Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Gallup: Sanokaa rehellisesti olisitteko onnellisia tällaisessa suhteessa?
07.09.2023 |
Haluaisin nyt kyllä rehellisiä mielipiteitä siitä, olenko vain keski-iän kriisin kourissa houraileva kiittämätön nainen vai onko avioliitossani oikeasti ongelmia.
Eli, olen 46-vuotias nainen. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 20-vuotiaasta asti. Meillä on lukioikäiset lapset (2 kpl). Parisuhteessamme ei ole suuria ongelmia ja mieheni on periaatteessa oikein hyvä mies. Hän on erinomainen isä, on kiltti minulle, ei ryyppää, ei ole uskoton, pitää minua hyvänä päivittäin, antaa palautetta viehätysvoimastani jne. Myös seksielämämme on erinomaista.
Sitten ongelmat:
1. Mieheni on ikäisekseen suoraan sanoen aika onneton ns. käytännön asioissa. Ei osaa tehdä mitään teknisiä asioita eikä ole niistä myöskään kiinnostunut. Laskut on aina maksamatta, veroilmoituksista puhumattakaan. Pihanurmikko voi kasvaa puolimetriseksi ennen kuin hän sitä edes noteeraa. Vaikka hän on erinomainen isä, hän ei valehtelematta koskaan ole luultavasti lukenut lastemme Wilma-viestejä. Näin ollen ns. metatyö eli vastuu asioista on käytännössä aina minulla. Jos minulla ei ole hommat hanskassa, kaikki asiat jää tekemättä.
2. Mieheni ei ole lainkaan kiinnostunut ruuanlaitosta/ruuasta, vaan voisi syödä vaikka samaa ruokaa joka päivä, jotta vaivaa sen tekemiseksi ei tarvitsisi vain nähdä. Itselle sen sijaan ruuanlaitto yhdessä olisi ihanaa tekemistä.
3. Mieheni on töistä niin väsynyt, että hän nukkuu päiväunet JOKA PÄIVÄ, jotta jaksaa illan pysyä hereillä. En oikein osaa itsekään sanoa, miksi tämä on alkanut ärsyttää hirvittävän paljon.
4. Mieheni on intohimoinen viiniharrastaja ja käyttää kaikki rahansa omiin reissuihinsa ja asettaa ne meidän yhteisten reissujen edelle. Itselleni olisi suuri unelma käydä mieheni kanssa kaupunkilomilla, mutta jos haluan niille, on minun ne itse maksettava kokonaan meille molemmille.
5. Mieheni ei kaipaa mitää "extraa" juuri koskaan parisuhteessa eikä näin ollen sitä käytännössä koskaan itse järjestäkään. Jos haluan hotelliin hänen kanssa, on se itse varattava. Jos haluan elokuviin hänen kanssa, on liput hankittava itse. Toki hän mielellään viettää aikaa kanssani (sali, koiran ulkoilutus), mutta muuten ei mitään extraa.
No, nyt tuli jo paljon juttuja, mutta toivottavasti joku jaksoi lukea ja ennen kaikkea jaksaa sanoa mielipiteensä. Kiitos! Rehellisesti sanoen itse haaveilen usein toisenlaisesta kumppanista ja samalla tunnen syyllisyyttä siitä ettei tämä riitä - mikään kun ei tosiaan ole pahasti pielessä ja paljon on hyvää.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Olen eri, mutta aika monta hyvän suhteen kriteeriä tuossa täyttyy. Se ei ole hyvä että ap ulkoistaa onnellisuutensa sen toisen harteille. Musta tossa on itsetutkiskelun paikka. Molemmat kuitenkin tekevät hommat tavalla tai toisella. Kelvollista elämää jossa on vapaus tehdä itselleen mieluisia asioita, illalla voi käpertyä miehen viereen ja seksikin on hyvää. Käydään yhdessä salilla ja koiralenkillä.
Mielestäni tuosta puuttuu monta onnellisen suhteen kriteeriä. Avioliitto on tiimi, jossa molemmat tekevät töitä yhteisen onnellisuuden ja kodin pyörittämisen eteen eikä töytäistä sitä vastuuta vain yhdelle henkilölle.
tarkalleen ottaen kuinka monta? Puhut yhdestä.
Puhut myös tiimistä. Hyvä tiimi koostuu erilaisista yksilöistä jotka työskentelevät vahvuuksiensa kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Olen eri, mutta aika monta hyvän suhteen kriteeriä tuossa täyttyy. Se ei ole hyvä että ap ulkoistaa onnellisuutensa sen toisen harteille. Musta tossa on itsetutkiskelun paikka. Molemmat kuitenkin tekevät hommat tavalla tai toisella. Kelvollista elämää jossa on vapaus tehdä itselleen mieluisia asioita, illalla voi käpertyä miehen viereen ja seksikin on hyvää. Käydään yhdessä salilla ja koiralenkillä.
Mielestäni tuosta puuttuu monta onnellisen suhteen kriteeriä. Avioliitto on tiimi, jossa molemmat tekevät töitä yhteisen onnellisuuden ja kodin pyörittämisen eteen eikä töytäistä sitä vastuuta vain yhdelle henkilölle.
tarkalleen ottaen kuinka monta? Puhut yhdestä.
Puhut myös tiimistä. Hyvä tiimi koostuu erilaisista yksilöistä jotka työskentelevät vahvuuksiensa kautta.
Voi haukotus.
Ap:lle yhteiselämä on lista vaatimuksia toiselle, joten onko mies onnellinen ap:n kanssa?
Miten esim seksielämä voi olla mahtavaa, jos mies ei jaksa mitään ja ei ole kiinnostunut ap:n toiveista yhtään (mm. yhteiset matkat)?
Kaipaat jännitystä elämääsi, kokeile jännä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla neurokirjon mies/Asperger. Tosin vanhemmilla miehillä Suomessa ollut normaalia ennen muutenkin
tätönen 23
Vierailija kirjoitti:
Miten esim seksielämä voi olla mahtavaa, jos mies ei jaksa mitään ja ei ole kiinnostunut ap:n toiveista yhtään (mm. yhteiset matkat)?
No onhan se mies kiinnostunut ap:n toiveista kun tekee mitä ap pyytää, kehuukin vielä. Ap ärsyyntyy kun mies nukkuu päiväunet. Se kertoo kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle yhteiselämä on lista vaatimuksia toiselle, joten onko mies onnellinen ap:n kanssa?
Niistä puhutaan nimikkeellä yhteisiä asioita. Samalla logiikalla miehen viiniharrastus on yhteinen harrastus. Onko ap ottanut osaa kuluihin?
Vierailija kirjoitti:
Jos olet mieluummin yksin niin jätä vain. Mutta 100% et tule löytämään parempaa, ja todennäköisesti kaikki mikä nykyisessä suhteessa on hyvin tulee olemaan huonosti jonkun toisen kanssa. Meidän ikäisenä deittailu on toivotonta.
Sepä se, ap kuvittelee, että löytäisi vielä noinkin vanhalla iällä jonkun ihqu ihmemiehen, mutta se on enemmän kun epätod.näk.
Jos eroaa, jää luultavasti yksin, ellei nyt sitten ole joku miesten kuolaama marilyn, jota epäilen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väität, että miehesi on hyvä isä lapsilleen. Antaako hän mielestäsi heille hyvän "miehen mallin"?
Teetkö kaikki kotityöt yksin? Eikö lähes aikuiset lapsesi osaa tehdä edes ruokaa?
Entä nurmikon leikkuu?
Miehesi on paljon omilla reissuillaan. Kuinka paljon tiedät oikeasti, mitä niillä reissuilla tapahtuu?
Entä se "hyvänä oleminen"? Seksiä, läheisyyttä? Miten hän suhtautuisi, jos sinä ns. muuttuisit? Aloittaisit uuden harrastuksen? Vaihtaisit työpaikkaa? Olisiko kiinnostunut? Kannustaisiko?
Jäi epäselväksi, laittaako kuitenkin ruokaa. Viinireissut veis multa kyllä hermot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet mahdollistanut hänelle 26 vuotta ilman vastuuta veroilmoituksen palauttamisesta. Sinkkuna hänen olisi ollut pakko opetella.
Jäi mietityttämään nämä hänen omat reissut...
Mistä tiedät, ettei petä, sitä ei voi tietää vai onko kuuntelulaitteet mukana.
Mutta sinun pitää panostaa, jos haluat mennä yhdessä johonkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sä oot suhteessa onneton, niin eroa. Mulle miehen "negatiiviset" ominaisuudet ei kuulosta gamebreakereilta, mutta sulle ne voi sitä olla. Toisaalta lasten kotoa muuttamiseen ei varmaankaan ole montaa vuotta, joten ehkä kestät siihen asti.
Oletko kertonut miehelle, että sua häiritsee nää asiat?
Noi "viiniharrastajat" tiedetään. Luiskaan, hän on alkoholisoitumassa. Ihan viimeisenä alkaisin itsekin lipittää.
En jaksa lukea 8 sivua, enkä tiedä lukeeko ap enää vastauksia... Mutta eihän aloituksessa kerrottu juuri mitään muuta positiivista kuin seksi. Eiväthän "ei hakkaa, perä tai ryyppää" ole mitään extraa, vaan äärinegatiivisten ominaisuuksien puuttuminen on ihan minimi. En tiedä millä perusteella mies on edes hyvä isä, kun ei ole kiinnostunut lasten koulunkäynnistäkään.
Minusta ap sinulla ei ole kumppania vaan kallis rattopoika / kolmas lapsi. Rimasi on ihan liian alhaalla, jos "ei kamalin mahdollinen" on mielestäsi "ihan ok". Miten edes haluat seksiä tuollaisen kanssa, jolle joudut olemaan äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Jäi mietityttämään nämä hänen omat reissut...
Mistä tiedät, ettei petä, sitä ei voi tietää vai onko kuuntelulaitteet mukana.
Mutta sinun pitää panostaa, jos haluat mennä yhdessä johonkin...
Mieti rauhassa aloitus on keksitty.
Vierailija kirjoitti:
En näkisi ongelmaa, jos hän kerran mukisematta kuitenkin tekee kun pyydät. Kukaan ei ole täydellinen. Paljon hyviäkin puolia luettelit.
-
Itseltä palaisi käämit viikossa, jos vaimo olisi perässä vedettävä mistään-vähääkään-kiinnostunut-vastuuta-kantamaton-täysi-ikäinen-henkinen-teini.
Jotenkin ymmärrän AP:n tilannetta vallan mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Joskus extraa ei kaipaa siksi koska ei ole rahaa. Nurmi kasvaa koska ei jaksa ajaa. Aja sinä.
Väärin. Ap kirjoitti:
Mieheni on intohimoinen viiniharrastaja ja käyttää kaikki rahansa omiin reissuihinsa ja asettaa ne meidän yhteisten reissujen edelle.
Miehellä on rahaa, ja hän haluaa ekstraa, muttei mitään vaimonsa kanssa. En jäisi tuollaiseen suhteeseen, ellen itsekin olisi samanlainen. Ap ei ole. Ap haluaa tehdä asioita miehensä kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Okei, eli ap vain rähisee ja käskyttää muita ja ei tee itse mitään. Kyllä, ero olisi hyväksi koko porukalle ja erilleen muuttaminen. Silloin mies voisi ottaa torkut rauhassa, syödä mitä ja milloin haluaa, reissata viiniharrastuksensa perässä kun ap saa rähistä ihan itselleen ja etsiä uusi käskytettävä.