Juljus

Mä vaan lopetin unelmoimisen. Hyväksyin, että elämä on tässä ja nyt. Ei enää eteenpäin pyrkimistä.

Kouvolassa on yksi koditon mies. Se istuu joka päivä samalla linkkupysäkillä lidlin vieressä ja juo kaljaa. On istunut jo monta vuotta. Eikä kukaan ole puuttunut siihen. Ei tiedetä missä se talvella bunkkaa, mutta sille on tarjottu asuntoa monta kertaa. Ei vaan ole huolinut. 

Ei tarvi telkkaria kattoo taas 2 vuoteen. 

Mun naapurit eivät kanssa tykkää puista. Ovat omansa jo kaadattaneet. Mulla on taas pihalla kasvamassa 3 nuorta tammea ja 3 vaahteraa. Niin ja kastanjapuuntaimia on kanssa 3. Ne on vielä alta metrin. Saa nähdä koska alkaa hienovarainen vihjailu, et mitäs jos kaataisit... 

No huh huh. Toivottavasti kaikki eioo tosissaan...