Gallup: Sanokaa rehellisesti olisitteko onnellisia tällaisessa suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Kumpikaan vaihtoehto ei ole sopiva vastaamiseen. Joo, ärsyttäisi, mutta ei nuo ole sellaisia asioita joiden takia eroaisin. Täydellisiä ihmisiä tulee vastaan aika harvoin.

Yrittäisin fiksata noita. Joku parisuhdeterapeutti kehiin että mies ymmärtää että olet oikeasti tosissaan ja haluat muutosta.

Täydellistä ihmistä en saa, niin yrittäisin tehdä vähemmän täydellisestä täydellisen. Kuinka typerä ihminen muuttaa sitä toista eikä sitä täydellistä itseään?

Ihan perusmies kyseessä. Ei varmasti parane vaihtamalla. Kohta 4 kannattaa ottaa puheeksi ja kertoa miehelle, että yhteisen lomamatkan kustannukset olisi oikeudenmukaista puolittaa.

Kukaan ei ole täydellinen. Olen samaa mieltä siitä, että miehessäsi on kaikki tärkeimmät asiat kunnossa. Kaikki joutuvat luovimaan suhteessa, myös sinun miehesi. Tästä jos juttelet muiden kanssa niin huomaat että kaikilla meillä on haasteemme parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi määrätä, milloin toinen aikuinen ihminen saa nukkua? Sekö on sitä metatyötä, jota sinun on ihan pakko tehdä?

Tuo ei muuten ole mikään merkityksetön asia jos on erilaiset unirytmit. Jopa tinderissä voi laittaa raksin ruutuun onko aamu-uninen tai ilta-uninen. Itse olen tässä yrittänyt seurustella miehen kanssa joka nukkuu viikonloppuisin helposti kahteentoista tai jopa iltapäivän puolelle. On tosi tylsää kun itse herää kuudelta tai seiskalta, odotella tuntikausia, että toisen kanssa voisi tehdä jotain. Tuntuu että menee päivä ihan hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita, joita oma mieheni (44 v) ei mm. tiedä: 

-mikä on sähkösopimus ja mistä sellaisen saa

-mitä tarkoittaa yhtiövastike

-onko lapsillamme sairausvakuutuksia

-paljonko meillä menee asumiseen kuukaudessa

-oma veroprosenttinsa ja paljonko hän tienaa kuukaudessa

Nämä ihan vaan sivuhuomatuksena. Että on niitä muitakin vastaavia miehiä.

Häh? Toi viimeinen kohta. Kai on allekirjoittanut työsopimuksensa kuitenkin itse? Ja lukenut sen ennen allekirjoittamista?

Häh? Et voi olettaa että kaikki osavaat lukea.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni hyvin samanlainen mies kuin AP:lla, mutta lisäisin vielä yhden: koska miehellä itsellään on niin kalliit harrastukset, hän ei ikimaailmassa ole valmis sijoittamaan rahaa yhteisiin asioihin (esim. asunnon remontointi), koska ne hänen mielestään ovat rahan hukkaamista. Tämä loukkaa minua paljon, koska se olisi itselle tärkeää.

Niin? Vain nainen ajattelee näin. Hän ei ole valmis sijoittamaan YHTEISIIN asioihin. Ne eivät ole miehen asioita silloin jos hän ei niitä halua, eli hän ei ole valmis sijoittamaan sinun asioihin. Miksette koskaan tajua että naisen tahto ei ole molempien tahto? Mikä siinä on niin helkkarin vaikeaa ymmärtää ihmisten erillisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa, että kotonasi asuu "mieslapsi", joita asuu luultavasti kymmenissä tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Osaavat olla hurmaavia, kun heihin tutustuu, mutta kumppaneinani täysin sietämättömiä aikuiselle naiselle. 

Ai se tekee miehestä mieslapsen, että priorisoi eri asioita kuin ap?

Ap, nurmikko hoituu nykyään robottileikkurilla, ei siitä tarvitse tehdä mitään elämää suurempaa asiaa.

Jos sinä pidät ruoanlaitosta, ei miehen tarvitse silti pitää. Ei parisuhteessa tarvitse koko ajan tehdä samoja asioita ja tykätä samoista asioista. Jaatte kotityöt niin, että sinä laitat ruokaa ja mies siivoaa, tms. Tai itse kyllä panisin ne lukioikäiset lapset siivoamaan

Mitä niihin viinireissuihin tulee, mikset mene miehen mukaan? Tai miksei voi yhdistää kaupunkilomaa ja viininmaistelua? Kuulostaa siltä, että haluat vain märistä.

Ja jätä sinäkin ne Wilma-viestit lukematta, niin olet paljon onnellisempi. Tai no, tuskin niitä enää lukioikäisillä on, ainakaan toivottavasti.

Ja mitä siihen ekstraan parisuhteessa tulee, niitä tarvitaan vain, jos kaikki ei ole kunnossa -jomman kumman päässä. Sinä olet muodostanut mieleesi jonkun harlekiinipokkarimielikuvan parisuhteesta, ja kun se ei olekaan pelkkää shampanjaa ja ruusun terälehtiä, kitiset kuin kakara.

Luultavasti olet myös muutenkin jotenkin leipääntynyt elämääsi, lapset ovat niin isoja että eivät tarvitse sinua enää, joten nyt olisi se aika, että keksitään jotain OMAA. Mutta ei niin, että kenkäiset hyvän miehen ja sitten ihmettelet rimpsalla, kun puuma ei olekaan niin kovaa valuuttaa kuin luuli olevansa.

Sinulla on mitä luultavimmin keski-iän kriisi, eikä se miestä vaihtamalla parane, vaan itsetutkiskelulla. Ja vinkkinä: se tapahtuu jossain muualla kuin vauviksella.

N44, 17 vuotta saman miehen kanssa aviossa

Vierailija kirjoitti:

Ihan perusmies kyseessä. Ei varmasti parane vaihtamalla. Kohta 4 kannattaa ottaa puheeksi ja kertoa miehelle, että yhteisen lomamatkan kustannukset olisi oikeudenmukaista puolittaa.

"Yhteinen" lomamatka. Yhteinen lomamatka on sellainen johon molemmat haluaa mennä. Miksi te puhutte yhteisistä asioista kin ne on teidän omia asioita? Mikä riivaa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun se pihanurmikko on puolimetrinen ja pyydät/käsket miestäsi leikkaamaan sen, ryhtyykö hän työhön?

Kyllä. Hän tekee kaiken mukisematta, kun työnjohtaja eli minä kerron, mitä on tehtävä. Mutta tämä ei poista sitä vastuu-ongelmaa. Omasta mielestä se vastuun kantaminen on raskaampaa kuin itse tekeminen.

Onneksi me olemme vahvoja itsenäisiä naisia, jotka tarvitsevat miestä kuin kala polkupyörää.

Eiku... me olemmekin avuttomia lapsia, joille vastuun ottaminen saatanan ruohonleikkuusta on jotenkin raskasta.

Välillä hävettää olla nainen. Ruohon leikkaa se, jota pihahommat enemmän kiinnostaa. Jos kumpaakaan ei kiinnosta, ei asuta omakotitalossa.

Vierailija kirjoitti:

Asioita, joita oma mieheni (44 v) ei mm. tiedä: 

-mikä on sähkösopimus ja mistä sellaisen saa

-mitä tarkoittaa yhtiövastike

-onko lapsillamme sairausvakuutuksia

-paljonko meillä menee asumiseen kuukaudessa

-oma veroprosenttinsa ja paljonko hän tienaa kuukaudessa

Nämä ihan vaan sivuhuomatuksena. Että on niitä muitakin vastaavia miehiä.

Minäkään en tiedä omaa veroprosenttiani, palkan tiedän suunnilleen. En tiedä paljonko asumiseen menee rahaa. Muut tiedän koska on ollut pakko hoitaa ne, olen ollut sinkku koko elämäni. Mutta ei minua kiinnosta ottaa niistä selvää yhtään enempää kuin on pakko.

Ja olen siis nainen. Palkkani on tarpeeksi iso että minun ei tarvitse huolehtia tuollaisista asioista, mutta tiedän että esim. äitini räjähtäisi raivosta jos tietäisi että en järjestä koko elämääni sen ympärille että säästäisin mahdollisimman paljon rahaa. Varmasti monen mielestä olen "avuton" mutta onneksi en ole kenenkään tällaisen kanssa naimisissa.

Jos kaikille teille ei kelpaa miehen tapa tehdä asioita ja väkisin änkeätte tekemään ne hänen puolestaan, niin arvatkaapa kenen vika tilanne on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi määrätä, milloin toinen aikuinen ihminen saa nukkua? Sekö on sitä metatyötä, jota sinun on ihan pakko tehdä?

Tuo ei muuten ole mikään merkityksetön asia jos on erilaiset unirytmit. Jopa tinderissä voi laittaa raksin ruutuun onko aamu-uninen tai ilta-uninen. Itse olen tässä yrittänyt seurustella miehen kanssa joka nukkuu viikonloppuisin helposti kahteentoista tai jopa iltapäivän puolelle. On tosi tylsää kun itse herää kuudelta tai seiskalta, odotella tuntikausia, että toisen kanssa voisi tehdä jotain. Tuntuu että menee päivä ihan hukkaan.

Tämä on ihan totta, mutta ei auta kuin hyväksyä tai erota. Minä nautin ajoista kun saan olla itsekseni, se ei tarkoita että en nauttisi silti parisuhteesta. Meitä on erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Koska minulla on mies, joka on sekä kiltti, mukava ja luotettava ym. että sen lisäksi hoitaa ja järjestää oma-aloitteisesti kodin ja lasten asioita tasavertaisesti kanssani, niin täytyy sanoa etten jaksaisi katsella ap:n miehen kaltaista tyyppiä hetkeäkään.

Minulle on tärkeää että elämänkumppani on ns. aikuinen joka osaa hoitaa vaikkapa raha-asiat luotettavasti sekä ymmärtää mitä pitää tehdä jotta elämä ja arki sujuu mahdollisimman helposti ja mukavasti.

Saattaa olla, että toisen naisen kanssa ap:n mies olisi aivan luotettava. Kuulostaa hieman nimittäin siltä, että ap on neuroottinen kontrollifriikki, joka ei ole antanut miehen tehdä mitään, tai jos onkin, on ollut väärin tehty. Siinä hyvin äkkiä toinen oppii olemaan tekemättä yhtään mitään.

Päättelen tämän siitä, että ap horisee ettei mies tee veroilmoitustaan ajallaan. Käsi ylös, kuka tietää jotain miehensä veroilmoituksesta? En minä ainakaan ole uhrannut mieheni veroilmoitukselle ajatustakaan, oletan että se hoitaa sen ja jos ei hoida, omapa on häpeänsä.

Ja minä sentään olen kirjanpitäjä ammatiltani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan perusmies kyseessä. Ei varmasti parane vaihtamalla. Kohta 4 kannattaa ottaa puheeksi ja kertoa miehelle, että yhteisen lomamatkan kustannukset olisi oikeudenmukaista puolittaa.

"Yhteinen" lomamatka. Yhteinen lomamatka on sellainen johon molemmat haluaa mennä. Miksi te puhutte yhteisistä asioista kin ne on teidän omia asioita? Mikä riivaa?!

Yhteinen lomamatka on matka, jonne mennään yhdessä. Ei sen tarvitse olla molemmille yhtä tärkeä tai molempien haluta sitä yhtä paljon.

Miksi perheen nuoriso ei osallistu kotitöihin?

Vierailija kirjoitti:

Äänestin "perusasiat ovat kunnossa". Mutta itselläni kanssasi hyvinkin samantyyppinen tilanne, enkä voi sanoa olevani tyytyväinen. Täytin juuri 50 v. , meillä on myös 2 teiniä ja takana raskas vuosi. Sen on aiheuttanut lähinnä kriisi parisuhteessa ja epävarmuus jatkosta. Jos jotain olen oppinut itsestäni tämän kuluneen vuoden aikana, niin sen että sanoitan hyvin selvästi nykyään omat tuntemukseni ja toiveeni. Niin itselleni kuin miehelle. Ja todella rautalangasta vääntäen tyyliin "Haluan että varaat hotellin ilman että pyydän sitä" tai "Olen loukkaantunut, sillä et kysynyt mielipidettäni työpaikkasi vaihtamisesta, mutta isältäsi kysyit. "

Aikaisemmin olen piilottanut tunteeni ja unohtanut omat toiveeni. Ja sitten olen kiukutellut ja raivonnut, koska en ole saanut sanoa ajatuksiani. Nykyään pystyn pysymään rauhallisena toiveitani kertoessa, sillä ajattelen että minulla ei ole hävittävää. Jos miestä ei kiinnosta kuunnella/reagoida tarpeisiini, niin minkä minä sille voin. Se on hänen päätöksensä. Ja sillä on omat seurauksensa. Nyt eletäänkin vaiheessa, jossa nähdään , onko 20 vuoden jälkeen mahdollista muuttaa sitä parisuhteen dynamiikkaa, jossa minä olen aina aloitteen tekijä ja ratkaisukeskeinen toteuttaja miehen roikkuessa mukana ilman sen suurempaa henkistä tai taloudellista panostusta. Toistaiseksi tuntuu, että aina kun otetaan askel eteenpäin, niin seuraavana päivänä mennäänkin kaksi askelta taaksepäin. Tsemppiä sinulle

PS. Muista myös että et ala suorittamaan parisuhteen pelastamista. Kuten minulle kävi. "Yllättäen" minä olin se , joka alkoi selvittämään työkaluja parisuhteen pelastamiseksi ja sparraamaan ja valmentamaan miestä kuin mikäkin terapeutti. Kunnes muistin, että minä olen vain puolet tästä parisuhteesta ja minun EI TARVITSE ratkaista yksin ongelmia, joissa suhteen toisella osapuolella on merkittävä rooli. Huh. Tulipas paljon tekstiä. Pahoittelen.

Kannattaa muistaa, että olet myös puolet parisuhteen ongelmista. Miehesi ei ole "avuton", ellet sinä olisi alunperinkin ottanut sen tekijän ja järjestäjän roolia.

Kun itse aikanaan pariuduin, tunnistin itsessäni impulssin alkaa passata ja järjestää. Mutta kosken olen fiksu, tajusin, että jos nyt alan tehdä, teen sitä sitten hamaan hautaan. Joten hillitsin itseni, eikä sitten tarvitsekaan kriiseillä eikä tapella.

Toisekseen kannattaa miettiä, onko se nyt oikeasti mitenkään merkittävä TARVE, että mies varaa hotelliyön ilman, että sinä pyydät. Ainakin minä pitäisin miestäni kajahtaneena, jos se selittäisi minulle varanneensa hotelliyön ilman mitään järjellistä syytä.

Ihan aidosti, miten helvetin tylsää teidän elämänne on, jos kaipaatte jotain yksittäistä hotelliyötä piristykseksi? Kenelle joku hotelliyö on jotain ihanaa ylellisyyttä ja spessua ja ihqulaa? Matkoilla nyt tietysti on pakko nukkua hotellissa, mutta eihän siinä ole mitään hienoa. Ei vaikka olisi kalliskin hotelli.

Vierailija kirjoitti:

Jos sekin ärsyttää suunnattomasti, että toinen NUKKUU, niin kyllä vika on 100% omassa asenteessa.

Siinä kohtaa rakkaus vain on loppu, ei siihen muuta vaadita. Kuulostaa nimittäin siltä ap:n kirjoituksen mukaan että hänen rakkautensa on loppunut.

Todella paljon hyvää suhteessanne. Henk.koht. etsisin keinoja ulkoistaa itselle jäävää metatyötä.

Miehen puhelimen kalenteriin säännöllinen muistutus ruohon leikkaamisesta kesän ajaksi. Mahdollisesti ruokapalveluita, joissa valmiit reseptit ehkä ruoka-aineineenkin toimitetaan kotiin. Yms.

Lomien viettämisestä ja niiden kulujen jakautumisesta kannattaa myös käydä miehen kanssa keskustelua uudemman kerran. Josko löytäisitte paremmin toimivan kompromissin?

Vierailija kirjoitti:

Vaihtaisitko minun (kohta ex-) mieheeni?

1) Osaa tehdä ihan kaikkea teknistä ja myös hankkii ihan kaikkea teknistä. Nurkat väärällään laitteita ja hilavitkuttimia. Tuhlaa aikansa ja rakkautensa laitteisiin, niiden hyvinvointi on miljoona kertaa tärkeämpää kuin talossa asuvien ihmisten.

2) Tekee ruuanlaitosta sääntöviidakon. Jos hän on päättänyt tehdä ruokaa, kukaan ei saa syödä sitä ennen mitään, vaikka käytännössä ruuan valmistumiseen olisi aikaa about viisi tuntia. Jos joku muu tekee ruokaa, hän kyttää ja arvostelee ja korjaa jatkuvasti toisen "virheitä" ruuanlaitto- ja siivousprosessissa.

3) On unihäiriöinen eikä koskaan saa unta ennen kuin pitkälti aamuyöllä. Saattaa vaatia seksiä "unilääkkeeksi", mistä seuraa 2-3 tuntia epätoivoista jyystämistä ja hinkkaamista, mistä ei saa yhtään mitään muuta kuin kiukkuisen olon tulevaa aamuherätystä miettiessä.

4) Harvoin haluaa panostaa mihinkään matkoihin, koska on pihin kaiken muun paitsi uusimman elektroniikan ostamisen suhteen. Ei yleensä suostu kenenkään muun toiveisiin matkojen suhteen, vaan jos lähtee, niin lähtee vain omilla ehdoillaan.

5) Hän voi järjestää extraa saadakseen seksiä. Katso kohta 3 ylempää. Eli jos hän joskus järjestää jotain "extraa", niin hän olettaa että siitä pitää maksaa.... Ihmisenä ei ole koskaan kiinnostunut minusta eikä ollenkaan arvosta mielipiteitäni, harrastuksiani, toiveitani yms.

Hei! Oletko sinä kiinnostunut hänestä? Kun saan käsityksen että kaikki mitä mies tekee on väärin. Haluat vaihtaa miehesi. Muutos lähtee itsestä.

Minulla oli vastaava tilanne. Toki lapset pienemmät. Yksi päivä tuli vaan mitta täyteen. Sanoin, etten jaksa. En jaksa kantaa vastuuta kaikesta. Katselin jo kämppää itselleni. Mies tuli kesken työpäivän kotiin, juteltiin. Oli jotenkin silmät auennut, ei ollut vaan tajunnut. Hoitaa nyt paljon asioita. Molemmat käydään töissä, ja onneksi kotona jakaantuu nyt työtaakka tasaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun se pihanurmikko on puolimetrinen ja pyydät/käsket miestäsi leikkaamaan sen, ryhtyykö hän työhön?

Tarvitaanko nurmikon leikkaamiseen kikkeliä, vai miksi AP ei voisi itse tehdä sitä?

AP:n aika menee lasten wilma-viestien ja muun metatyön hoitamisessa. Sellaisissa tehtävissä, joihin mies ei näköjään pysty, joten tehköön osansa hoitamalla jotain missä onnistuu. Aloittaja varmasti itsekin osaisi nurmikon leikata, mutta ei hänen sentään kaikkea tarvitse tehdä.

Jos lapset on lukioikäisiä, ei mitään metatyötä ole olemassakaan. Ne osaa ihan itse mennä hammaslääkäriin, itse pestä pyykkinsä ja myös ajaa sen nurmikon, ainakin maksua vastaan.

Muutenkin tämä metatyön käsite on minusta ihmeellistä uhriutumista. Ensin vingutaan, miten ollaan niin strong roaring womyn ja voidaan saada kaikki ja sitten kun ei pärjätäkään, kitistään että kyllähän minä muuten, mutta se metatyö! Kun ei voida vaan myöntää, että oho, en olekaan ihan niin hyvä kuin luulin.

N45, DI, kolme lasta