Gallup: Sanokaa rehellisesti olisitteko onnellisia tällaisessa suhteessa?
Haluaisin nyt kyllä rehellisiä mielipiteitä siitä, olenko vain keski-iän kriisin kourissa houraileva kiittämätön nainen vai onko avioliitossani oikeasti ongelmia.
Eli, olen 46-vuotias nainen. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 20-vuotiaasta asti. Meillä on lukioikäiset lapset (2 kpl). Parisuhteessamme ei ole suuria ongelmia ja mieheni on periaatteessa oikein hyvä mies. Hän on erinomainen isä, on kiltti minulle, ei ryyppää, ei ole uskoton, pitää minua hyvänä päivittäin, antaa palautetta viehätysvoimastani jne. Myös seksielämämme on erinomaista.
Sitten ongelmat:
1. Mieheni on ikäisekseen suoraan sanoen aika onneton ns. käytännön asioissa. Ei osaa tehdä mitään teknisiä asioita eikä ole niistä myöskään kiinnostunut. Laskut on aina maksamatta, veroilmoituksista puhumattakaan. Pihanurmikko voi kasvaa puolimetriseksi ennen kuin hän sitä edes noteeraa. Vaikka hän on erinomainen isä, hän ei valehtelematta koskaan ole luultavasti lukenut lastemme Wilma-viestejä. Näin ollen ns. metatyö eli vastuu asioista on käytännössä aina minulla. Jos minulla ei ole hommat hanskassa, kaikki asiat jää tekemättä.
2. Mieheni ei ole lainkaan kiinnostunut ruuanlaitosta/ruuasta, vaan voisi syödä vaikka samaa ruokaa joka päivä, jotta vaivaa sen tekemiseksi ei tarvitsisi vain nähdä. Itselle sen sijaan ruuanlaitto yhdessä olisi ihanaa tekemistä.
3. Mieheni on töistä niin väsynyt, että hän nukkuu päiväunet JOKA PÄIVÄ, jotta jaksaa illan pysyä hereillä. En oikein osaa itsekään sanoa, miksi tämä on alkanut ärsyttää hirvittävän paljon.
4. Mieheni on intohimoinen viiniharrastaja ja käyttää kaikki rahansa omiin reissuihinsa ja asettaa ne meidän yhteisten reissujen edelle. Itselleni olisi suuri unelma käydä mieheni kanssa kaupunkilomilla, mutta jos haluan niille, on minun ne itse maksettava kokonaan meille molemmille.
5. Mieheni ei kaipaa mitää "extraa" juuri koskaan parisuhteessa eikä näin ollen sitä käytännössä koskaan itse järjestäkään. Jos haluan hotelliin hänen kanssa, on se itse varattava. Jos haluan elokuviin hänen kanssa, on liput hankittava itse. Toki hän mielellään viettää aikaa kanssani (sali, koiran ulkoilutus), mutta muuten ei mitään extraa.
No, nyt tuli jo paljon juttuja, mutta toivottavasti joku jaksoi lukea ja ennen kaikkea jaksaa sanoa mielipiteensä. Kiitos! Rehellisesti sanoen itse haaveilen usein toisenlaisesta kumppanista ja samalla tunnen syyllisyyttä siitä ettei tämä riitä - mikään kun ei tosiaan ole pahasti pielessä ja paljon on hyvää.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Olen eri, mutta aika monta hyvän suhteen kriteeriä tuossa täyttyy. Se ei ole hyvä että ap ulkoistaa onnellisuutensa sen toisen harteille. Musta tossa on itsetutkiskelun paikka. Molemmat kuitenkin tekevät hommat tavalla tai toisella. Kelvollista elämää jossa on vapaus tehdä itselleen mieluisia asioita, illalla voi käpertyä miehen viereen ja seksikin on hyvää. Käydään yhdessä salilla ja koiralenkillä.
Aplla tuntuu olevan kunnollinen rakastava mies. Olisin kiitollinen tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien mukaan suurin osa näkyy olevan sitä mieltä, että vika on ap:ssa eli naisessa. Tai että pitäisi tyytyä tuohon vätykseen, koska joillakin on vielä huonompia miehiä. Uskomatonta! Fakta on, että nainen on harvoin syypää siihen, että mies on saamaton. Se mies on itse siihen syypää. Ei sellaista saa aikaan millään "päsmäröinnillä". Ap:n mies tuskin hoitaisi asioita vaikka asuisi yksin. Parisuhteessa asioiden hoitamatta jättämisellä on kuitenkin vaikutusta myös puolisoon, jos esim. laskut kasvavat korkoa tai menevät ulosottoon.
Miten se mies sitten on saamaton? Kun ei leikkaa sitä nurmikkoa, jota AP ei itsekään leikkaa? Eikö siinä molemmat ole sitten ihan yhtä saamattomia?
Täällä on vallalla joku ihan ihmeellinen kuvitelma, että jos joku pirttihirmu mamma määrää, miten kaikkien täytyy elää, niin jokainen joka ei siihen suostu, oon saamaton "miesvauva". No ei ole, vaan aikuinen ihminen, joka päättää ihan itse omista asioistaan.
Ap varmaan jo tekee melkein kaiken, joten miksi hänen pitäisi vielä se nurmikkokin leikata? Ei tuo olisi reilua.
Ja mistä sinä tuon tiedät? Ei hän ainakaan mitään tuollaista ole sanonut tässä ketjussa.
Ja miksi kaikkien edes pitäisi tehdä niitä asioita, jotka AP määrää heidän tehtävikseen?
Niinpä, nyt jotkut mammat nyyhkivät tänne myötätuntoisia viestejä siktä kuinka ap raataa kotonaan ja mies sen kuin nukkuu vain.
Eipä se ap tunnu myöskään kovasti raatavan, mutta hän on hyvä kertomaan missä kaikki muut ovat ihan paskoja.
Kohta 2.
Päiväunet viittaa metaboliseen syndroomaan.
Onko hänellä ylipainoa, tai syökö hän paljon sokeria?
Olkoon kumppanina kuka tahansa niin ajan myötä suhteessa vatutus kasvaa.
Onhan niitä onnellisimpia ja huonompiakin suhteita olemassa. Hyvin harvat elävät kuin Disneyn prinsessat.
Jotkut jopa elävät onnettomina, kun eivät edes saa suhdetta mitä niin kaipaisi.
Kummallista, että monen mielestä mieheltä ei saisi vaatia mitään ja hänen pitäisi saada tehdä vain sellaisia asioita, joista itse tykkää. Nurmikkoakaan ei joidenkin mielestä tarvitse leikata ollenkaan. Kyllä se nyt vaan edes kerran kesässä täytyy leikata, jollei halua, että se menee pilalle. Ja tietysti useammin, jos siellä nurmikolla haluaisi oleskellakin.
En vastannut kyselyyn, kun itse viihdyn mieluiten yksin. En viihtyisi tuommoisessa suhteessa, mutta en olisi täysin onnetonkaan. Voihan sitä asua yksinkin, mutta olisiko se ap:n mielestä yhtä miellyttävää, kuin olla tuossa suhteessa?
Kannattaa tehdä valintansa ihan omasta perspektiivistä. Kukaan muu ei elä ap:n elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kohta 2.
Päiväunet viittaa metaboliseen syndroomaan.Onko hänellä ylipainoa, tai syökö hän paljon sokeria?
Tai uniapneaan.
Tai raskaaseen työpäivään.
Tai sitten mies haluaa hetken vain olla ja nukahtaa toviksi. Minun mielestäni on ainakin ihana töiden jälkeen hetken vain istua ja olla ihan hiljaa. Olen työssäni hyvin sosiaalinen ja kotiin tullessa en halua hetkeen jutella mitään, vaan olla vain ja joskus otan tirsatkin. Koira nukkuu vieressä, kissa kainalossa. Labra-arvot hyvät, mitattu viimeksi elokuussa.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että monen mielestä mieheltä ei saisi vaatia mitään ja hänen pitäisi saada tehdä vain sellaisia asioita, joista itse tykkää. Nurmikkoakaan ei joidenkin mielestä tarvitse leikata ollenkaan. Kyllä se nyt vaan edes kerran kesässä täytyy leikata, jollei halua, että se menee pilalle. Ja tietysti useammin, jos siellä nurmikolla haluaisi oleskellakin.
Teinit voivat leikata.
Miehesi pitää alkaa käyttää anaboleja. Ne tuovat lisää virtaa ja aloitekykyä passiiviselle miehelle kuin taikaiskusta.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi pitää alkaa käyttää anaboleja. Ne tuovat lisää virtaa ja aloitekykyä passiiviselle miehelle kuin taikaiskusta.
Ap voisi käyttää ensin, hän se ei jaksa muuta kuin urputtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että monen mielestä mieheltä ei saisi vaatia mitään ja hänen pitäisi saada tehdä vain sellaisia asioita, joista itse tykkää. Nurmikkoakaan ei joidenkin mielestä tarvitse leikata ollenkaan. Kyllä se nyt vaan edes kerran kesässä täytyy leikata, jollei halua, että se menee pilalle. Ja tietysti useammin, jos siellä nurmikolla haluaisi oleskellakin.
Teinit voivat leikata.
Ehkä teinitkin tekevät jo paljon muita kotitöitä. Onko siis tärkeintä, että mies saa vapaamatkustaa?
Ei kuulosta kahden aikuisen tasavertaiselta suhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta kahden aikuisen tasavertaiselta suhteelta.
No ei niin, kun ap on ottanut asiakseen nalkuttaa ja komennella. En ymmärrä, miksi mies ei heitä häntä pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Olen eri, mutta aika monta hyvän suhteen kriteeriä tuossa täyttyy. Se ei ole hyvä että ap ulkoistaa onnellisuutensa sen toisen harteille. Musta tossa on itsetutkiskelun paikka. Molemmat kuitenkin tekevät hommat tavalla tai toisella. Kelvollista elämää jossa on vapaus tehdä itselleen mieluisia asioita, illalla voi käpertyä miehen viereen ja seksikin on hyvää. Käydään yhdessä salilla ja koiralenkillä.
Se että on joku kenen kanssa käydä koiralenkillä voi toteutua ihan ilman parisuhdettakin. Aika pienet on unelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Eivät ne välttämättä ole epärealistiset sinun sosiaalisissa ympyröissäsi. Veikkaan vain, että saatatte muutenkin olla eliittiä useammalla tavalla kuin ymmärrätkään. Joku joutuu kuitenkin naimisiin niidenkin kanssa, jotka teidän piiriinne eivät ikinä yllä. Ja osa niistäkin on kuitenkin aika jees ihmisiä ainakin oikein ymmärrettyinä.
En ole eliittiä tai kuulu hienoihin piireihin. Aika tylsä ja tavallinen olen mutta toki myös onnellinen :)
1. Mieheni on ikäisekseen suoraan sanoen aika onneton ns. käytännön asioissa. Ei osaa tehdä mitään teknisiä asioita eikä ole niistä myöskään kiinnostunut. Laskut on aina maksamatta, veroilmoituksista puhumattakaan. Pihanurmikko voi kasvaa puolimetriseksi ennen kuin hän sitä edes noteeraa. Vaikka hän on erinomainen isä, hän ei valehtelematta koskaan ole luultavasti lukenut lastemme Wilma-viestejä. Näin ollen ns. metatyö eli vastuu asioista on käytännössä aina minulla. Jos minulla ei ole hommat hanskassa, kaikki asiat jää tekemättä.
Haittaisi.
2. Mieheni ei ole lainkaan kiinnostunut ruuanlaitosta/ruuasta, vaan voisi syödä vaikka samaa ruokaa joka päivä, jotta vaivaa sen tekemiseksi ei tarvitsisi vain nähdä. Itselle sen sijaan ruuanlaitto yhdessä olisi ihanaa tekemistä.
Haittaisi. Etenkin kun sen lapsenkin tulee saada terveellistä ruokaa.
3. Mieheni on töistä niin väsynyt, että hän nukkuu päiväunet JOKA PÄIVÄ, jotta jaksaa illan pysyä hereillä. En oikein osaa itsekään sanoa, miksi tämä on alkanut ärsyttää hirvittävän paljon.
Tämä ei haittaisi, mutta patistaisin miehen lääkäriin miksi yhtäkkiä tullut noin väsyneeksi
4. Mieheni on intohimoinen viiniharrastaja ja käyttää kaikki rahansa omiin reissuihinsa ja asettaa ne meidän yhteisten reissujen edelle. Itselleni olisi suuri unelma käydä mieheni kanssa kaupunkilomilla, mutta jos haluan niille, on minun ne itse maksettava kokonaan meille molemmille.
Haittaisi, haluan ehdottomasti matkustella kumppanini kanssa
5. Mieheni ei kaipaa mitää "extraa" juuri koskaan parisuhteessa eikä näin ollen sitä käytännössä koskaan itse järjestäkään. Jos haluan hotelliin hänen kanssa, on se itse varattava. Jos haluan elokuviin hänen kanssa, on liput hankittava itse. Toki hän mielellään viettää aikaa kanssani (sali, koiran ulkoilutus), mutta muuten ei mitään extraa.
Haittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.
Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?
Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä?
Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse.
Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?
Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.
Olen eri, mutta aika monta hyvän suhteen kriteeriä tuossa täyttyy. Se ei ole hyvä että ap ulkoistaa onnellisuutensa sen toisen harteille. Musta tossa on itsetutkiskelun paikka. Molemmat kuitenkin tekevät hommat tavalla tai toisella. Kelvollista elämää jossa on vapaus tehdä itselleen mieluisia asioita, illalla voi käpertyä miehen viereen ja seksikin on hyvää. Käydään yhdessä salilla ja koiralenkillä.
Mielestäni tuosta puuttuu monta onnellisen suhteen kriteeriä. Avioliitto on tiimi, jossa molemmat tekevät töitä yhteisen onnellisuuden ja kodin pyörittämisen eteen eikä töytäistä sitä vastuuta vain yhdelle henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että monen mielestä mieheltä ei saisi vaatia mitään ja hänen pitäisi saada tehdä vain sellaisia asioita, joista itse tykkää. Nurmikkoakaan ei joidenkin mielestä tarvitse leikata ollenkaan. Kyllä se nyt vaan edes kerran kesässä täytyy leikata, jollei halua, että se menee pilalle. Ja tietysti useammin, jos siellä nurmikolla haluaisi oleskellakin.
Teinit voivat leikata.
Ehkä teinitkin tekevät jo paljon muita kotitöitä. Onko siis tärkeintä, että mies saa vapaamatkustaa?
Olisiko perheelle paras muuttaa kerrostaloon, niin ilmeisesti kaikille mahdottomat ulkotyöt jäisivät pois. Jos ukko ei huomaa niitä tehdä, akka ei viitsi tehdä ja teinejä ei kiinnosta, niin silloinhan se olisi kaikille paras juttu.
Vaikka koko aloitus onkin keksitty alusta loppuun, niin hyvähän tällaisia asioita on mietiskellä.
Mitä ap sitten tekee? Siis muuta kuin vidduilee miehelleen?
Miksi nuoret eivät voi leikata nurmikkoa? Ovatko hekin samanlaisia vidduilijoita?