Aatelkaa että entisajan köyhillä oli talo, oma sauna ja oma perunamaa

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa että entisajan orjilla oli taattu katto pään päällä ja ruokaa mitä syödä. Isäntä ei saanut jättää orjaansa heitteelle.

Nykyisin jos inflaatio nostaa hinnat niin ettei ole varaa ruokaan tai vuokraan niin se on voi voi. Täysin oma ongelma.

Millä entisajan orjilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa kommentoijista ei näemmä tiedä että torpat poistuivat jo vuonna 1918 hyväksytyn lain nojalla.

Eivät ne mihinkään poistuneet. Torpan asukkaat saivat lunastaa itselleen sen torpan ja siihen kuuluvan pienen pläntin maata omakseen. Siitä piti maksaa sille tilalliselle jonka mailla torppa oli. Torpat olivat pieniä mökkejä. Lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja tuohon aikaan. Siis ennen sisällissotaa.

Lampuoti vuokrasi koko tilan. Ei hän  köyhälistöön kuulunut.

Sanoinko jossain kohtaa, että lampuotilainen oli köyhä? Omasta mielestäni sanoin että lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja. Tarkoitin että lampuotilainen EI OMISTANUT MAATA. Menikö perille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.

Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.

Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.

Eivät asuneet.

Kylläpäs vain jotkut köyhistä köyhimmät asuivat.

Köyhäkin saa talon ja me olemme siitä hyvä esimerkki. Jos erotaan eikä suhteet kestä niin useinmiten vain menettää. Tuommoiset suhde sekoilut köyhdyttää usein ja uusperheet. Joku voi hyötyä niistä ja toinen vaan menettää ihan kaiken. 

Ennen eivät köyhät eronneet vaikka oli kuinka vaikeeta. Sen takia puolisonikin sai perintöä mutta minä en saa mitään kun olen ero perheestä. Ärsytti kun vanhempani kuolivat, kun kyseltiin paljonko sain perintöä ja oletettiin että saisin jotain. Mieheni sitten kertoi suvulleen etten saanut mitään ja olen ero perheestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.

Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.

Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää. 

Varakkaitakin torppia oli. Sehän riippui. Torppa voi olla myös rakennus, leikillinen ja vähättelevä nimitys pikku talolle vaikka olisi omakin. Talo, mökki, mäkitupa, mitä niitä olikin. 

Nykyään on leikillinen nimi. Silloin ennen sisällisotaa ei ollut. Torppa ja torppari olivat yksi yhteiskuntaluokka siihen aikaan. Missähän niitä varakkaita torppareita lienee ollut. Mitä pohjoisemmaksi mentiin, sitä karumpaa oli elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.

Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.

Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.

Eivät asuneet.

Kylläpäs vain jotkut köyhistä köyhimmät asuivat.

Ensimmäiseksi rakennettiin sauna ja se oli pahimmillaan just maakuoppa.

Elämä oli rankkaa, mutta oman sukuni miehet ovat köyhtyneet jo ainakin 4 sukupolven ajan.

Isoisäni isä omisti kylän suurimman tervatilan.

Isoisäni omisti nuorena uuden talon, 10 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria metsää.

Isäni omisti vanhan talon ja 10 hehtaaria peltoa, jota hän ei viljellyt.

Itse omistan vähän yli hehtaarin maata ja vanhan talon hyvätuloisena.

Mitä tällainen hyvinvointi ja niin sanottu vaurastuminen on? Tosiasiassa kansa on köyhtynyt viimeisen satavuotta. Kaikki es-isäni olivat niin sanottuja köyhiä ja lähes kouluttamattomia ja minä olen niin sanottu hyvätuloinen ja korkeastikoulutettu, mutta olen ylivertaisesti heistä köyhin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa että entisajan orjilla oli taattu katto pään päällä ja ruokaa mitä syödä. Isäntä ei saanut jättää orjaansa heitteelle.

Nykyisin jos inflaatio nostaa hinnat niin ettei ole varaa ruokaan tai vuokraan niin se on voi voi. Täysin oma ongelma.

Jos torppari ei sairauden takia pystynyt tekemään isännän talon töitä (omiensa lisäksi) tuli häätö. Miten kävi vanhana. En tiedä.

Kuu on torpparin aurinko.

Oli vaivaistaloja, joihin köyhät vanhukset joutuivat, jos kukaan talollinen ei huolinut. Vanhuksia oli myös huutolaisina, eli vanhuksista ja orpolapsista käytiin huutokauppaa. Kuka otti halvimmalla orpolapsen tai yksinäisen vanhuksen hoidettavakseen, sai hänet sovituksi ajaksi. Työkykyiset huutolaiset olivat haluttua tavaraa, joten orjakaupan piirteitä oli siinä.

Oli myös ruotiukkoja ja -akkoja, joilla oli useampi talo, joissa asui aina jonkin aikaa ennen kuin meni taas seuraavaan. Ja kun kaikki kylän talot oli kiertänyt, alkoi kierros alusta.

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1800-luvulla kaljaa juotiin noin kaksi litraa päivittäin. Aamupalan kanssa kaljaa, päivällä kaljakeittoa jne. Oltiin pienessä humalassa kokoajan. Kai se oli parempi, kun elämä oli niin raskasta.

Alkoholiprosentti taisi olla hyvinkin alhainen. Ei tainnut saada kaivosta tai muualta tarpeeksi puhdasta vettä (yleisesti ottaen), jollloin alkoholi esti vedestä sairastumisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa kommentoijista ei näemmä tiedä että torpat poistuivat jo vuonna 1918 hyväksytyn lain nojalla.

Eivät ne mihinkään poistuneet. Torpan asukkaat saivat lunastaa itselleen sen torpan ja siihen kuuluvan pienen pläntin maata omakseen. Siitä piti maksaa sille tilalliselle jonka mailla torppa oli. Torpat olivat pieniä mökkejä. Lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja tuohon aikaan. Siis ennen sisällissotaa.

Lampuoti vuokrasi koko tilan. Ei hän  köyhälistöön kuulunut.

Sanoinko jossain kohtaa, että lampuotilainen oli köyhä? Omasta mielestäni sanoin että lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja. Tarkoitin että lampuotilainen EI OMISTANUT MAATA. Menikö perille.

Mitä huudat?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä olisi elää niin nykyäänkin. Olisi aina jotain tekemistä, ei menisi niin helposti mielenterveys.

Mukava olisi kuulla suunnitelma, miten eläisi sadan vuoden takaiseen tyyliin pientilalla, siis ilman mitään tukia tai kauppaa ulos. Pitää olla se oma maatilkku, metsää ja vettä.  Ja paljon työtaitoa ja tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksei sinulla ole?

Koska äitini uhkasi katkaista välit jos ostan asunnon tai talon. Ok, olin nyhverö, sen myönnän. Olisi vain pitänyt opetella elämään ilman äitiä. Olin juuri menettänyt isäni, isovanhempani ja rakkaan varamummoni, joten en halunnut menettää enempää ihmisiä.

Ymmärrettävää ettet halunnut menettää äitiäkin, mutta miksi ihmeessä hänen mielestään talon tai asunnon osto olisi ollut niin paha rikos?

Koska niistä koituu vain kuluja. Tosin hän itse osti sen jälkeen talon itselleen. Sen ja monen muun samankaltaisen asian myötä olen huomannut, että kaikki äidit eivät ajattele lapsensa parasta ja se mikä ei ole sallittua lapselle, on sallittua äidille. Olen toki kasvanut tuosta (trauman aiheuttamasta) "henkisestä riippuvuudesta" ulos ajan myötä, eli en enää nykyään paljoa perusta äitini puheista. Mutta se oli silloinen elämäntilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.

Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.

Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.

Eivät asuneet.

Kylläpäs vain jotkut köyhistä köyhimmät asuivat.

Ensimmäiseksi rakennettiin sauna ja se oli pahimmillaan just maakuoppa.

Maakuoppa ei ole sama kuin luola!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa että entisajan orjilla oli taattu katto pään päällä ja ruokaa mitä syödä. Isäntä ei saanut jättää orjaansa heitteelle.

Nykyisin jos inflaatio nostaa hinnat niin ettei ole varaa ruokaan tai vuokraan niin se on voi voi. Täysin oma ongelma.

Jos torppari ei sairauden takia pystynyt tekemään isännän talon töitä (omiensa lisäksi) tuli häätö. Miten kävi vanhana. En tiedä.

Kuu on torpparin aurinko.

Oli vaivaistaloja, joihin köyhät vanhukset joutuivat, jos kukaan talollinen ei huolinut. Vanhuksia oli myös huutolaisina, eli vanhuksista ja orpolapsista käytiin huutokauppaa. Kuka otti halvimmalla orpolapsen tai yksinäisen vanhuksen hoidettavakseen, sai hänet sovituksi ajaksi. Työkykyiset huutolaiset olivat haluttua tavaraa, joten orjakaupan piirteitä oli siinä.

Oli myös ruotiukkoja ja -akkoja, joilla oli useampi talo, joissa asui aina jonkin aikaa ennen kuin meni taas seuraavaan. Ja kun kaikki kylän talot oli kiertänyt, alkoi kierros alusta.

Ja kokoomus haluaa palauttaa kaiken tämän.

Entisajan köyhät myytiin huutolaisina orjatyöhön, lapset ja vanhemmat erotettiin ja myytiin kuka minnekkin ja ihan millaisiin oloihin tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva haluaa nykyään elää niin alkeellisesti mitä siihen aikaan elettiin. Jos halua on, niin myynnissä on hyvin halvalla mökkejä, jotka sijaitsevat jossain korvessa ja joissa ei ole mitään mukavuuksia. Sopii kokeilla.

Ne on kuitenkin yli 10 000 euroa eikä köyhillä ole sellaisia rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.

Itselle on hämärästi jäänyt mieleen  ammattinimikkeet renki, piika ja "loinen" koulun historiantunnilta tai vanhoista romaaneista. En muista kaikkia nimiä. Käsitykseni mukaan nämä työntekijät asuivat maatilalla ja tekivät talon töitä. Joidenkin työpanos on saattanut olla vähäinen ja he tekivät kykyjensä mukaan saaden talosta nukkumapaikan ja syötävää. Esimerkiksi joku vanhempi nainen on voinut katsoa pikkulasten perään, huuhdella lapsenpyykkiä, viihdyttää talonväkeä tarinoilla tms.

On jäänyt mieleen myös sanat "huutolainen" ja "vaivaistalo". Tytöt voitiin lähettää vieraaseen taloon piikomaan jo 7-vuotiaina. Saatettiin yöpyä esim. saunarakennuksessa. Laulu "Paimenpojan sunnuntai" kertoo pojasta, joka joutuu paimeneen, kun muut lähtevät sunnuntaikirkkoon. Muiden armoilla siinä elettiin.

Mutta nouseva teollisuus ja kaupungit sai väkeä kun kaikki ei voineet saada sitä maata.  Kuinkahan kehitys olisi kehittynyt jos e-pillerit olisi tunnettu, ja jokaisella olisi ollut mahdollisuus jäädä maalle eikä isoja tiloja tarvinnut pilkkoa elinkelvottomiksi murusiksi.

Ei isoja tiloja pilkottu. Vanhin poika peri koko tilan. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva haluaa nykyään elää niin alkeellisesti mitä siihen aikaan elettiin. Jos halua on, niin myynnissä on hyvin halvalla mökkejä, jotka sijaitsevat jossain korvessa ja joissa ei ole mitään mukavuuksia. Sopii kokeilla.

Minä haluaisin kasvattaa karjaa omiin tarpeisiin, eli pienesti. Kanoja, lampaita ja vuohia, ehkä pari kyyttöä. Viljaa en syö joten kasvattaisin vain heinää eläimille ja vähän pottuja ja juureksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä kaikilla omaa taloa ollut mutta joo useilla oli.

Mun suvussa oli pelkkiä talollisia sukupolvesta toiseen. Kunnes tuli nykyaika, eikä työtä maaseudulla enää riittänyt kaikille.

Jokaisesta talollisesta sukupolvesta osa on joutunut rengeiksi ja piioiksi muille tai lähtenyt muuhun työhön, esim. tehtaaseen koska suurelle lapsimäärälle ei jaettu tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.

Koululaiset sai kunnalta vaatekuitteja joilla sai hakea ilmaiseksi vaatteita kaupasta. Muistan että näitä vanhempien tulokyselypapereita vietiin kotio. Itse en saanut koskaan ilmaiskuittia.