muutakaan tekemistä ole kuin syöminen.  Onneks ei kauhean usein tartte käydä häissä.  En ole koskaan ollut häissä, jossa olisin viihtynyt.

Ja tosta otsikon smalltalkista, niin minusta se tuntuu todella hölmöltä jutella turhanpäiväisiä aiheista, joista tietää, että kumpaakaan ei ihan oikeasti kiinnosta, ja josta kaikki ovat myös samaa mieltä.  (Paitsi tuosta hummuksesta, se ei ole koskaan hyvää).  Vähän sama juttu kuin äitini aina välillä huomauttaa, että "miksi sinä et koskaan soita minullepäin?"  Minä soitan silloin kun mulla on asiaa.