Lue keskustelun säännöt.
Aatelkaa että entisajan köyhillä oli talo, oma sauna ja oma perunamaa
Kommentit (223)
Ei ollut köyhillä tupaa, saunaa tai perunamaata. Oma suku on kaupungista ja köyhillä isovanhemmilla ja heidän vanhemilla oli huone missä asui koko perhe ja saunana oli yleinen sauna. Ei ollut edes omaa vessaa vaan koko kerroksella oli yksi vessa jaettavana jos oli moderni talo tai ihan ulkohuussi jos oli vesiverkon ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan köyhäkin elää nyt kuin entisajan aateliset. Tai oikeastaan paremmin. Ei ole mitään velvollisuuksia. Mutta eihän yli varojen eläminen voi jatkua loputtomiin. Valtio joutuu holhoukseen!
Vierailija kirjoitti:
Elämä oli rankkaa, mutta oman sukuni miehet ovat köyhtyneet jo ainakin 4 sukupolven ajan.
Isoisäni isä omisti kylän suurimman tervatilan.
Isoisäni omisti nuorena uuden talon, 10 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria metsää.
Isäni omisti vanhan talon ja 10 hehtaaria peltoa, jota hän ei viljellyt.
Itse omistan vähän yli hehtaarin maata ja vanhan talon hyvätuloisena.
Mitä tällainen hyvinvointi ja niin sanottu vaurastuminen on? Tosiasiassa kansa on köyhtynyt viimeisen satavuotta. Kaikki es-isäni olivat niin sanottuja köyhiä ja lähes kouluttamattomia ja minä olen niin sanottu hyvätuloinen ja korkeastikoulutettu, mutta olen ylivertaisesti heistä köyhin.
No mihin ne maat myytiin ja kuka myi? 10 hehtaaria ei ollut paljon maaomistusta agraariyhteiskunnassa. 30 hehtaariakin oli vielä pienviljelystila. Isoisällä oli 30 hehtaaria maata ja 30 hehtaaria metsää ja pienviljelijätilaksi kutsuttiin. Isoisällä oli kans kuusi lasta joten tila myytiin ja perintö jaettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harva haluaa nykyään elää niin alkeellisesti mitä siihen aikaan elettiin. Jos halua on, niin myynnissä on hyvin halvalla mökkejä, jotka sijaitsevat jossain korvessa ja joissa ei ole mitään mukavuuksia. Sopii kokeilla.
Minä haluaisin kasvattaa karjaa omiin tarpeisiin, eli pienesti. Kanoja, lampaita ja vuohia, ehkä pari kyyttöä. Viljaa en syö joten kasvattaisin vain heinää eläimille ja vähän pottuja ja juureksia.
Mikset muuta sitten maaseudulle? Aloita heti. Elämä on lyhyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Koululaiset sai kunnalta vaatekuitteja joilla sai hakea ilmaiseksi vaatteita kaupasta. Muistan että näitä vanhempien tulokyselypapereita vietiin kotio. Itse en saanut koskaan ilmaiskuittia.
Muistan myös kun näitä lappuja jaettiin koulussa vähävaraisille.
Minä myös muistan ne vaateavustuslaput. En itse saanut, mutta naapurin tyttö sai. Hän kysyi kerran, miksi minä en saa vaateavustusta. Kysyin sitä sitten isältäni, ja hän melkein suuttui. En muista, mitä hän sanoi, mutta ei kovin paljon. Tajusin kuitenkin silloin, että he, jotka minua siellä koulussa kiusasivat, olivat oikeasti köyhempiä kuin me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ollut. Suurin osa työväestöä oli ennen vanhaan epämääräisissä työsuhteissa renkeinä ja piikoina, metsätöissä, tietöissä, tehtaissa. Useimmiten asuttiin pienessä mökissä vuokralla. (mäkitupalaiset).
Vierailija kirjoitti:
Elämä oli rankkaa, mutta oman sukuni miehet ovat köyhtyneet jo ainakin 4 sukupolven ajan.
Isoisäni isä omisti kylän suurimman tervatilan.
Isoisäni omisti nuorena uuden talon, 10 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria metsää.
Isäni omisti vanhan talon ja 10 hehtaaria peltoa, jota hän ei viljellyt.
Itse omistan vähän yli hehtaarin maata ja vanhan talon hyvätuloisena.
Mitä tällainen hyvinvointi ja niin sanottu vaurastuminen on? Tosiasiassa kansa on köyhtynyt viimeisen satavuotta. Kaikki es-isäni olivat niin sanottuja köyhiä ja lähes kouluttamattomia ja minä olen niin sanottu hyvätuloinen ja korkeastikoulutettu, mutta olen ylivertaisesti heistä köyhin.
Mukavammin ja turvallisemmin elät silti. Olet saanut paljon yhteiskustannuksella eikä se kaikki näy materiana. Työmääräkään ei ole sama. Maa ja metsä on tietysti edelleen arvossaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Peltomaan oli tarkoitus tuottaa ruokaa perheelle. Jos ei ollut peltoa, niin ei ollut ruokaa. Eipä sitä kovin äveriästä elämää torpassa vietetty. Ei ollut sosiaalitukia, minkäänlaisia. Jotain köyhänapua sai.
Meren tai järven rannalla voitiin kalastaa. Se oli helpotus. Talvellakin käytiin pilkillä.
Minun isovanhemmat olivat syntyneet vuonna 1900. Perheessä oli 11 lasta. Sota vei yhden pojan 19-vuotiaana. Ei siitä koskaan puhuttu mitään, hyväksyttiin kohtalo. Pirtin seinällä oli hänen sotilaskuvansa. Pienessä talossa oli vai yksi huone ja leivinuuni, ei ollut sähköhellaa, vaikka sähköt oli jossain vaiheessa saatu. Sänkyjä oli pitkin seunustoja ja avattavia lavereita. Tosi köyhiä olivat, mutta onnellisia. Oli oma tupa ja pihamaa pottupeltoineen sekä saunarakennus oli, jossa oli iso muuripata, jossa pestiin pyykit. Eläimiä ei ollut, mutta naapurin lehmää pidettiin pihassa ja se söi ruohon. Kuvitelkaapa nykyään, että naapuri toisi lehmänsä teidän pihalle. Vesi haettiin naapurin kaivosta sankolla. En tiedä oliko asiat silloin paremmin vain pahemmin, mutta ihmiset auttoivat (siis köyhät) ja tukivat toisiaan. Ja aina keitettiin vieraille kahvit ja nisupullaa laitettiin tarjolle. Ja vieraita tuli ja meni, ei mitään etukäteen sovittu, mentiin vain pirttiin. Mummo kävi kiltisti joka sunnuntai kirkossa. Suotta varmaan itken, kun muistelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.
Varakkaitakin torppia oli. Sehän riippui. Torppa voi olla myös rakennus, leikillinen ja vähättelevä nimitys pikku talolle vaikka olisi omakin. Talo, mökki, mäkitupa, mitä niitä olikin.
Nykyään on leikillinen nimi. Silloin ennen sisällisotaa ei ollut. Torppa ja torppari olivat yksi yhteiskuntaluokka siihen aikaan. Missähän niitä varakkaita torppareita lienee ollut. Mitä pohjoisemmaksi mentiin, sitä karumpaa oli elämä.
En kerro paikkakuntaa, mutta esimerkiksi mieheni 3. isoisä oli kirkonkirjoissa kasteessa merkitty lampuodin pojaksi ja vihkikirjassa saman talon torppariksi. Hänen vaimonsa eli mieheni 3. isoäiti taas kuului erittäin hienoon ruotsalaiseen, useita kuninkaitakin käsittäneeseen aatelissukuun. He eivät olleet erityisen köyhiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meilläkin on talo, perunamaa ja sauna. Elämme alle virallisen köyhyysrajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Höpö höpö. Köyhät olivat tilattomia tai torppareita, käytännössä maaorjia.
Höpö, höpö, Suomessa ei ole ollut maaorjuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Jos työikäinen terve mies ei tehnyt töitä niin passitettiin Pelson pakkotyömaalle. Jos sielläkin lusmusi niin sitten vaivaistaloon. Siinä olisi nyky työnvieroksujille mallia
Mene oksentamaan Suomen Uutisiin. Persut on niitä työttömiä työn vieroksujia ja juoppoja.
30-luvulla ei ollut persuja, tahvo.
NYKYTYÖTTÖMIEN ENEMMISTÖ ON PERSUJEN MATALASTI KOULUTETTUJA ÄÄNESTÄJIÄ. Tollo
Et ole sitten uutisiakaan lukenut. Pönttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan köyhät tekivät työtä omalla pientilalla eivätkä eläneet tuilla.
Höpö höpö. Köyhät olivat tilattomia tai torppareita, käytännössä maaorjia.
Taloudellisesti voi verrata, mutta oli heillä kansalaisoikeudet ja velvollisuudet siinä kuin rikkaillakin. Ruotsin lakiperinne suojasi heitäkin, eivät olleet pelkkiä "sieluja" kuten Venäjän maaorjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä köyhät olivat hyvin lähellä maaorjuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän köyhällä on olot kuin kuninkaalla 1800-luvulla. Sähkö ja vettä tulee hanasta, lämmitys toimii. Silti ihmiset kitisee!
Jonkun muun omistama infra on aivan eri asia kuin oma omaisuus.
Toki elinolosuhteet ovat kehittyneet, mutta samaan aikaan ihmiset ovat köyhtyneet.
Tiedä tuosta. Ei niitä käteiskillinkejä ollut monellakaan, edes talollisilla paljoakaan. Se oli omavaraistaloutta, itse tehtyä tai vaihdettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että entisajan orjilla oli taattu katto pään päällä ja ruokaa mitä syödä. Isäntä ei saanut jättää orjaansa heitteelle.
Nykyisin jos inflaatio nostaa hinnat niin ettei ole varaa ruokaan tai vuokraan niin se on voi voi. Täysin oma ongelma.
Jos torppari ei sairauden takia pystynyt tekemään isännän talon töitä (omiensa lisäksi) tuli häätö. Miten kävi vanhana. En tiedä.
Kuu on torpparin aurinko.
Niin oli. Kuunpaisteessa torppari sai maatilkkunsa hoitaa. Sairauden sattuessa tekivät lapset ja torpparin vaimo taksvärkin. Vanhaksi tuskin elivät edes noissa oloissa. Harvempi eli ja sitten jonkun lapsensa nurkissa sai viettää vanhuutensa eli jos vaikka joku lapsista jatkoi torpparina siinä torpassa.
Lukekaa Heidi Köngäksen kirja: Sandra. Erittäin valaiseva romaani torppareista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.
Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.
Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.
Eivät asuneet.
Kylläpäs vain jotkut köyhistä köyhimmät asuivat.
Eivät asuneet. Olet lukenut Keskisarjan pöljän kirjoituksen. Luin sen itsekin ja hämmästelin.
Valokuviakin on. Väärentämättömiä.
Isoäiti on maalta, syntynyt joskus 1920-luvulla. En tiedä missä hänen vanhemmat asuivat ja omistivatko asumuksensa vai eivät, lapsia tuli suunnilleen kerran vuodessa ja heti kun olivat tarpeeksi isoja lähetettiin lapset rengeiksi ja piioiksi. Isoäiti oli nuorin 13 lapsesta ja ei edes tuntenut vanhimpia sisaruksia kun nämä olivat jo lähteneet maailmalla tienaamaan oman leipänsä. Kouluun ei kukaan päässyt tietenkään, jossain kiertokoulussa ovat varmaan ihan perus lasku- ja lukutaidon oppineet. Nuorena aikuisena isoäiti on jakanut huoneen toisten köyhien naisten kanssa ennen naimisiinmenoa.
Ei hänellä ikinä ole ollut omaa tupaa, perunamaata tai saunaa, hän on asunut vuokralla ja myöhemmin omistusasunnossa, mutta aina pienissä kaupunkiasunnoissa.
Ei olleet torpparit ennen edes niitä köyhimpiä. Huutolaiset olisivat koska tahansa riemuiten vaihtaneet osansa torppareiden kanssa.
Viikinkien aikakautena varmaan oli noin.