Piia Ristikankareen katoamistapauksen tutkinnassa käänne
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a585ec6e-ffac-4027-9bc6-89a1458a97fe
Kotitaloon siis tehty uusia etsintöjä.
Kyllä se Piian isä on elänyt aivan kauhean elämän. Sen nuorin lapsiaan kuoli nuorena päihteisiin .
Kommentit (2604)
Katoamispäivä oli perjantai. Ehkä Piiankin (vrt.äidin, veljen ja isän uuden vaimon päihdekuolemat) murha yritettiin alunperin lavastaa päihdekuolemaksi/vahingoksi, mutta joku meni pieleen ja ruumis piti hävittää.
En ylläty, jos isä liittyy katoamiseen tavalla tai toisella. Sen verran erikoisen oloinen tyyppi kyseessä, tai muotitermein jos sanotaan niin myrkyllsen oloinen ihminen.
Kertooko poliisi yleensä julkisuuteen lisätietoja etsintöjen tuloksista - jos on alunperin kertonut etsinnöistä. Eli mitä löytyi autotallista ja jehovantodistajien arkistoista.
Onkohan siitä nuorisotalon tappelun esitutkintapöytäkirjoja kaiveltu? Murha infossa joku oli etsinyt niitä tuomioita kun oli lehdissä puhuttu sakkotuomioista mutta sellaisia ei ollut löytynyt oikeuden asiakirjoista. Jos esitutkintapöytäkirjatkin hävinneet sekä niistä että kadonneesta ja myös oikeuden paperit, niin eiköhän se jo kerro jotain.
Virallisissa asiakirjoissa on tietty säilytysaika. Onkohan se mennyt jos hävitetty.
Aloin hiljattain lukea Päivi Hannulan kirjaa Väärän auton kyytiin, jossa on luku Piian tapauksesta.
Vaikka aihe on ollut valtavasti esillä, kirja tuo jotenkin poikkeuksellisella ja koskettavalla tavalla esiin Piian persoonan ja ne olosuhteet, joissa hän katoamisaikana eli. Kuinka hän kotinsa ainoana naisena joutui kantamaan paljon suurempaa vastuuta kuin hänen ikäiselleen kuuluisi, ja miten häntä kiusattiin koulussa nuhjuisten vaatteiden vuoksi. Mutta myös miten opiskelujen alku isossa kaupungissa oli vapauttanut häntä pienen paikkakunnan ilmapiiristä. Kirjassa oli myös otteita ystävälle lähetetyistä kirjeistä, joissa Piia intoilee ihanista, teineille tyypillisistä asioista, kuten ihastumisista, luokkaretkistä ja uusista vaatteista... Ja sitten poliisi laiminlöi katoamisen tutkinnan aloittamista monta päivää olettaen hänen olevan vain tavallinen karkureissulle lähtenyt teini.
Kirja teki minut todella surulliseksi. Optimistinen teinityttö ei koskaan saanut kasvaa aikuiseksi, ja lähteä kohti sitä tulevaisuutta, jota hän kirjoittamansa perusteella kiihkeästi odotti. Kunpa juttuun löytyisi viimeiset, ratkaisevat tiedot, ja Piia saisi vihdoin oikeutta.
Vahva suositus siis tälle kirjalle. Hyvin kirjoitettu tietokirja, jossa on kuitenkin paljon sydäntä mukana. Virkistävää lukea true crime-kirja, jossa kerrotaan uhrista persoonana sen sijaan että keskityttäisiin raakuuksilla mässäilyyn ja syylliseen.
Vierailija kirjoitti:
Piia on voinut saada syntinsä anteeksi. Hän oli vasta 16-vuotias.menee jehovan paratiisiin.
Miten on Heikki Ristinkankareen laita? Meneekö kadotukseen? Jos syyllinen, ei tuskin mene Piian luo. Eikä Piia tule hänen luo. 😞 Uskooko jehovan todistajat helvettiin?
Eivät usko helvettiin.
Ei tullut läpi edellinen kommenttini, mutta jehovantodistajilla on oma oikeuskomiteansa, joka tuomitsee asiat, jotka muuten menisivät poliisille. Esim pahoinpi***t ja rai******t tuomitaan oikeuskomitesssa vanhimpien toimista ja asianosaisia pyydetään olemaan olematta yhteydessä poliisiin. Olisikohan joku tunnustanut oikeuskomitealle?
Mietin tuota appiukko asiaa, onko missään/koskaan (virallisesti) mainittu että onko myös lasten isoisä?
Vasta nyt havahduin siihen, että appiukko voisi tosiaan olla kumman tahansa (Sirpan/Gunillan) isä.
Kummalla tavalla 'yleensä' asia ilmaistaan? Varmasti on alue-/perhekohtaisia eroja, mutta kyllä meilläpäin on aina puhuttu 'vaarista' tmv. ei appiukosta, esim. lapsille voitaisiin sanoa 'mennään nyt vaarin kanssa saunaan' ei 'mennään appiukon kanssa saunaan'. (Toki toisaalta esim. työkaverille sitten puhutaan eri tavalla 'appiukon 60-v juhlat viikonloppuna' tmv.)
Mutta tuossahan on valtava ero tapauksen kannalta kummasta kyse. Toki ihmisiä on erilaisia, mutta KESKIMÄÄRIN oma isoisä lienee kiinnostuneempi lapsenlapsistaan vs. äitipuolen isä. Tarkoitan että isoisä luultavammin menee moikkamaan ja juttelemaan/leikkii jne. lastenlastesnsa kanssa automaattisesti.
Ja yleensä oma isovanhempi myös tuntee lapsenlapsensa paremmin mitä vieraampi (jos yhteyksissä ollaan säännöllisesti oltu) eli herkemmin huomaa jos joku on/ei ole vinossa. Viitaan siihen, että tutusta ihmisestä yleensä huomaa jos hän on esim. itkuinen/vihainen/poikkeuksellisen iloinen jne. vs. 'tuntemattomasta' josta vaikeampi sanoa on esim. aina niin 'juro' vai onko siksi että jotain tapahtanut.
Tekijä viettänyt viinanhuuruisen elämän, ei ole helppoa elää oman sisaren kuva miessä.
Ymmärtääkseni (suomen suomenki ei ole hyvä) Piia ei ollut onnellinen ja oli ollut jo pitkään. Voisiko olla, että häntä ei tapettu? Onko itsemurha ehkä myös mahdollista tässä tapauksessa?
Murrosiässä oleva onneton kiusattu tyttö tappelee veljensä kanssa, pakenee, romahtaa ja tekee jotain itselleen? Onko jotain sellaista ajateltavissa?
Onkohan tätä appiukkoa aikoinaan edes kuultu? Tuskin. On luotettu sokeasti siinäkin isän tarinoihin.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tätä appiukkoa aikoinaan edes kuultu? Tuskin. On luotettu sokeasti siinäkin isän tarinoihin.
Niin ja onko appiukko tarina ollut jo alusta asti vuodesta 88?
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuota appiukko asiaa, onko missään/koskaan (virallisesti) mainittu että onko myös lasten isoisä?
Vasta nyt havahduin siihen, että appiukko voisi tosiaan olla kumman tahansa (Sirpan/Gunillan) isä.
Kummalla tavalla 'yleensä' asia ilmaistaan? Varmasti on alue-/perhekohtaisia eroja, mutta kyllä meilläpäin on aina puhuttu 'vaarista' tmv. ei appiukosta, esim. lapsille voitaisiin sanoa 'mennään nyt vaarin kanssa saunaan' ei 'mennään appiukon kanssa saunaan'. (Toki toisaalta esim. työkaverille sitten puhutaan eri tavalla 'appiukon 60-v juhlat viikonloppuna' tmv.)
Mutta tuossahan on valtava ero tapauksen kannalta kummasta kyse. Toki ihmisiä on erilaisia, mutta KESKIMÄÄRIN oma isoisä lienee kiinnostuneempi lapsenlapsistaan vs. äitipuolen isä. Tarkoitan että isoisä luultavammin menee moikkamaan ja juttelemaan/leikkii jne. lastenlastesnsa kanssa automaattisesti.
Ja yleensä oma isovanhempi myös tuntee lapsenlapsensa paremmi
On useaan kertaan tuotu esille, että kyseessä oli Gunillan isä. Sirpa tuli kuvioihin vasta vuosia myöhemmin Pian katoamisesta.
Tässä jutussa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201807182201082094
jo v. 2018 yritetty selvittää keitä ollut diskoillassa. Onkohan näin kauan kestänyt kaivaa esitutkintapöytäkirjoista henkilöiden nimiä jotka olleet tappelussa syytettynä? Jos uusi tutkinnanjohtakin aloitti vasta muutamia vuosia sitten ja heille tappelu tuli yllätyksenä. Näistähän saisi niitä henkilöitä keitä ollut paikalla tuolloin, kun nyt väitetään ettei tiedetä ketään keitä siellä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuota appiukko asiaa, onko missään/koskaan (virallisesti) mainittu että onko myös lasten isoisä?
Vasta nyt havahduin siihen, että appiukko voisi tosiaan olla kumman tahansa (Sirpan/Gunillan) isä.
Kummalla tavalla 'yleensä' asia ilmaistaan? Varmasti on alue-/perhekohtaisia eroja, mutta kyllä meilläpäin on aina puhuttu 'vaarista' tmv. ei appiukosta, esim. lapsille voitaisiin sanoa 'mennään nyt vaarin kanssa saunaan' ei 'mennään appiukon kanssa saunaan'. (Toki toisaalta esim. työkaverille sitten puhutaan eri tavalla 'appiukon 60-v juhlat viikonloppuna' tmv.)
Mutta tuossahan on valtava ero tapauksen kannalta kummasta kyse. Toki ihmisiä on erilaisia, mutta KESKIMÄÄRIN oma isoisä lienee kiinnostuneempi lapsenlapsistaan vs. äitipuolen isä. Tarkoitan että isoisä luultavammin menee moikkamaan ja juttelemaan/leikkii jne. lastenlastesnsa kanssa automaattisesti.
Ja yleensä
Mutta miksi aina vain puhutaan Heikin appiukosta? Kuka sen on tuonut ilmi, että oli Gunillan isä? Itse en kyllä tälläista muista. En myöskään muista, että olisi puhuttu lasten isoisästä, aina vain Heikin appiukko.
Minä vuonna Heikki ja Sirpa olivat naimisissa? Tunteneet ovat Sirpan eliniän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tätä appiukkoa aikoinaan edes kuultu? Tuskin. On luotettu sokeasti siinäkin isän tarinoihin.
Niin ja onko appiukko tarina ollut jo alusta asti vuodesta 88?
Tämä kiinnosttaa ja myös se, että minkälainen oli katoamisilmoitus. Se, mitä on julkaistu, niin siinä lukee, että Piia oli ilmoittanut menevänsä ystävättärelleen.
Mielestäni, kun aikaa on kulunut näin paljon, voisi näitä jo syytä julkistaa. Ehkä me nettietsivät huomaamme sellaista, mitä alan ammattilaiset ei huomaa.
Tutkimuksissa kyllä pitäisi selvittää, mihin asutovaunu on myyty ja onko mahdollista vielä tutkia asuntovaunu.
Onkohan tuotakaan tutkittu, kun sanoi menevänsä ystävälle. Oliko tätä ystävää kuultu? Ja oliko yleensä tapana että joku lähtisi kauemmas ilmoittamatta olevansa tulossa? Se ystävähän olisi voinut sopia jotain muuta jos oli jo peruttu. Eri asia mennä vaikka naapuriin soittamatta. Ja menikö siihen aikaan vaikka busseja millä olisi voinut mennä Paimioon? Kuultiinko niitä bussilinjojen kuljettajia? Ne olisi varmasti helppo ollut selvittää ketkä ajoivat iltavuoroja.
Niin. Onkohan ollut alusta asti ja kirjattu ylös?