Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko puolisolle kertoa kaikkia asioita perhetaustasta?
05.09.2023 |
Mitkä on sellaisia että mitä pitäisi ehdottomasti kertoa?
Mietin kertoisinko yhtä asiaa. Se ei suoraan liity suhteeseemme mitenkään, eikä asialla ole enää oikeastaan mitään merkitystä. Minulla ja sisaruksellani on siis eri isät.
Kommentit (353)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Sitten hänkin yllättyy kun lapsi tulee sanomaan, että oho, my heritage väittää että se isovanhempien mökkinaapuri, se Pena on lähisukua ja voi muistella miten äiti kertoi vähätellen että: "Eeei se sinun isäs täältä kuule ole, kun se oli ihan toiselta puolen maailmaa. " Eikö vastaava tilanne ollut siinä sarjassakin? Mikä se oli? Modernit miehet! Peten faijakin oli jostain maailmalta, paitsi ettei sitten ollutkaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa yksittäinen ihmisen perimä katoaa aika nopeasti. Pari sukupolvea ja koko geenitesti on ihan sekaisin siitä kuka on ollut ja mitä. Sitten menee ihan arvailuksi.
Olet väärässä. Isovanhemmat on niin läheistä sukua, että heidän sukulaisia löytyy helposti.
Lisäksi esim. etnisyystesteissä näkyy kyllä, jos on yksi isovanhempi ulkomailta, vaikka ne ovat eräiden maanosien kohdalla melko ylimalkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa yksittäinen ihmisen perimä katoaa aika nopeasti. Pari sukupolvea ja koko geenitesti on ihan sekaisin siitä kuka on ollut ja mitä. Sitten menee ihan arvailuksi.
Olet väärässä. Isovanhemmat on niin läheistä sukua, että heidän sukulaisia löytyy helposti.
Lisäksi esim. etnisyystesteissä näkyy kyllä, jos on yksi isovanhempi ulkomailta, vaikka ne ovat eräiden maanosien kohdalla melko ylimalkaisia.
Sinä olet väärässä. Ei se testi osaa osoittaa mitenkään sitä että nyt on kyseessä sen yhden tietyn isovanhemman kanssa yhteistä geeniperimää omaava henkilö. Isovanhempia on yleensä neljä, joten siinäpä arpomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Hassua, että ovat kyllä kyenneet jälittämään noilla testeillä niitä sukulaisia, vaikka on lapsille valehdeltukin alkuperästä ja testin tekijä on ollut lapsi, tai lapsenlapsi. Ehkä tutkijat eivät tiedä ettei se onnistu? Pitäisiköhän sinun käydä kertomassa heille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Hassua, että ovat kyllä kyenneet jälittämään noilla testeillä niitä sukulaisia, vaikka on lapsille valehdeltukin alkuperästä ja testin tekijä on ollut lapsi, tai lapsenlapsi. Ehkä tutkijat eivät tiedä ettei se onnistu? Pitäisiköhän sinun käydä kertomassa heille?
Ehkä se onnistuu tapauksissa jossa koko muu suku on sisäsiittoisimmasta savosta mutta se yksi isovanhempi tiedetysti Gambiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaha, dna-testimainostaja ilmestyi paikalle.
Täällä on selkeästi uusi palstahullu, kun tätä täytyy jankuttaa koko ajan uusin aloituksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Isovanhemman osuus lapsen perimästä on noin neljännes. Se on hyvinkin iso määrä ja on aika kummallista odottaa, ettei tämä paljastu. Kyllä se näkyy ja hyvin todennäköisesti löytyy sukua.
Esimerkiksi suomalainen löysi Ruotsista salatun isoisänsä, kun teki DNA-testin. Isoisän sukulaisia tuli näkyviin tuloksissa, mikä kummastutti miestä, koska hän ei tiennyt mistään Ruotsin sukulaisista. Luepa tästä: https://yle.fi/a/3-10643599
Miksi muutenkaan omalta lapselta edes haluaisi pitää salassa tuollaisen asian? Mikä siinä hävettää? Eikö ole paljon ikävämpi, jos asia tulee ilmi muuta kautta kuin omalta vanhemmalta?
Voit kertoa tai olla kertomatta syntyperästä. Kummassakin tapauksessa teet oikein. Tavallisesti ihminen joutuu valitsemaan kahdesta vähemmän huonon vaihtoehdon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävikö mielessä, että kaikkia lapsia ei edes kiinnosta se geenitestin tulos siinä mielessä että lähtisivät setvimään sen vuoksi jotain yksittäistä biologista sukulaista? Testin voi tehdä vain selvittääkseen mistä päin maailmaa oma geeniperimä on.
Ilman salaisuuksien painolastia on kevyempää ja helpompaa elää ja hengittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taakka painaa mieltä, vie yöunet, tuo painajaiset, vie terveyden. Aiheuttaa myös muille stressiä ja vaikeita oloja, ota se huomioon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Isovanhemman osuus lapsen perimästä on noin neljännes. Se on hyvinkin iso määrä ja on aika kummallista odottaa, ettei tämä paljastu. Kyllä se näkyy ja hyvin todennäköisesti löytyy sukua.
Esimerkiksi suomalainen löysi Ruotsista salatun isoisänsä, kun teki DNA-testin. Isoisän sukulaisia tuli näkyviin tuloksissa, mikä kummastutti miestä, koska hän ei tiennyt mistään Ruotsin sukulaisista. Luepa tästä: https://yle.fi/a/3-10643599
Miksi muutenkaan omalta lapselta edes haluaisi pitää salassa tuollaisen asian? Mikä siinä hävettää? Eikö ole paljon ikävämpi, jos asia tulee ilmi muuta kautta kuin omalta vanhemmalta?
Semmoset skandaalit.
Kaikki eivät edes tee geenitestejä koska kaikkia ei kiinnosta geeniperimä vaan se tosiasiallinen suku. Geenitestit on nyt vaan jotain uutuudenviehätystä. Eiköhän se into laannu.
Sukusalaisuudet joita pimitetään on persuksista, syvältä.
Miksi jotkut ihmiset luovuttaa oman perimänsä tiedot kaupallisille testiyhtiöille?
Eihän se nyt pakko ole, mutta itse toivon kumppanilta avoimuutta ja olen itse myös avoin. Jos toista rakastaa niin ei tuo ole sellainen asia, että haittaisi. Minä karsastan eniten salailua. Esimerkiksi omasta kumoppanistani voin sanoa, että rakastaisin häntä vaikka hänen perhetaustansa olisi mikä. Jos tuollaista kavahtaa, niin ei ole vahvalla pohjalla suhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut koskaan kenellekään biologisen isän henkilöllisyyttä enkä sitä että isä ei ole biologinen isäni. Vanhemmat tietää tämän, sekä minä ja veli. Kyseessä on vanha asia eikä se muutu siitä mihinkään. Biologinen isä ei ollut Suomesta vaan aikalailla maailman toiselta puolelta, joten mitään yllärisisaruspuoliakaan tuskin on vastassa.
DNA-tietokannat kuten MyHeritage ym. on kyllä ihan maailmanlaajuisia ja jos vaikka mahdollinen lapsesi tekee jonkun kyseisen testin, ihan varmasti löytyy sukulaisia siitä maasta, josta hänen biologinen isovanhempi on kotoisin, oli sillä isovanhemmalla ollut muita lapsia tai ei.
Ja mitä sitten?
Kyseisessä maassa ei taida enää edes asua ketään läheistä, biologisen isän serkku ehkä läheisin. Siinä ei kovin suuria prosentteja ole yhteistä geeniperimää jos vaikka hänen lapsensa tekee testin. Biologisella isällä on yksi toinen biologinen lapsi joka asuu muualla.
Kyllähän se lapsi helposti tajuaa, että hänellä on sukua siinä maassa, mistä niitä osumia tulee. Ei heidän tartte olla juuri sen hänen biologisen isoisän lapsia, muutkin sukulaiset riittävät.
Aika kiva sitten ryhtyä ihmettelemään, mistä ne osumat johtuvat.
Niin?
Muiden sukulaisten kohdalla yhteisen geeniperimää määrä on sen verran vähäinen, että ne voi periaatteessa olla mitä vaan. Ja mitä kauemmas mennään niin sitä vähäisempiä määriä yhteistä perimää.
Jos lapseni tekee geenitestin, niin muutenkin hän mitä todennäköisimmin saa osumia useammastakin eri maasta, joten tuskinpa sitä yhtä maata niin kovasti jää ihmettelemään.
Isovanhemman osuus lapsen perimästä on noin neljännes. Se on hyvinkin iso määrä ja on aika kummallista odottaa, ettei tämä paljastu. Kyllä se näkyy ja hyvin todennäköisesti löytyy sukua.
Esimerkiksi suomalainen löysi Ruotsista salatun isoisänsä, kun teki DNA-testin. Isoisän sukulaisia tuli näkyviin tuloksissa, mikä kummastutti miestä, koska hän ei tiennyt mistään Ruotsin sukulaisista. Luepa tästä: https://yle.fi/a/3-10643599
Miksi muutenkaan omalta lapselta edes haluaisi pitää salassa tuollaisen asian? Mikä siinä hävettää? Eikö ole paljon ikävämpi, jos asia tulee ilmi muuta kautta kuin omalta vanhemmalta?
Semmoset skandaalit.
Kaikki eivät edes tee geenitestejä koska kaikkia ei kiinnosta geeniperimä vaan se tosiasiallinen suku. Geenitestit on nyt vaan jotain uutuudenviehätystä. Eiköhän se into laannu.
Et voi mistään tietää, ketkä tekevät testejä tai varmistaa jonkun sukulaisen kohdalla, ettei tee. Ennemmin kannattaa kysyä itseltään, miksi häpeää omaa taustaansa niin paljon, että se pitää salata esimerkiksi omilta lapsilta.
Lapsilla kun asiaan ei liity traumoja eikä häpeää. Heitä asiassa kummastuttaa korkeintaan se, jos joskus käy ilmi, että heiltä on haluttu salata Isovanhemman henkilöllisyys.
No ei.