Lue keskustelun säännöt.
Aatelkaa että entisajan köyhillä oli talo, oma sauna ja oma perunamaa
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Höpö höpö. Köyhät olivat tilattomia tai torppareita, käytännössä maaorjia.
Vierailija kirjoitti:
Elämä oli rankkaa, mutta oman sukuni miehet ovat köyhtyneet jo ainakin 4 sukupolven ajan.
Isoisäni isä omisti kylän suurimman tervatilan.
Isoisäni omisti nuorena uuden talon, 10 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria metsää.
Isäni omisti vanhan talon ja 10 hehtaaria peltoa, jota hän ei viljellyt.
Itse omistan vähän yli hehtaarin maata ja vanhan talon hyvätuloisena.
Mitä tällainen hyvinvointi ja niin sanottu vaurastuminen on? Tosiasiassa kansa on köyhtynyt viimeisen satavuotta. Kaikki es-isäni olivat niin sanottuja köyhiä ja lähes kouluttamattomia ja minä olen niin sanottu hyvätuloinen ja korkeastikoulutettu, mutta olen ylivertaisesti heistä köyhin.
Nimenomaan tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
30-luvulla ei ollut persuja, tahvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei sinulla ole?
Koska äitini uhkasi katkaista välit jos ostan asunnon tai talon. Ok, olin nyhverö, sen myönnän. Olisi vain pitänyt opetella elämään ilman äitiä. Olin juuri menettänyt isäni, isovanhempani ja rakkaan varamummoni, joten en halunnut menettää enempää ihmisiä.
Ymmärrettävää ettet halunnut menettää äitiäkin, mutta miksi ihmeessä hänen mielestään talon tai asunnon osto olisi ollut niin paha rikos?
Eikös muuten entisaikaan ollut köyhiä, jotka elivät mäkituvissa, eli sellaisissa hirveän pienissä osittain maahan (rinteeseen) kaivetuissa asumuksissa? Ei kauhean hohdokasta.
Mäkitupa oli pieni asumus tai pirtti, ei mikään maaluola kuitenkaan, ihan joku pikkumökki jonka joku tilallinen vuokrasi ihmisille. Mäkitupalaisiksi sanottiin maaseudulla asuvia vuokralaisia jotka maksoivat tuvastaan vuokraa mutta eivät olleet torppareita. Tekivät kaikenlaisia hanttihommia maataloissa joissa tarvittiin esim. sadonkorjuuseen lisäväkeä tai muuhun vaikka pärekaton tekemiseen. Ennenvanhaisia kausityöläisiä olivat mäkitupalaiset.
Mäkitupa on alun perin tarkoittanut rinteeseen puoliksi maahan kaivettua asumusta. Sitten 1800- ja 1900-luvulla elintason noustessa tämä nimitys on siirtynyt tarkoittamaan köyhien asumuksia yleensä.
No jaa, mä omistan saman verran velatonta omaisuutta kuin isälläni on ja puolet hänen hallinnassaan olevasta on faktuaalisesti minun myös. Äidinperintöni nimittäin.
Kun perintö isän jälkeen joskus jaetaan, omaisuuteni on 1,75 kertaa se, mitä hänellä nyt. Oma varallisuuteni, äidin perintö ja puolet isän perinnöstä. 50% isän perinnöstä menee veljelle.
En kärky, tää vain on näin. Isä on kiva ukko, ei mikään ruikutteleva persu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.
Tässä taitaa kumpikin aikaisemmista kommentoijista olla oikeassa. Oli torppareita ja torppareita. Vanhoissa kirkonkirjoissa rikkaan talon aikuiset pojat merkittiin usein kantatilan torppareiksi.
Lisäksi oli myöskin torppareita, jotka asunnon/työn puutteessa sopivat kantatilan kanssa "työsuhteesta" asumista vastaan. Silloin torppariperheellä saattoi olla x tunnin työvelvoite kantatilalla tai heidän piti toimittaa määrä y viljaa, perunoita, tms. torpan pelloilta kantatilalle vuosittain.
Toisin sanoen torpparin velvollisuudet riippuivat yksinomaan siitä, mitä kantatilan isäntä ja torppari olivat keskenään sopineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
30-luvulla ei ollut persuja, tahvo.
juu ei, oli Lapuanliike, persujen edeltäjä, lahtarit. Ja Saksassa vasta olikin persuja 1933-1945.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
30-luvulla ei ollut persuja, tahvo.
NYKYTYÖTTÖMIEN ENEMMISTÖ ON PERSUJEN MATALASTI KOULUTETTUJA ÄÄNESTÄJIÄ. Tollo
Nykypäivän köyhällä on olot kuin kuninkaalla 1800-luvulla. Sähkö ja vettä tulee hanasta, lämmitys toimii. Silti ihmiset kitisee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on oma talo jossa on sauna. Mutta olen silti köyhä. Eioo edes sitä perunamaata.
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän köyhällä on olot kuin kuninkaalla 1800-luvulla. Sähkö ja vettä tulee hanasta, lämmitys toimii. Silti ihmiset kitisee!
Jonkun muun omistama infra on aivan eri asia kuin oma omaisuus.
Toki elinolosuhteet ovat kehittyneet, mutta samaan aikaan ihmiset ovat köyhtyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syrjäkylillä ei vanha talo paljoa maksa maineen. Mutta harva siellä haluaa elää. Paitsi ehkä kesäloman.
Ei ollut kaikilla köyhillä omaa asuntoa. Esim. mummini äiti oli kirkonkirjojen mukaan "loisneiti" ennen kuin avioitui valtion virkamiehen kanssa. Loinen tarkoitti henkilöä, joka teki talon töitä ansaitakseen nukkumapaikan ja ruokaa. Hän saattoi siirtyä talosta toiseen hyvinkin usein, riippuen siitä, missä apua tarvittiin.
Piika ja renki perheettömiä palvelijoita, joilla oli vähintäänkin oma huone.
Mäkitupa -nimitys tulee siitä, että asumus oli maalattiainen, usein mäen rinteeseen kaivettu maakuoppa, jonka seinät olivat usein yläosastaan hirttä. Ne asumukset muistuttivat enemmän maakellaria kuin taloa.
Jostain luin, että Espoon tai Vantaan metsissä olisi olemassa vielä jonkun mäkituvan jäänteitä, jopa niin "tuore" tapaus, että siinä olisi jotain lahoja puurakenteita jäljellä. Mahdollisesti 1900-luvun alusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Koululaiset sai kunnalta vaatekuitteja joilla sai hakea ilmaiseksi vaatteita kaupasta. Muistan että näitä vanhempien tulokyselypapereita vietiin kotio. Itse en saanut koskaan ilmaiskuittia.
Muistan myös kun näitä lappuja jaettiin koulussa vähävaraisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.
Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.
Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.
Eivät asuneet.
Kylläpäs vain jotkut köyhistä köyhimmät asuivat.
Eivät asuneet. Olet lukenut Keskisarjan pöljän kirjoituksen. Luin sen itsekin ja hämmästelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei sinulla ole?
Koska äitini uhkasi katkaista välit jos ostan asunnon tai talon. Ok, olin nyhverö, sen myönnän. Olisi vain pitänyt opetella elämään ilman äitiä. Olin juuri menettänyt isäni, isovanhempani ja rakkaan varamummoni, joten en halunnut menettää enempää ihmisiä.
Ymmärrettävää ettet halunnut menettää äitiäkin, mutta miksi ihmeessä hänen mielestään talon tai asunnon osto olisi ollut niin paha rikos?
Eikös muuten entisaikaan ollut köyhiä, jotka elivät mäkituvissa, eli sellaisissa hirveän pienissä osittain maahan (rinteeseen) kaivetuissa asumuksissa? Ei kauhean hohdokasta.
Mitä hemmetin hohdokasta sen olisikaan pitänyt olla?
Ei olisi pitänyt olla hohdokasta! Sanavalintani oli kai tyhmä. Tarkoitin sitä, että sain aloituksesta sellaisen käsityksen, että aloittajan mielestä köyhillä oli ennen asiat ikäänkuin paremmin, kun oli talo ja saunakin, että ei ollut ainakaan kaikilla niin "hienoja" oloja. Mummoni äidin vanhemmat muuten kuulemma asuivat tuollaisessa mäkituvassa aikanaan.
Toisaalta oli noissa pikkuisissakin asumuksissa ainakin se hyvä puoli, ettei naapurit olleet heti seinän takana... (nyt lähdetään meidän sähköttömälle vesijohdottomalle mökille, se jos mikä on hohdokasta🤩)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
30-luvulla ei ollut persuja, tahvo.
NYKYTYÖTTÖMIEN ENEMMISTÖ ON PERSUJEN MATALASTI KOULUTETTUJA ÄÄNESTÄJIÄ. Tollo
Persut laittaa kokoomuksen kanssa työnvieroksujat kuriin mikä on erinomainen juttu.
Mäkitupa oli pieni asumus tai pirtti, ei mikään maaluola kuitenkaan, ihan joku pikkumökki jonka joku tilallinen vuokrasi ihmisille. Mäkitupalaisiksi sanottiin maaseudulla asuvia vuokralaisia jotka maksoivat tuvastaan vuokraa mutta eivät olleet torppareita. Tekivät kaikenlaisia hanttihommia maataloissa joissa tarvittiin esim. sadonkorjuuseen lisäväkeä tai muuhun vaikka pärekaton tekemiseen. Ennenvanhaisia kausityöläisiä olivat mäkitupalaiset.