Olen niin kyllästynyt aikuisiin ihmisiin, jotka ghostaavat eikä selvitä asioita keskustelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jakaa oman puhdasoppisen ghostauskokemukseni tänne. Huvittaa niin. 34-v. mies Keski-Suomesta, akateeminen koulutus. Tuli FB-datingissa vastaan, oli tykännyt ja tykkäsin takas, vaikka olikin n. 10 vuotta nuorempi. Kyselin, miksi kiinnostui minusta, kehui kauniiksi ja arvostaa pään sisältöä enemmän kuin esim. ikää kriteerinä (olen myös akateemisesti koulutettu). Profiilissaan maininnut olevansa kiltti ja tunneälykäs. Keskustelu etenikin tosi kivasti ja hän viestitteli hyvin aktiivisesti. Hän ehdotti oma-aloitteisesti tapaamista, ehdotin että otetaan ensin videopuhelu, koska olin lähdössä pidempään reissuun. Puhelu sujui oikein mukavasti, hän hehkutti minua, olin myös kohtelias takaisinpäin, hän vaikutti mukavalta. Läksin reissuun ja yhteydenpito jatkui WA:ssa. Ehdotin viestillä tapaamista reissun jälkeen, mainitsin päivämäärän. Hänelle se 

Mikseihän vastausta sitten ole kuulunut, vaikka aikaa onkin jo mennyt? En laittanut mitään estoja, hän voi kyllä vapaasti laittaa minulle viestiä wa:ssa. En vaan itse enää voi olla häneen päin yhteydessä, kun poistin yhteystiedot. Jos työssäkäyvä ihminen on koko arkipäivän krapulassa, eikö se jo ole aika kummallista?

"Tyyppi oli varattu tai sitten pershäröinen jolla ei ollut aikomustakaan tavata sinua vaan olit hänelle hetken kutkuttava fantasia ja egonnostattaja. Käsittääkseni tuollaisia on nettideittailijoissa todella paljon. Aika jännä kyllä että sulle meni "läpi" ne typerät seksivihjaukset ja päätit sivuuttaa sen tunteen että tyyppihän on täystollo."

No eihän ne läpi menneetkään, kyllähän mä niitä pidin vaivaannuttavina, niinkuin mainitsin. Flirtin ja seksivihjausten välinen ero on toki häilyvä. Itse ihmettelin niitä "oletko ollut kiltisti" -heittoja, ihan kuin olisin jotenkin raportointivelvollinen. Tuli mieleen, että kuinkahan mustasukkainen tyyppi hän oikein on ja olisiko noita tunteita helpompi hallita vähän vanhemman kumppanin kanssa, kun hän olisi itse se suhteen "catch".

Vierailija kirjoitti:

Minä tulkitsen tuon tyylisen ghostaamisen siten, että henkilö haluaa olla korkeintaan tuttava kanssani ja riippuen siitä miten itse hänestä ajattelen, jätän yhteydenpidon hyvin vähäiseksi tai sitten en itse enää myöskään vastaile hänelle (jos en halua enää pitää yhteyttä). 

Minusta ghostaamiseksi on alettu kutsua ihan normaalia kanssakäymistä myös eli sitä, kun toinen tahtoo olla tuttava tai ei sitäkään, jolloin ei pidä yhteyttä. Ei se mitään ghostaamista ole, jos ko. henkilön kanssa ei enää halua olla tekemisissä. Olisi outoa melko vieraalle ihmiselle soittaa, että hei, en nyt enää halua olla kanssasi tekemisissä. Kyllähän se pitäisi muutenkin ymmärtää käytöksestä. Esimerkiksi deittisovelluksessa tavataan ventovieraita ihmisiä. En todellakaan odota heiltä mitään selityksiä, jos he eivät tahtoisi tavata enää. Se riittää ettei ota yhteyttä enää. Ja toimisin samoin, jos itse en tahtoisi enää tavata.

Mielestäni tuo riippuu siitä, miten paljon ollaan oltu tekemisissä. Jos on muutamia viestejä vaihdettu, niin sitten en odottaisi selitystä, mutta, jos on kirjoiteltu vaikka pari kuukautta päivittäin tai tapailtu, niin olisihan se kiva ilmoittaa, että on löytänyt jonkun vakavamman suhteen tai ei muuten halua olla enää tekemisissä. Mutta joo, ehkä siinä vaiheessa ei olla enää ihan ventovieraita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin puhuminen auttaa. Toinen voi parantaa käyttäytymistään. Voitte yhdessä oppia itsestänne jotain uutta. Ja vaikka ystävyys ei jatkuisikaan, on ainakin sille ollut molemminpuolinen hyvä syy.

Ghostaaminen on sama kuin mykkäkoulu. Se on tapa reagoida hankaliin asioihin ja suhteisiin. Ja johtuu passiivisaggressiivisesta tunnelukosta. Eli lapsuudessa opittu tapa käsitellä tunteita.

 

Ei ghostaamiseen mielestäni välttämättä liity aggressiivisuutta. Kyse voi olla myös esim. välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta. Kuvitellaan vaikka tilanne, että ghostaat jonkun Tinderissä. Saatat viestitellä siellä kymmenien ihmisten kanssa ja lopetat viestittelyn, jos joku ei vaikuta kiinnostavalta. Tuskin siihen mitään sen suurempia tunteita liittyy.

 

 

Jos tilanne on se, että toinen kohtelee ikävästi, ja käyttää vaivihkaa hyväksi, sivuuttaa ja puhuu jatkuvasti pahaa muista ts. sinustakin, kun et ole paikalla, ei tuossa tilanteessa ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin ghostata. 

Tuntuisi hyvin keinotekoiselta istahtaa alas ja ilmoittaa, etten halua nyt enää pitää yhteyttä "Mirkku", kun manipuloit ja huijaat jatkuvasti. Että kilistelläänpä nämä kahvit ja se on terve.

Ei siitä seuraisi muuta kuin mustamaalaamista tai uhriutumista, vastaväitteitä, pyrkimystä muuttaa mieltä.

Minut ghostasi aikoinaan nainen, joka oli ammatiltaan sosionomi ja työskenteli ongelmanuorten parissa. Sovittiin treffien jälkeen, että ollaan yhteyksissä, niin paskat. Eipä tuo mihinkään enää vastannut. Kyllä siinä kohtaa mietin, että miten tuollainen voi kohdata ongelmanuoria, jotka voivat olla arvaamattomia ja jopa vaarallisia, kun ei kerran pysty kohtaamaan "normaaliakaan ihmistä". Valkoinen valhekin on parempi kuin ghostaaminen. Minäkin olen joskus tuollaisella valkoisella valheella päättänyt erään orastavan jutun kun sanoin toiselle, että olemme sopineet erimielisyyksistämme exäni kanssa ja palaamme yhteen. Olihan se valhe, sillä en exääni mitään yhteyksiä edes pitänyt, mutta ainakin toinen ymmärsi orastavan juttumme olevan ohi. Koen, että parempi saada tieto tuollakin tavalla kuin että olisin vain kylmästi kadonnut mihinkään koskaan enää vastaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni hidas ghostaaminen on ystävällisempää kuin joku ihmeellinen välienselvittelykeskustelu joka ei johda yhtään mihinkään. En kestä ihmisiä joiden kanssa kaikki pitäisi setviä ja neuvotella ja sovitella.

Nopea loukkaus on paljon mukavampi tapa päästä eroon ihmisestä, jolle ei merkinnyt mitään, mutta useimmat ihmiset ajattelevat siinä tilanteessa vain itseään.

Entäpä jos syy ghostaamiseen on se, että huomaa tutustuttuaan toisella olevan persoonallisuushäiriö?

Silloin ei kukaan viisas anna edes rakentavaa palautetta saati loukkaa, koska ei tiedä miten toinen reagoi. En minä ainakaan ota riskiä ja kyllä, ajattelen tuossa tilanteessa itseäni, tietenkin.

Minut on nuorempana ghostattu ystävyyssuhteesta pari kertaa. Molemmilla kerroilla kyllä syytin itseäni, ja toisella kertaa otin opikseni. Toinen osapuoli antoi jonkin verran palautetta jo aiemmin, ja ystävyyden päättymisen jälkeen otin opikseni ja yritin kasvaa henkisesti. Ajankohta oli huono meille molemmille.

Ensimmäisen kerran ghostauksen syy oli jokseenkin typerä, en suostunut seurustelemaan tietyn henkilön kanssa. Olimme molemmat nuoria, ja jälkikäteen ajateltuna hyvin erilaisia ihmisinä, joten ghostaus oli paras ratkaisu molempien kannalta.

Joten ei siitä ole haittaa myöskään miettiä, jos tulee usein ghostatuksi, että onko omassa käytöksessä jotakin, jota voisi kehittää. 

Minä selvitin, että en halua pitää enää yhteyttä, koska koen hänen käyttäytymisen tunkeilevana. Alkoi stalkkaus, joka ulottui työpaikalleni. Nykyään ghostaan. 

Yleensä naiset ghostaa. Yhtään ghostannutta miestä en tunne.

Osa ihmisistä ei käsittele edes omaan itseen liittyviä ilmiselviä isoja pulmallisia asioita ja vielä useampi jättää kohtaamatta vähän pienemmät ongelmat, joten ei ihme jos sama porukka ei myöskään rakentavasti selvitä asioita muiden ihmisten kanssa. 

Tai sitten voi hyväksyä, että ihmisten kommunikoinnista vain pieni osa on suoraan ja sanallista. Jos joku ottaa etäisyyttä, se tarkoittaa että hän haluaa olla etäämmällä sinusta. Onko se nyt vaikeaa ymmärtää. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä naiset ghostaa. Yhtään ghostannutta miestä en tunne.

Höpöhöpö. Miehet ghostaavat jatkuvasti tindereissä ym. ja ovat aina tehneet sitä. Eivät ehkä kaverisuhteissa, mutta naisia ghostaavat kyllä muitta mutkitta.

Up

Yks tyyppi alko seuraamaan mua vasta IG:ssä (yksityinen tili) ja kyseli kuulumisia. Vastasin kysymykseen ja kyselin mitäs ite. Luki viestin ja päätti jättää vastaamatta. Aikuinen mies. Ei tossa muuten mitään, mut ollaan lähinnä hyvänpäivän tuttuja ja itse olen nainen ja tämä mies, joka haluaa sillon tällön ottaa aktiivisesti yhteyttä on naimisissa. Tykkäilee mun kuvista somessa muutenkin Facebook jne. ja haluu seurata. Mua ei kiinnosta tollanen kissa-hiiri-leikki varattuun mieheen, josta näyttää itse selvästi nauttivan. Keskittyis vaimoonss. Meillä ei oo koskaan ollu mitään romanttista eikä tuu.

Luonnollisesti harrastaa samaa muidenkin naisten kanssa ja aika varmasti sarjapettää vaimoaan. Mua hän ei saa uskomaan, että olisin yhtään erityisempi mitä muut naiset ja että alkasin kilpailemaan hänen huomiostaan. Ehdotteli kerran eräässä tapahtumassa jo mulle yhteistä saunailtaa. 

Up

Miksi? Mitä lisäarvoa minä siitä saisin? 

Vierailija kirjoitti:

Tätä näkee töissäkin. Joku ei tykkää sun mielipiteestä, niin yhtäkkiä ei voi enää tehdä töitä sun kanssa. Sen sijaan kun voisi kyllä jutella mielipiteistä ja päästä konseksukseen ja eteenpäin. Mutta ei. Ihan kuin kyse olisi jostain henkilökohtaisesta, kun kyse on vain töistä. Joista pitääkin olla monta mielipidettä, että kehitytään.

En ummarra.

Niiiin, olen ghostaamisesta samaa mieltä, mutta tuota avoimesti toiselle sanomisesta, kun kyseessä työkaveri, en ihan välttämättä. Itse työskentelen ihmisen kanssa, joka vaatii muilta hirveästi ja tiuskaisee kyllä välittömästi, jos hänen mielestään häntä ei kohdella viimeisen päälle hyvin. Itse hän ei kuitenkaan huomioi muita, vaan lokkeilee ja on todellinen kivireki. Hänelle asiasta sanominen kuitenkaan ei tule kyseeseen - tiedä mikä vuosisadan sota siitä syntyisi. Helpompaa vaan jättää hänet omaan arvoonsa ja olla mahd vähän tekemisissä.