Gallup: Sanokaa rehellisesti olisitteko onnellisia tällaisessa suhteessa?

Valitettavasti tuollaista miestä et pysty muuttamaan vaikka mitä yrittäisit. Nimimerkillä kokemusta on. Jos itsekkyys ja jääräpäisyys ym ovat aina kuuluneet hänen luonteeseensa, et saa parisuhdeterapialla tai keskustelemalla hänestä yhtään sen huomioivampaa ja joustavampaa kumppania. Jaksatko katsella häntä vai et, se on ihan itsesi päätettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Kommenttien mukaan suurin osa näkyy olevan sitä mieltä, että vika on ap:ssa eli naisessa. Tai että pitäisi tyytyä tuohon vätykseen, koska joillakin on vielä huonompia miehiä. Uskomatonta! Fakta on, että nainen on harvoin syypää siihen, että mies on saamaton. Se mies on itse siihen syypää. Ei sellaista saa aikaan millään "päsmäröinnillä". Ap:n mies tuskin hoitaisi asioita vaikka asuisi yksin. Parisuhteessa asioiden hoitamatta jättämisellä on kuitenkin vaikutusta myös puolisoon, jos esim. laskut kasvavat korkoa tai menevät ulosottoon.

Miten se mies sitten on saamaton? Kun ei leikkaa sitä nurmikkoa, jota AP ei itsekään leikkaa? Eikö siinä molemmat ole sitten ihan yhtä saamattomia?

Täällä on vallalla joku ihan ihmeellinen kuvitelma, että jos joku pirttihirmu mamma määrää, miten kaikkien täytyy elää, niin jokainen joka ei siihen suostu, oon saamaton "miesvauva". No ei ole, vaan aikuinen ihminen, joka päättää ihan itse omista asioistaan.

Varoittaisin eroamasta tuossa tilanteessa. Itselläni oli käytännössä identtinen tilanne, sillä erotuksella, että meillä sukupuolielämä oli enemmän pielessä kuin teillä (vaikka se olikin nautinnollista, siinä mentiin aina miehen fetissien mukaan. Tämä alkoi lopulta syömään minua). Asiaa useamman vuoden harkittuani, päätin erota 5 vuotta sitten. Kuten jo useampi täällä on kirjoittanut, on myös minulle käynyt niin, että jokainen hyvin alkaneesta orastavasta seurustelusta on tyssännyt siihen, kun olen näihin miehiin paremmin tutustunut ja kun on paljastunut, että heidän rinnallaan ex-mieheni oli itse asiassa oikein hyvä mies. 

En oo asiantuntija mutta jos alkaa tuntua siltä että rahat menee väärään paikkaan niin kerro hänelle siitä suoraan

Osa noista asioista, jotka mainitsit, ovat samanlaisia asioita, joita minulla on aiemmin ollut tai nykyisin. Mutta olen nainen.

Olen aika onneton teknisissä asioissa ja aiemmin osa laskuista oli miyöhässä, koska unohdin maksaa ne. Sen jälkeen, kun olen laittanut laskut suoraveloitukseen, on tämä ongelma poistunut. Meillä mies maksaa noin puolet laskuista ja minä puolet laskuista.

Minulla on kolme harrastusta, joista yksi on yhteinen miehen kanssa. Näistä kahteen liittyy myös matkustusta. Mies ei ole näistä kahdesta harrastuksesta kiinnostunut, eikä välttämättä halua matkustaa näihin paikkoihin. Mutta toki pyrimme matkustamaan aina yhdessä silloin kun se on mahdollista. 

Tuo "extran" haluaminen suhteessa oli hieman epäselvää mitä tarkoitit? Aiemmin ei mies tehnyt mitään extraa esim. muistanut kukilla merkkipäivänä. Kun huomautin tästä, hän sanoi, että ethän sinäkään muista häntä (ostamalla kukkia, suklaata tai vastaavaa). Nykyisin tilanne on hieman eri, ja hän saattaa tehdä jotain yllättävää. Esim.tarjoamalla autokyytiä töihin, kun on rankka päivä edessä. Tai jotain pientä, ei sen tarvitse mitään erikoista olla.

Viiniharrastaja eli alkoholisti. Etkö tajua että äijällä on alkoholiongelma.

Vierailija kirjoitti:

Varoittaisin eroamasta tuossa tilanteessa. Itselläni oli käytännössä identtinen tilanne, sillä erotuksella, että meillä sukupuolielämä oli enemmän pielessä kuin teillä (vaikka se olikin nautinnollista, siinä mentiin aina miehen fetissien mukaan. Tämä alkoi lopulta syömään minua). Asiaa useamman vuoden harkittuani, päätin erota 5 vuotta sitten. Kuten jo useampi täällä on kirjoittanut, on myös minulle käynyt niin, että jokainen hyvin alkaneesta orastavasta seurustelusta on tyssännyt siihen, kun olen näihin miehiin paremmin tutustunut ja kun on paljastunut, että heidän rinnallaan ex-mieheni oli itse asiassa oikein hyvä mies. 

Melkein sama tilanne itselläni. Kun vierellä on edes se "ihan hyvä" puoliso, josta välittää, siitä kannattaa pitää kiinni. Valitettavasti kun niitä tosi hyviä on tarjolla tosi vähän ja ihan hyviäkin aika vähän. Todennäköisyys löytää edes täyspäinen mies on hyvin matala uudella kierroksella.

Mies kuulostaa autistiselta, kun normaalit käytännönasiat eivät onnistu ja vaan omat kiinnostuksen kohteet ovat rahallisesti kannattavia, tykkäsipä muut niistä perheessä tai ei. Lisätään siihen vielä tuo perässävedettävyys, eli mies ei omatoimisesti ottaudu tekemään asioita, joita normaalit aikuiset suhteessa tekevät, eikä ota huomioon sitä, että vaikka itselle asia X on OK, niin puoliso kaipaa muuta ollakseen onnellinen, niin ei ole kyllä mikään huippudiilimies.

Itse olisin mieluiten yksin tuossa tilanteessa.

AP, jos olet suhteessa onnellinen, se vastaa tarpeitasi ja kumppani on sinulle ihan aikuisten oikeasti sopiva, niin ei sinun tarvitse edes miettiä eron mahdollisuutta.

Hei AP,

Tosi hyvä kirjoitus. Teillä kuitenkin on moni asia hyvinkin.

Kunpa pystyisit samaan puheeksi nämä kokemasi epäkohdat rakentavaan sävyyn. Tiedän kyllä, että se on hyvin hankala muuttaa näitä asioita, jos asiat ovat aina olleet niin, mutta jospa vain mies saisi "herätyksen" näihin asioihin. Hän haluaa varmasti sinulle vain hyvää kertomasi mukaan, ehkä hän ymmärtää.

Voimia sinulle 🌞💪

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommenttien mukaan suurin osa näkyy olevan sitä mieltä, että vika on ap:ssa eli naisessa. Tai että pitäisi tyytyä tuohon vätykseen, koska joillakin on vielä huonompia miehiä. Uskomatonta! Fakta on, että nainen on harvoin syypää siihen, että mies on saamaton. Se mies on itse siihen syypää. Ei sellaista saa aikaan millään "päsmäröinnillä". Ap:n mies tuskin hoitaisi asioita vaikka asuisi yksin. Parisuhteessa asioiden hoitamatta jättämisellä on kuitenkin vaikutusta myös puolisoon, jos esim. laskut kasvavat korkoa tai menevät ulosottoon.

Miten se mies sitten on saamaton? Kun ei leikkaa sitä nurmikkoa, jota AP ei itsekään leikkaa? Eikö siinä molemmat ole sitten ihan yhtä saamattomia?

Täällä on vallalla joku ihan ihmeellinen kuvitelma, että jos joku pirttihirmu mamma määrää, miten kaikkien täytyy elää, niin jokainen joka ei siihen suostu, oon saamaton "miesvauva". No ei ole, vaan aikuinen ihminen, joka päättää ihan itse omista asioistaan.

Ap varmaan jo tekee melkein kaiken, joten miksi hänen pitäisi vielä se nurmikkokin leikata? Ei tuo olisi reilua.

Vertailetko nyt miestäsi naapuriin vai siihen stereotypiaan joka sinulla on sen ikäisistä miehistä? Onko siitä hyötyä? Kuinka paljon lukioilaisen wilmaan tulee viestejä? Onko kaikkea yleensäkin pakko suorittaa, voihan nurmikkoon suhtautua vähän rennomminkin, niin se luontokin siihen suhtautuu.

Miehesi tykkää siis eri asiasta kuin sinä ja se ärsyttää. Sinä haluaisit tehdä yhdessä ruokaa. No mitä jos sinä vinkkaat miehellesi nurmikosta ja ajat sen kuitenkin itse ja mies tulee tekemään sinun kanssa yhdessä ruokaa?

Nukkuminen on sellainen juttu mitä pitäisi saada tehdä kotonaan koska haluaa, kun teillä ei ole edes pieniä lapsia. Monet ihmiset nukkuu joka päivä päiväunet, mitenköhän etelässä siestan aikaan tehdään?

Ne reissut ovat sinun haluamia reissuja, tehkää sellainen jossa miehesi voi myös toteuttaa intohimojaan.

Miehesi ei kaipaa sitä mitä sinä kaipaat. Hänen extra on intohimoinen viiniharrastus. Monet ihmiset on tyytyväisiä kun elämä on simppeliä. Jos SINÄ haluat elokuviin..sinä menet elokuviin

Miehen tulisi siis tehdä niitä asioita joita sinä haluat. Samalla mies joutuisi luopumaan omista itse maksamistaan harrastuksista joita harrastaa intohimoisesti. Mies viettää aikaa kanssasi, kehuu, huomioi, mutta sinä kaipaat jotain extraa. Mies nukkuu päikkärit ja se ärsyttää. Mies haluaa helppoa ruokaa ja se ärsyttää.

Olen ollut mies tuollaisessa suhteessa yli kymmenen vuotta, missä se suhde vie kaiken energian ja nukuin päiväunet joka ainoa päivä. Mikään ei ole riittävän hyvää, vaikka kaikki oli hyvin. Naisella oli tunne että jotain pitäisi saada lisää ja luonnollisesti syyllinen tuohon tunteeseen olin minä.

Erosimme ja löysin aivan ihanan naisen jonka kanssa olemme aviossa. Hän on kiitollinen miedän elämästä ja osaa arvostaa kun asiat ovat riittävän hyvin. Sinuna etsisin puuttuvaa sisältöä miehesi sijasta itsestäsi, aivan kuten miehesikin tekee intohimoisen viiniharrastuksensa kanssa. Se on kova painolasti kumppanille, mikäli häntä vaaditaan täyttämään toisen jokainen tarve ja halu, ja ethän sinäkään täytä hänen, siksi hänellä on viininsä.

Vierailija kirjoitti:

Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.

Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?

Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska  reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä? 

Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse. 

Vaadin että teet minusta onnellisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.

Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?

Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska  reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä? 

Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse. 

Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?

Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vertailetko nyt miestäsi naapuriin vai siihen stereotypiaan joka sinulla on sen ikäisistä miehistä? Onko siitä hyötyä? Kuinka paljon lukioilaisen wilmaan tulee viestejä? Onko kaikkea yleensäkin pakko suorittaa, voihan nurmikkoon suhtautua vähän rennomminkin, niin se luontokin siihen suhtautuu.

Miehesi tykkää siis eri asiasta kuin sinä ja se ärsyttää. Sinä haluaisit tehdä yhdessä ruokaa. No mitä jos sinä vinkkaat miehellesi nurmikosta ja ajat sen kuitenkin itse ja mies tulee tekemään sinun kanssa yhdessä ruokaa?

Nukkuminen on sellainen juttu mitä pitäisi saada tehdä kotonaan koska haluaa, kun teillä ei ole edes pieniä lapsia. Monet ihmiset nukkuu joka päivä päiväunet, mitenköhän etelässä siestan aikaan tehdään?

Ne reissut ovat sinun haluamia reissuja, tehkää sellainen jossa miehesi voi myös toteuttaa intohimojaan.

Miehesi ei kaipaa sitä mitä sinä kaipaat. Hänen extra on intohimoinen viiniharrastus. Monet ihmiset on tyytyväisiä kun elämä on simppeliä. Jos SINÄ haluat elokuviin..sinä menet elokuviin

Miehen tulisi siis tehdä niitä asioita joita sinä haluat. Samalla mies joutuisi luopumaan omista itse maksamistaan harrastuksista joita harrastaa intohimoisesti. Mies viettää aikaa kanssasi, kehuu, huomioi, mutta sinä kaipaat jotain extraa. Mies nukkuu päikkärit ja se ärsyttää. Mies haluaa helppoa ruokaa ja se ärsyttää.

Olen ollut mies tuollaisessa suhteessa yli kymmenen vuotta, missä se suhde vie kaiken energian ja nukuin päiväunet joka ainoa päivä. Mikään ei ole riittävän hyvää, vaikka kaikki oli hyvin. Naisella oli tunne että jotain pitäisi saada lisää ja luonnollisesti syyllinen tuohon tunteeseen olin minä.

Erosimme ja löysin aivan ihanan naisen jonka kanssa olemme aviossa. Hän on kiitollinen miedän elämästä ja osaa arvostaa kun asiat ovat riittävän hyvin. Sinuna etsisin puuttuvaa sisältöä miehesi sijasta itsestäsi, aivan kuten miehesikin tekee intohimoisen viiniharrastuksensa kanssa. Se on kova painolasti kumppanille, mikäli häntä vaaditaan täyttämään toisen jokainen tarve ja halu, ja ethän sinäkään täytä hänen, siksi hänellä on viininsä.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta mietityttää, puhutaanko tässä eri elämänvaiheen suhteista? Ensimmäisessä oli nuoruuden angstejaan vielä läpikäyvä nainen, ehkä lapsia, ammattipaineita, rahahuolia jne, ja nyt uudella kierroksella nainen on rentoutunut ja elämänne on paljon turvatumpaa ja vapaampaa kaikin tavoin? Ja itse olet kuitenkin kehittynyt puolisona sinäkin, ja rouvasi on helppo hengittää? 

Minusta vaikuttaa, että ap on turhautunut eikä osaa päästää irti tehotuotantomoodista. Lapset lähdössä lentoon, ja uusi elämänvaihe ahdistaa. Kieltämättä nyt hän hyötyisi siitä, jos mies osaisi auttaa hänet rentoutumaan, ja häntä harmittaa nimenomaan siksi, koska nyt on aikaa kääntää katse mieheen kun tähän asti on energia mennyt pärjäämiseen. Ja vaikeahan miehen on tuota uutta roolia ottaa, jos hän on tottunut välttelemään vaimoaan. 

Ehkä molemmat voisivat nyt yhdessä hakea uutta roolitusta, ettei sitä tarvitse tehdä uudessa suhteessa, jossa pieleenmenon riskit ovat huomattavat. Jos sitä edes löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa, että kotonasi asuu "mieslapsi", joita asuu luultavasti kymmenissä tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Osaavat olla hurmaavia, kun heihin tutustuu, mutta kumppaneinani täysin sietämättömiä aikuiselle naiselle. 

Juuri näin. En katselisi päivääkään.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huonoihin parisuhteisiin täällä ihmiset tyytyvät.

Ap olisitko mieluummin yksin kuin tuossa suhteessa?

Totta kai ihmiset tyytyvät aika huonoihin suhteisiin, koska  reaalimaailmassa ihmiset harvoin ovat hirveän loistavia kaikin tavoin. Jotain valittamista on kutakuinkin aina, ja aika iso osa meistä ymmärtää myös omat sekundapiirteensä. Mistä sinä oman mittatikkusi poimit, parisuhteensisustuslehdestä? 

Parisuhde kuitenkin aika usein on monella tapaa hyvä asia lähtökohtaisesti, ja siinä saa olla aika paljon huonoja puolia, ennen kuin se menee pysyvästi miinukselle. Ei se ole ihmisten syy, että aikakausi haluaa heidän ajattelevan, että aina on parempaa jossain muualla. Voi olla, että keskimäärin suhteista opitaan ja seuraavassa ollaan viisaampia, mutta tilastot kai eivät puhu sen puolesta. Lapset samaten menettävät jotain oleellista suhteen loppuessa. Eikä tarvitse nostaa vastaesimerkiksi perhehelvettilapsia, koska siitähän tässä ketjussa ei ole kyse. 

Kummallinen kommentti. Onko AP:n suhteen kaltainen suhde sinulle ihan normaali suhde? Ymmärsinkö oikein?

Ikinä en ole noin ankeassa suhteessa ollut, enkä lähipiiristäni sellaista tiedä. Ehkä mulla vaan on sitten korkeammat standardit, mutta ei ne mitenkään epärealistiset selvästikään ole.

Eivät ne välttämättä ole epärealistiset sinun sosiaalisissa ympyröissäsi. Veikkaan vain, että saatatte muutenkin olla eliittiä useammalla tavalla kuin ymmärrätkään. Joku joutuu kuitenkin naimisiin niidenkin kanssa, jotka teidän piiriinne eivät ikinä yllä. Ja osa niistäkin on kuitenkin aika jees ihmisiä ainakin oikein ymmärrettyinä. 

Vierailija kirjoitti:

Mies kuulostaa autistiselta, kun normaalit käytännönasiat eivät onnistu ja vaan omat kiinnostuksen kohteet ovat rahallisesti kannattavia, tykkäsipä muut niistä perheessä tai ei. Lisätään siihen vielä tuo perässävedettävyys, eli mies ei omatoimisesti ottaudu tekemään asioita, joita normaalit aikuiset suhteessa tekevät, eikä ota huomioon sitä, että vaikka itselle asia X on OK, niin puoliso kaipaa muuta ollakseen onnellinen, niin ei ole kyllä mikään huippudiilimies.

Itse olisin mieluiten yksin tuossa tilanteessa.

Kerropa miltä ap kuulostaa sinun mielestäsi.

Minun mielestäni hän kuulostaa ikäkriiseilevältä keski-ikäiseltä mammalta, joka vain valittaa valittaa ja valittaa, mutta ei ole valmis edes leikkaamaan itse sitä nurmikkoa tai hankkimaan siihen mitään robottia. Saati, että sanoisi niille 16-19 vuotiaillw lapsukaisille, että teidän vuoro.

Hän ei halua mennä miehen viiniharrastukseen mukaan, vaikka sitä myötä varmasti voisi matkustaa lähes kaikkialle maailmaa ja aina riittäisi juteltavaa. Ja jos ei ole kiinnostunut viinistä, niin eiköhän vaikka Italiassa tai Espanjassa löydy muutakin tekemistä.. mutta ei, ei kelpaa ap:lle, vaikka reissussa saisi hotelleissa ja ties missä kartanoissa yöpyä upeissakin ympäristöissä.

Sitten ap valittaa, että mies ei lue wilmaa. No meillä on yksi lapsista ylioppilas ja toinen on lukion tokalla, mutta wilmaviestejä taisi tulla viimeksi koulun alkaessa. Minulla meni noin 30 sekuntia, kun sen luin.

Ja sitten, mies ei ole ollut ao:n kanssa tutustuessakaan mikään Puuha-Pete tai Hans Välimäki, joten turha niitä asioita on enää räkyttää.

Miksi miehen päiväunet ärsyttävät? Ne tulevat luultavasti ihan tarpeeseen ja ap menee niiden aikana vaikka lenkille, jos alkaa liikaa ketuttamaan.

Mielestäni ap on siis ihan pälli. Voisi olla tietenkin ihan hyvä, että hän eroaisi ja pääsisi kokeilemaan vielä miten vieras mies vikitellään ja miltä muiden munat tuntuvat. Siinä olisi oiva esimerkki teineillekin, kun mamma lähtee miehelään.

Mies taas saisi rauhassa nukkua päikkärinsä ja löytää vaikka harrastuksensa parista jonkun ihanan naisen, joka ei räpätä turhista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommenttien mukaan suurin osa näkyy olevan sitä mieltä, että vika on ap:ssa eli naisessa. Tai että pitäisi tyytyä tuohon vätykseen, koska joillakin on vielä huonompia miehiä. Uskomatonta! Fakta on, että nainen on harvoin syypää siihen, että mies on saamaton. Se mies on itse siihen syypää. Ei sellaista saa aikaan millään "päsmäröinnillä". Ap:n mies tuskin hoitaisi asioita vaikka asuisi yksin. Parisuhteessa asioiden hoitamatta jättämisellä on kuitenkin vaikutusta myös puolisoon, jos esim. laskut kasvavat korkoa tai menevät ulosottoon.

Miten se mies sitten on saamaton? Kun ei leikkaa sitä nurmikkoa, jota AP ei itsekään leikkaa? Eikö siinä molemmat ole sitten ihan yhtä saamattomia?

Täällä on vallalla joku ihan ihmeellinen kuvitelma, että jos joku pirttihirmu mamma määrää, miten kaikkien täytyy elää, niin jokainen joka ei siihen suostu, oon saamaton "miesvauva". No ei ole, vaan aikuinen ihminen, joka päättää ihan itse omista asioistaan.

Ap varmaan jo tekee melkein kaiken, joten miksi hänen pitäisi vielä se nurmikkokin leikata? Ei tuo olisi reilua.

Ja mistä sinä tuon tiedät? Ei hän ainakaan mitään tuollaista ole sanonut tässä ketjussa.

Ja miksi kaikkien edes pitäisi tehdä niitä asioita, jotka AP määrää heidän tehtävikseen?