Lue keskustelun säännöt.
Aatelkaa että entisajan köyhillä oli talo, oma sauna ja oma perunamaa
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisäni oli torppari. Edellunen torppari oli saanut lähdöt kun teki avioliiton ulkopuolisen lapsen. Näkyy torpan kirjoista jousta on saatu kopio "isosta talosta " vai oliko peräti kirkonkirjoissakin.
Vielä 50-luvulla, torpan omat maat olivat kivisiä peltoja, lehmät olivat kesän sen ison talon metsässä, tehtiin lehmistä x-määrä miestyöpäiviä ja x-määrä naistyöpäiviä. Äiti ja teini-ikäiset sisareni kävivät pyykkiä pesemässä, suursiivoa tekemässä, perunan nostossa.
Jos kuvailidin millaista elämä vielä 50- luvun alussa oli entisessä torpassa ei sitä kukaan uskoisi, pilkkaisi vaan ja luulisi tarinaksi.
Suomi oli sodan jälkeen KEHITYSMAA. Tämä on totta. Juurikin siihen aikaan, kun omat vanhempani olivat lapsia. Äitini muistaa, kun romanit kiersivät hevoskärryillään maataloissa kerjuulla ja sai olla tarkkana, ettei häviä villasukat eteisestä. Isällä ja hänen veljellä oli yhteiset kengät.
Olen kuullut myös tarinoita 1950-luvulla kiertäneistä romaneista. Edellä käytiin ilmoittamassa, että letka on tulossa. Varastojen ovet naulattiin. Siinä hupeni ruokavarastot kiitettävästi, kun 50 henkinen romanijoukkio tuli kylään. 1960-luvulla romanilapset otettiin huostaan metsäleireistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kopioitu wikipediasta:
"Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” oli 17. heinäkuuta 1918 hyväksytty laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Lakia täydennettiin 1919 koskemaan myös lampuoteja.[1] Jo 1910-luvulla aloitettu lainvalmistelu jäi kesken sisällissodan vuoksi. Sodan aikana Suomen kansanvaltuuskunta oli säätänyt oman lakinsa 31. tammikuuta 1918,[2] mutta sisällissodan lopputuloksen vuoksi lailla ei ollut käytännön vaikutuksia."
"Alkujaan torppareita ja mäkitupalaisia koskenutta lakia laajennettiin ensin 1919 lampuoteihin (AsK 90/1919) ja edelleen pappiloiden (73/1921) ja kruununtilojen torppareihin (1922).
Torppien lunastaminen jatkui toiseen maailmansotaan asti, ja vuoden 1918 lakiin perustuvaa lunastusoikeutta käytti 46 645 torpparia tai lampuotia ja 45 580 mäkitupalaista. Maata lunastettiin 910 000 hehtaaria, joista runsas neljäsosa oli viljeltyä.[5]
Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä pienviljelijäluokkaa ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja toisessa maailmansodassa ilmenneeseen kansalliseen yhtenäisyyteen."
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kommentoijista ei näemmä tiedä että torpat poistuivat jo vuonna 1918 hyväksytyn lain nojalla.
Eivät ne mihinkään poistuneet. Torpan asukkaat saivat lunastaa itselleen sen torpan ja siihen kuuluvan pienen pläntin maata omakseen. Siitä piti maksaa sille tilalliselle jonka mailla torppa oli. Torpat olivat pieniä mökkejä. Lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja tuohon aikaan. Siis ennen sisällissotaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhempani rakensivat aikoinaan rintamamiestalon.
Rakennusajan, lähes 4v asuivat vuokrahuoneessa alivuokralaisina, hellahuoneessa ja jopa ystävien keittiössä.
Joka palkasta ostettiin vähän rakennusmateriaalia ja sodanjälkeisiltä rakennustyömailta sai joskus jätelautaa jopa ilmaiseksi. Lomia ei pidetty, sen kuukauden aikana tehtiin hanttihommia jotta saatiin ylimääräistä rahaa raksaan.
Sisään muutettiin kun vessa, keittiö ja 1 huone olivat lähes valmiit.
Moniko nykyään tyytyisi tällaiseen??
Nykyään sossu vie lapset jos on vain ulkohuussi.
Ei vie, jos muuten kaikki ok.
Tuttuni joutui muuttamaan pois ulkohuussitalosta, että sai pitää lapsen. Muutti kaupungin vuokrataloon, jossa oli sisävessa ja sisäsuihku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.
Varakkaitakin torppia oli. Sehän riippui. Torppa voi olla myös rakennus, leikillinen ja vähättelevä nimitys pikku talolle vaikka olisi omakin. Talo, mökki, mäkitupa, mitä niitä olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisäni oli torppari. Edellunen torppari oli saanut lähdöt kun teki avioliiton ulkopuolisen lapsen. Näkyy torpan kirjoista jousta on saatu kopio "isosta talosta " vai oliko peräti kirkonkirjoissakin.
Vielä 50-luvulla, torpan omat maat olivat kivisiä peltoja, lehmät olivat kesän sen ison talon metsässä, tehtiin lehmistä x-määrä miestyöpäiviä ja x-määrä naistyöpäiviä. Äiti ja teini-ikäiset sisareni kävivät pyykkiä pesemässä, suursiivoa tekemässä, perunan nostossa.
Jos kuvailidin millaista elämä vielä 50- luvun alussa oli entisessä torpassa ei sitä kukaan uskoisi, pilkkaisi vaan ja luulisi tarinaksi.
Eikö torpat lakkautettu 1900-luvun alussa? Venäjällä oli maaorjuus, joka oli karua.
Ei. Vaarini lunasti torpan itselleen 20- luvun alussa, isä osti siitä puolet -26 ja loput 30-luvulla jolloin mummu ja vaari jäivät syytingille. Kuolivat sodan jälkeen. Heillä oli oma keittiö ja kamari. Meidän perheella tupa, jossa hella ja yksi kamari, 9 lasta. Jolloin tietysti meidän perheen olot väljentyi, tosin jo kaksi vanhinta oli jo töissä kaupungissa.
Ei ollut ap, ei ollut. Oletko lukenut Pirkkalan monistetta vai mistä tuollaisen typeryyden keksit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että entisajan orjilla oli taattu katto pään päällä ja ruokaa mitä syödä. Isäntä ei saanut jättää orjaansa heitteelle.
Nykyisin jos inflaatio nostaa hinnat niin ettei ole varaa ruokaan tai vuokraan niin se on voi voi. Täysin oma ongelma.
Jos torppari ei sairauden takia pystynyt tekemään isännän talon töitä (omiensa lisäksi) tuli häätö. Miten kävi vanhana. En tiedä.
Kuu on torpparin aurinko.
Niin oli. Kuunpaisteessa torppari sai maatilkkunsa hoitaa. Sairauden sattuessa tekivät lapset ja torpparin vaimo taksvärkin. Vanhaksi tuskin elivät edes noissa oloissa. Harvempi eli ja sitten jonkun lapsensa nurkissa sai viettää vanhuutensa eli jos vaikka joku lapsista jatkoi torpparina siinä torpassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei sinulla ole?
Koska äitini uhkasi katkaista välit jos ostan asunnon tai talon. Ok, olin nyhverö, sen myönnän. Olisi vain pitänyt opetella elämään ilman äitiä. Olin juuri menettänyt isäni, isovanhempani ja rakkaan varamummoni, joten en halunnut menettää enempää ihmisiä.
Ymmärrettävää ettet halunnut menettää äitiäkin, mutta miksi ihmeessä hänen mielestään talon tai asunnon osto olisi ollut niin paha rikos?
Eikös muuten entisaikaan ollut köyhiä, jotka elivät mäkituvissa, eli sellaisissa hirveän pienissä osittain maahan (rinteeseen) kaivetuissa asumuksissa? Ei kauhean hohdokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.
Varakkaitakin torppia oli. Sehän riippui. Torppa voi olla myös rakennus, leikillinen ja vähättelevä nimitys pikku talolle vaikka olisi omakin. Talo, mökki, mäkitupa, mitä niitä olikin.
Mäkitupa oli rakennettu talon yhteismaalle. Torppa oli rakennettu torpparin maanomistajalta vuokraamalle maalle.
Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.
Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.
Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei sinulla ole?
Koska äitini uhkasi katkaista välit jos ostan asunnon tai talon. Ok, olin nyhverö, sen myönnän. Olisi vain pitänyt opetella elämään ilman äitiä. Olin juuri menettänyt isäni, isovanhempani ja rakkaan varamummoni, joten en halunnut menettää enempää ihmisiä.
Ymmärrettävää ettet halunnut menettää äitiäkin, mutta miksi ihmeessä hänen mielestään talon tai asunnon osto olisi ollut niin paha rikos?
Eikös muuten entisaikaan ollut köyhiä, jotka elivät mäkituvissa, eli sellaisissa hirveän pienissä osittain maahan (rinteeseen) kaivetuissa asumuksissa? Ei kauhean hohdokasta.
Mitä hemmetin hohdokasta sen olisikaan pitänyt olla?
Vierailija kirjoitti:
Oma sauna oli varmaan ihan must, koska ei ollut suihkua. Sauna lämmitettiin kerran viikossa ja juhlapäivinä. Ihmiset ovat varmasti haisseet hielle ja lialle, kun ei ollut dödöä ja töitä tehtiin 14 tuntia päivässä. Kukonlaulusta auringonlaskuun. Kyllä se sauna varmaan oli ihan tarpeellinen.
Pienet olivat eväät pienestä perunamaasta, kun sillä piti koko talvi pärjätä.
Oma talo? Jossain sitä piti varmaan ihmisen asua ellei luolassa halunnut asua. Ihmiset asuivat muuten 1700-luvulla vielä luolissa Suomessa.
Eivät asuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Torpparius ei tarkoittanut välttämättä köyhyyttä. Jotkut kihlakunnan rikkaimmista oli torppareita. Torppa ei tarkoittanut rakennusta vaan maatilan tyyppiä.
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.
Varakkaitakin torppia oli. Sehän riippui. Torppa voi olla myös rakennus, leikillinen ja vähättelevä nimitys pikku talolle vaikka olisi omakin. Talo, mökki, mäkitupa, mitä niitä olikin.
Kuitenkin jos puhutaan historiaa, torpoa ei ole leikillinen nimitys. Eikä mäkitupa, noissa vanhoissa kartanoissa oli niitä työvoimalle. Kävin jossain inkoon nähtävyyskartanossa, rinteellä oli useita mäkitupia joissa kuulemma nyt asui taiteilijoita ja muuta luovaa väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Itselle on hämärästi jäänyt mieleen ammattinimikkeet renki, piika ja "loinen" koulun historiantunnilta tai vanhoista romaaneista. En muista kaikkia nimiä. Käsitykseni mukaan nämä työntekijät asuivat maatilalla ja tekivät talon töitä. Joidenkin työpanos on saattanut olla vähäinen ja he tekivät kykyjensä mukaan saaden talosta nukkumapaikan ja syötävää. Esimerkiksi joku vanhempi nainen on voinut katsoa pikkulasten perään, huuhdella lapsenpyykkiä, viihdyttää talonväkeä tarinoilla tms.
Töitä kyllä riitti. Yleensä työpanos ei ollut vähäinen ja lapsetkin teki töitä. Varmaan vanhus on selviytynyt vähemmällä. Kun äitini yli 70v. oli lapsi, alle 10v. lapsetkin teki maataloustöitä. Myös tuttu vanha rouva yli 70v on ollut lapsena maatilalla asuessaan maatilantöissä mukana.
Suomessa lapset oppivat yleisesti kävelemään vasta yli kaksi vuotiaina, koska roikkuivat pussissa tuvan katosta. Vanhemmat olivat pellolla töissä.
Olen kuullut saavilapsista, mutta en pussilapsista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kommentoijista ei näemmä tiedä että torpat poistuivat jo vuonna 1918 hyväksytyn lain nojalla.
Eivät ne mihinkään poistuneet. Torpan asukkaat saivat lunastaa itselleen sen torpan ja siihen kuuluvan pienen pläntin maata omakseen. Siitä piti maksaa sille tilalliselle jonka mailla torppa oli. Torpat olivat pieniä mökkejä. Lisäksi Suomessa oli mäkitupalaisia ja lampuoteja tuohon aikaan. Siis ennen sisällissotaa.
Lampuoti vuokrasi koko tilan. Ei hän köyhälistöön kuulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Itselle on hämärästi jäänyt mieleen ammattinimikkeet renki, piika ja "loinen" koulun historiantunnilta tai vanhoista romaaneista. En muista kaikkia nimiä. Käsitykseni mukaan nämä työntekijät asuivat maatilalla ja tekivät talon töitä. Joidenkin työpanos on saattanut olla vähäinen ja he tekivät kykyjensä mukaan saaden talosta nukkumapaikan ja syötävää. Esimerkiksi joku vanhempi nainen on voinut katsoa pikkulasten perään, huuhdella lapsenpyykkiä, viihdyttää talonväkeä tarinoilla tms.
On jäänyt mieleen myös sanat "huutolainen" ja "vaivaistalo". Tytöt voitiin lähettää vieraaseen taloon piikomaan jo 7-vuotiaina. Saatettiin yöpyä esim. saunarakennuksessa. Laulu "Paimenpojan sunnuntai" kertoo pojasta, joka joutuu paimeneen, kun muut lähtevät sunnuntaikirkkoon. Muiden armoilla siinä elettiin.
Mutta nouseva teollisuus ja kaupungit sai väkeä kun kaikki ei voineet saada sitä maata. Kuinkahan kehitys olisi kehittynyt jos e-pillerit olisi tunnettu, ja jokaisella olisi ollut mahdollisuus jäädä maalle eikä isoja tiloja tarvinnut pilkkoa elinkelvottomiksi murusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torppareilla oli torppa jota eivät itse omistaneet. Ei ollut köyhillä omaa taloa ja maata. Mars takaisin koulun penkille.
Itselle on hämärästi jäänyt mieleen ammattinimikkeet renki, piika ja "loinen" koulun historiantunnilta tai vanhoista romaaneista. En muista kaikkia nimiä. Käsitykseni mukaan nämä työntekijät asuivat maatilalla ja tekivät talon töitä. Joidenkin työpanos on saattanut olla vähäinen ja he tekivät kykyjensä mukaan saaden talosta nukkumapaikan ja syötävää. Esimerkiksi joku vanhempi nainen on voinut katsoa pikkulasten perään, huuhdella lapsenpyykkiä, viihdyttää talonväkeä tarinoilla tms.
Vai viihdyttää talonväkeä tarinoilla. Vanhat ihmiset eivät ollet enää piikoja ja renkejä, eivät olisi jaksaneet tehdä raskaita ruumillisia töitä. Olet saanut jostain kirjoista itsellesi ihmeellisen romanttisen kuvan torppari- ja pienviljelijäelämästä. Se oli rankkaa. Isommissakin maalaistaloissa oli lasten oltava varhain talon töissä mukana. Enkä tarkoita jotain kartanoita ja muita aatelisten pytinkejä tai suurtilallisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut ap, ei ollut. Oletko lukenut Pirkkalan monistetta vai mistä tuollaisen typeryyden keksit?
Onko mielenkiintoinen moniste? Mistä tuollaisen Pirkkalan monisteen saa?
Vai maatilan tyyppiä. Mene sinäkin takaisin koulunpenkille. Torppari joka sai isolta tilalta torpan asuttavakseen, teki tuolle tilalle taksvärkkiä ja lisäksi yöllä sai hoidella torpan peltotilkkua. Torppa ei kuulunut torpparille ennenkuin torpparilaki sisällisodan jälkeen tuli voimaan ja torppari sai lunastaa torpan jos halusi, jos ei halunnut sai lähteä. Miten jollain suomalaisella voi olla näin heikot tiedot, että ihan kihlakunnan rikkaimmat olivat torppareita. Ihan säälittää.