Pitääkö vapaaehtoisesta lapsettomuudesta välttämättä mainita seuranhakupalvelun profiilissa
Vai onko se niin että jos lapsia haluaa, pitää itse tuoda se esiin?
Entä jos lapsia on jo, pitääkö niistä mainita?
Tuntuu että aiheeseen liittyy paljon kirjoittamattomia sääntöjä.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaan kyllä itse kysyä tarvitsemani tiedot. Oletan että muut kykenevät samaan.
Miksi tuhlata aikaa kysymiseen, kun tuonkin saisi selville profiilin lukemalla.
Eli miehen pitäisi kirjoittaa deittiprofiiliinsa vähintään 7 sivuinen essee siitä mitä naisen narsistisia tarpeita hän ei ole valmis tyydyttämään? Eikö tapailu ole juuri sitä varten, että asioista otetaan selvää?
Se varmaan joillakin naisilla on vähän ongelma ettei he ymmärrä tapailua ollenkaan. Heti pitää jokaisen tyypin kanssa alkaa vääntämään jotain suhdetta joka johtaa johonkin suurempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on ns isoja asioita. Esim avioliitto, lapset, jne. Niistä vaan pitää olla avoin alusta asti, esim jos ei lapsia halua.
Minulle ei ainakaan ole millään lailla iso asia, haluaako toinen lapsia tulevaisuudessa. Tiedän, etten itse niitä tule hankkimaan, mutta voin ihan hyvin tapailla sellaista, joka voi niitä haluta joskus tulevaisuudessa.
Näin. Lisääntyjät kuvittelevat, että koska asia on heille elämää suurempi vedenjakajakysymys, sen täytyy olla sitä myös kaikille muille.
Onhan se silloin, jos tapailun tarkoituksena on edetä parisuhteeseen ja mahdollisesti olla siinä loppuelämä. Jos tarkoitus on joku muu niin sama kai se mitä kumppani tulevaisuudessa tekee kun eri teitä kuljetaan kuitenkin.
Lisääntyjälle kyseessä on aina tärkeä kysymys, koska biologinen ikkuna pienenee koko ajan. Näin on asian laita, etsi sitten pitkäaikaista tai lyhyempää suhdetta, koska kello jatkaa aina tilittämistä.
Jos ei lapsia halua, asiasta voi sen sijaan tehdä niin tärkeän tai vähämerkityksellisen kuin haluaa. Ei myöskään tarvitse etukäteen päättää, minkälaista suhdetta on etsimässä, kun pelivaraa on paljon enemmän.
Tämän vuoksi suhtautuminen tähän kysymykseen on väistämättä vähän erilainen lisääntyjillä ja muilla.
Ihme kyllä, myös osa vapaaehtoisesti lapsettomista rakastuu ja löytää itsensä syvemmästä parisuhteesta. Se on aika tuskallista erota lapsiasian takia. Toki jos tiedät, ettei mikään vakava kiinnosta etkä tule kiintymään tapailukumppaniin, niin sekin olisi reilua kertoa toiselle ja alkuvaiheessa.
Tuskinpa mitään syvempää parisuhdetta kehittyisi sellaisen kanssa, joka lapsia ehdottomasti haluaa esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Ainakaan omalta osaltani en oikein näe tuollaista tapahtuvaksi, vaan tapailu olisi sitten väistämättä kevyempää, tai sitten lyhyt ja intensiivinen romanssi.
Noin yleensä olen sitä mieltä, että suhde saa kestää sen aikaa kuin se kestää. Erot ovat surullisia mutta lopulta vain osa elämää.
Kuulostat aika kylmältä. Ymmärräthän, että se toinen osapuoli saattaa tuntea syvemmin ja satuttaa itsensä.
Tasapainoinen ihminen osaa ottaa tunteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat, sallii itselleen niiden kokemisen ja antaa niiden sitten lopulta mennä ohi. Tämä pätee erosuruun ihan niin kuin kaikkeen muuhunkin. Tunteita ei tarvitse pelätä, eikä epämiellyttävien tunteiden välttely kannata. Terve ihminen ei niihin hajoa.
Tämä ei ole kylmyyttä vaan ihan normaalia emotionaalista kypsyyttä.
Sinä sotket nyt asioita. Emotionaalista kypsyyttä on myös olla hakeutumatta ehdoin tahdoin tilanteisiin, joissa niiden ikävien tunteiden syntyminen on väistämätöntä. Olla turhaan hakkaamatta päätä seinään. Tietysti sitten jos sydänsuru siitä huolimatta tulee, niin aika pitkälti noin miten kuvasit. Mutta välinpitämättömyys omista ja muiden tunteista ei ole kypsää tai tasapainoista.
Tuo on minusta nimenomaan sitä epämiellyttävien tunteiden välttelyä. Itse en koskaan jättäisi kokematta vaikkapa ihanaa lomaromanssia vain sen vuoksi, että tiedän sen joskus päättyvän. Kaikki suhteet alkavat ja päättyvät, ja se mitä siinä välissä tapahtuu, määrittää suhteen arvon.
Toki jos ajattelet eri tavoin, olet toki vapaa tekemään eri valintoja. Jokaisen kannattaa valita sellainen filosofia, joka parhaiten sopii omiin arvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän itsestänsä kannattaa oleellisimmat asiat kertoa esittelytekstissä, niin ei tarvitse turhaan myöhemmin chattailla aiheesta. Itseäni ei juuri tästä syystä kiinnosta nettideittailla ku ei ihmiset osaa kertoa profiileissaan mitää itsestänsä.
Turhaan chaittailla? Mihin teillä on niin kiire?
En minä etsi mitään random chattikavereita vaan elämänkumppania ja isää lapsilleni, ei silloin ole kenenkään kannalta järkevää jauhaa ensin viikkoa chätissä miehen kanssa joka myöhemmin paljastuu neljän lapsen viikonloppuisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis on se syy, miksi lapsettomuuspäätöksestä ei voisi ilmoittaa heti alussa? Mitä tämän tiedon panttaamisella voittaa? Mahdollisuuden treffailla ihmisiä, jotka eivät treffeille haluaisi jos tietäisivät todelliset speksit. Asian paljastuessa voi naureskella "lällällää, mitäs et kysynyt".
En vaan tajua tuollaista ajatusmallia. En minä hakua treffeille ihmisten kanssa, joilta minun pitää salata elämänarvojani ja valintojani jotta he suostuisivat. Miksi tuhlata aikaansa treffailusuhteeseen, joka perustuu toiseen harhaanjohtamiselle? Eikös olisi paljon kivempaa tietää kelpaavansa sellaisena kuin on?
En ainakaan itse koe panttaavani mitään, vaikka ihan kaikkia asioita en kerro profiilissani. Itse en tosin ole mikään vela, vaan minulla on jo lapsia ja lisää en halua. Juttelisin kyllä tästäkin aiheesta tapailun alkuvaiheessa, ellei toinen kysy tai ota asiaa esiin.
Eihän tuollaiset ikinä koe mitään panttavansa. Kun ei se toisen ajan tuhlaaminen merkkaa mitään, niin se ei merkkaa.
Jos joltakulta jäävät lapset saamatta sen vuoksi, ettei hän pysty itse ottamaan näin tärkeässä asiassa vastuuta omista toiveistaan, eiköhän se ole yhteiskunnankin kannalta parempi niin.
Aika monta mätsiä poistin sinkkuaikoina heti kun ilmeni että miehellä on lapsia, jos siltä ei ole erikseen kerrottu profiilissa. Tahallista pimittämistä, ihan sama kuin 10v vanhat kuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaan kyllä itse kysyä tarvitsemani tiedot. Oletan että muut kykenevät samaan.
Miksi tuhlata aikaa kysymiseen, kun tuonkin saisi selville profiilin lukemalla.
Eli miehen pitäisi kirjoittaa deittiprofiiliinsa vähintään 7 sivuinen essee siitä mitä naisen narsistisia tarpeita hän ei ole valmis tyydyttämään? Eikö tapailu ole juuri sitä varten, että asioista otetaan selvää?
No ei kiinnosta tapailla, jos toisella on vaikka kissa, jolle olen allerginen. Mielellään tuonkin tapaamisen välttäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on ns isoja asioita. Esim avioliitto, lapset, jne. Niistä vaan pitää olla avoin alusta asti, esim jos ei lapsia halua.
Minulle ei ainakaan ole millään lailla iso asia, haluaako toinen lapsia tulevaisuudessa. Tiedän, etten itse niitä tule hankkimaan, mutta voin ihan hyvin tapailla sellaista, joka voi niitä haluta joskus tulevaisuudessa.
Näin. Lisääntyjät kuvittelevat, että koska asia on heille elämää suurempi vedenjakajakysymys, sen täytyy olla sitä myös kaikille muille.
Onhan se silloin, jos tapailun tarkoituksena on edetä parisuhteeseen ja mahdollisesti olla siinä loppuelämä. Jos tarkoitus on joku muu niin sama kai se mitä kumppani tulevaisuudessa tekee kun eri teitä kuljetaan kuitenkin.
Lisääntyjälle kyseessä on aina tärkeä kysymys, koska biologinen ikkuna pienenee koko ajan. Näin on asian laita, etsi sitten pitkäaikaista tai lyhyempää suhdetta, koska kello jatkaa aina tilittämistä.
Jos ei lapsia halua, asiasta voi sen sijaan tehdä niin tärkeän tai vähämerkityksellisen kuin haluaa. Ei myöskään tarvitse etukäteen päättää, minkälaista suhdetta on etsimässä, kun pelivaraa on paljon enemmän.
Tämän vuoksi suhtautuminen tähän kysymykseen on väistämättä vähän erilainen lisääntyjillä ja muilla.
Ihme kyllä, myös osa vapaaehtoisesti lapsettomista rakastuu ja löytää itsensä syvemmästä parisuhteesta. Se on aika tuskallista erota lapsiasian takia. Toki jos tiedät, ettei mikään vakava kiinnosta etkä tule kiintymään tapailukumppaniin, niin sekin olisi reilua kertoa toiselle ja alkuvaiheessa.
Tuskinpa mitään syvempää parisuhdetta kehittyisi sellaisen kanssa, joka lapsia ehdottomasti haluaa esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Ainakaan omalta osaltani en oikein näe tuollaista tapahtuvaksi, vaan tapailu olisi sitten väistämättä kevyempää, tai sitten lyhyt ja intensiivinen romanssi.
Noin yleensä olen sitä mieltä, että suhde saa kestää sen aikaa kuin se kestää. Erot ovat surullisia mutta lopulta vain osa elämää.
Kuulostat aika kylmältä. Ymmärräthän, että se toinen osapuoli saattaa tuntea syvemmin ja satuttaa itsensä.
Tasapainoinen ihminen osaa ottaa tunteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat, sallii itselleen niiden kokemisen ja antaa niiden sitten lopulta mennä ohi. Tämä pätee erosuruun ihan niin kuin kaikkeen muuhunkin. Tunteita ei tarvitse pelätä, eikä epämiellyttävien tunteiden välttely kannata. Terve ihminen ei niihin hajoa.
Tämä ei ole kylmyyttä vaan ihan normaalia emotionaalista kypsyyttä.
Sinä sotket nyt asioita. Emotionaalista kypsyyttä on myös olla hakeutumatta ehdoin tahdoin tilanteisiin, joissa niiden ikävien tunteiden syntyminen on väistämätöntä. Olla turhaan hakkaamatta päätä seinään. Tietysti sitten jos sydänsuru siitä huolimatta tulee, niin aika pitkälti noin miten kuvasit. Mutta välinpitämättömyys omista ja muiden tunteista ei ole kypsää tai tasapainoista.
Tuo on minusta nimenomaan sitä epämiellyttävien tunteiden välttelyä. Itse en koskaan jättäisi kokematta vaikkapa ihanaa lomaromanssia vain sen vuoksi, että tiedän sen joskus päättyvän. Kaikki suhteet alkavat ja päättyvät, ja se mitä siinä välissä tapahtuu, määrittää suhteen arvon.
Toki jos ajattelet eri tavoin, olet toki vapaa tekemään eri valintoja. Jokaisen kannattaa valita sellainen filosofia, joka parhaiten sopii omiin arvoihin.
Mutta entä jos se toinen näkee asian toisin? Olet sille täysin välinpitämätön, sinua ei toisen kipu ja pettymys kiinnosta jos saat itsellesi selitettyä että se oli toisen oma vika? En vaan tajua tuollaista ajattelua. Miksi kukaan haluaisi deittailla ihmistä, jonka tunteet on yhdentekeviä? Eikö kannattaisi tapailla ihmisiä, joista tykkää ja välittää?
Kuten alussa jo tuotiin esiin, ihan itse saat päättää profiilisi sisällön. Kannattaa tehdä sellainen profiili, joka on houkutteleva etsimällesi ihmistyypille. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä vain sinä tiedät.
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on ns isoja asioita. Esim avioliitto, lapset, jne. Niistä vaan pitää olla avoin alusta asti, esim jos ei lapsia halua.
Minulle ei ainakaan ole millään lailla iso asia, haluaako toinen lapsia tulevaisuudessa. Tiedän, etten itse niitä tule hankkimaan, mutta voin ihan hyvin tapailla sellaista, joka voi niitä haluta joskus tulevaisuudessa.
Näin. Lisääntyjät kuvittelevat, että koska asia on heille elämää suurempi vedenjakajakysymys, sen täytyy olla sitä myös kaikille muille.
Onhan se silloin, jos tapailun tarkoituksena on edetä parisuhteeseen ja mahdollisesti olla siinä loppuelämä. Jos tarkoitus on joku muu niin sama kai se mitä kumppani tulevaisuudessa tekee kun eri teitä kuljetaan kuitenkin.
Lisääntyjälle kyseessä on aina tärkeä kysymys, koska biologinen ikkuna pienenee koko ajan. Näin on asian laita, etsi sitten pitkäaikaista tai lyhyempää suhdetta, koska kello jatkaa aina tilittämistä.
Jos ei lapsia halua, asiasta voi sen sijaan tehdä niin tärkeän tai vähämerkityksellisen kuin haluaa. Ei myöskään tarvitse etukäteen päättää, minkälaista suhdetta on etsimässä, kun pelivaraa on paljon enemmän.
Tämän vuoksi suhtautuminen tähän kysymykseen on väistämättä vähän erilainen lisääntyjillä ja muilla.
Ihme kyllä, myös osa vapaaehtoisesti lapsettomista rakastuu ja löytää itsensä syvemmästä parisuhteesta. Se on aika tuskallista erota lapsiasian takia. Toki jos tiedät, ettei mikään vakava kiinnosta etkä tule kiintymään tapailukumppaniin, niin sekin olisi reilua kertoa toiselle ja alkuvaiheessa.
Tuskinpa mitään syvempää parisuhdetta kehittyisi sellaisen kanssa, joka lapsia ehdottomasti haluaa esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Ainakaan omalta osaltani en oikein näe tuollaista tapahtuvaksi, vaan tapailu olisi sitten väistämättä kevyempää, tai sitten lyhyt ja intensiivinen romanssi.
Noin yleensä olen sitä mieltä, että suhde saa kestää sen aikaa kuin se kestää. Erot ovat surullisia mutta lopulta vain osa elämää.
Kuulostat aika kylmältä. Ymmärräthän, että se toinen osapuoli saattaa tuntea syvemmin ja satuttaa itsensä.
Tasapainoinen ihminen osaa ottaa tunteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat, sallii itselleen niiden kokemisen ja antaa niiden sitten lopulta mennä ohi. Tämä pätee erosuruun ihan niin kuin kaikkeen muuhunkin. Tunteita ei tarvitse pelätä, eikä epämiellyttävien tunteiden välttely kannata. Terve ihminen ei niihin hajoa.
Tämä ei ole kylmyyttä vaan ihan normaalia emotionaalista kypsyyttä.
Sinä sotket nyt asioita. Emotionaalista kypsyyttä on myös olla hakeutumatta ehdoin tahdoin tilanteisiin, joissa niiden ikävien tunteiden syntyminen on väistämätöntä. Olla turhaan hakkaamatta päätä seinään. Tietysti sitten jos sydänsuru siitä huolimatta tulee, niin aika pitkälti noin miten kuvasit. Mutta välinpitämättömyys omista ja muiden tunteista ei ole kypsää tai tasapainoista.
Tuo on minusta nimenomaan sitä epämiellyttävien tunteiden välttelyä. Itse en koskaan jättäisi kokematta vaikkapa ihanaa lomaromanssia vain sen vuoksi, että tiedän sen joskus päättyvän. Kaikki suhteet alkavat ja päättyvät, ja se mitä siinä välissä tapahtuu, määrittää suhteen arvon.
Toki jos ajattelet eri tavoin, olet toki vapaa tekemään eri valintoja. Jokaisen kannattaa valita sellainen filosofia, joka parhaiten sopii omiin arvoihin.
Mutta entä jos se toinen näkee asian toisin? Olet sille täysin välinpitämätön, sinua ei toisen kipu ja pettymys kiinnosta jos saat itsellesi selitettyä että se oli toisen oma vika? En vaan tajua tuollaista ajattelua. Miksi kukaan haluaisi deittailla ihmistä, jonka tunteet on yhdentekeviä? Eikö kannattaisi tapailla ihmisiä, joista tykkää ja välittää?
Ja jatkan vielä, että lapsiasia ei tässä kuulosta olevan edes se isoin juttu. Vaan se, että sinä etsit kevyttä merkityksetöntä juttua jonka päättyminen ei tunnu missään. Se on asia, joka lapsitoiveista riippumatta pitäisi kertoa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on ns isoja asioita. Esim avioliitto, lapset, jne. Niistä vaan pitää olla avoin alusta asti, esim jos ei lapsia halua.
Minulle ei ainakaan ole millään lailla iso asia, haluaako toinen lapsia tulevaisuudessa. Tiedän, etten itse niitä tule hankkimaan, mutta voin ihan hyvin tapailla sellaista, joka voi niitä haluta joskus tulevaisuudessa.
Näin. Lisääntyjät kuvittelevat, että koska asia on heille elämää suurempi vedenjakajakysymys, sen täytyy olla sitä myös kaikille muille.
Onhan se silloin, jos tapailun tarkoituksena on edetä parisuhteeseen ja mahdollisesti olla siinä loppuelämä. Jos tarkoitus on joku muu niin sama kai se mitä kumppani tulevaisuudessa tekee kun eri teitä kuljetaan kuitenkin.
Lisääntyjälle kyseessä on aina tärkeä kysymys, koska biologinen ikkuna pienenee koko ajan. Näin on asian laita, etsi sitten pitkäaikaista tai lyhyempää suhdetta, koska kello jatkaa aina tilittämistä.
Jos ei lapsia halua, asiasta voi sen sijaan tehdä niin tärkeän tai vähämerkityksellisen kuin haluaa. Ei myöskään tarvitse etukäteen päättää, minkälaista suhdetta on etsimässä, kun pelivaraa on paljon enemmän.
Tämän vuoksi suhtautuminen tähän kysymykseen on väistämättä vähän erilainen lisääntyjillä ja muilla.
Ihme kyllä, myös osa vapaaehtoisesti lapsettomista rakastuu ja löytää itsensä syvemmästä parisuhteesta. Se on aika tuskallista erota lapsiasian takia. Toki jos tiedät, ettei mikään vakava kiinnosta etkä tule kiintymään tapailukumppaniin, niin sekin olisi reilua kertoa toiselle ja alkuvaiheessa.
Tuskinpa mitään syvempää parisuhdetta kehittyisi sellaisen kanssa, joka lapsia ehdottomasti haluaa esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Ainakaan omalta osaltani en oikein näe tuollaista tapahtuvaksi, vaan tapailu olisi sitten väistämättä kevyempää, tai sitten lyhyt ja intensiivinen romanssi.
Noin yleensä olen sitä mieltä, että suhde saa kestää sen aikaa kuin se kestää. Erot ovat surullisia mutta lopulta vain osa elämää.
Kuulostat aika kylmältä. Ymmärräthän, että se toinen osapuoli saattaa tuntea syvemmin ja satuttaa itsensä.
Tasapainoinen ihminen osaa ottaa tunteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat, sallii itselleen niiden kokemisen ja antaa niiden sitten lopulta mennä ohi. Tämä pätee erosuruun ihan niin kuin kaikkeen muuhunkin. Tunteita ei tarvitse pelätä, eikä epämiellyttävien tunteiden välttely kannata. Terve ihminen ei niihin hajoa.
Tämä ei ole kylmyyttä vaan ihan normaalia emotionaalista kypsyyttä.
Sinä sotket nyt asioita. Emotionaalista kypsyyttä on myös olla hakeutumatta ehdoin tahdoin tilanteisiin, joissa niiden ikävien tunteiden syntyminen on väistämätöntä. Olla turhaan hakkaamatta päätä seinään. Tietysti sitten jos sydänsuru siitä huolimatta tulee, niin aika pitkälti noin miten kuvasit. Mutta välinpitämättömyys omista ja muiden tunteista ei ole kypsää tai tasapainoista.
Tuo on minusta nimenomaan sitä epämiellyttävien tunteiden välttelyä. Itse en koskaan jättäisi kokematta vaikkapa ihanaa lomaromanssia vain sen vuoksi, että tiedän sen joskus päättyvän. Kaikki suhteet alkavat ja päättyvät, ja se mitä siinä välissä tapahtuu, määrittää suhteen arvon.
Toki jos ajattelet eri tavoin, olet toki vapaa tekemään eri valintoja. Jokaisen kannattaa valita sellainen filosofia, joka parhaiten sopii omiin arvoihin.
Mutta entä jos se toinen näkee asian toisin? Olet sille täysin välinpitämätön, sinua ei toisen kipu ja pettymys kiinnosta jos saat itsellesi selitettyä että se oli toisen oma vika? En vaan tajua tuollaista ajattelua. Miksi kukaan haluaisi deittailla ihmistä, jonka tunteet on yhdentekeviä? Eikö kannattaisi tapailla ihmisiä, joista tykkää ja välittää?
Minäkään en tiedä, miksi kukaan haluaisi deittailla ihmistä, jolle tunteet ovat yhdentekeviä. Tunteethan ovat deittailussa se oleellisin asia, etenkin tykkääminen ja välittäminen. Sitä en tiedä, miksi mainitset asiassa minun viestini alla.
Onko sinulla ollut koskaan lyhyttä ja kiihkeää romanssia? Koitko siinä, että tunteilla ei ollut merkitystä?
Tinderissä pitäisi olla sellainen rasti ruutuun -systeemi, johon laitetaan kaikki tiedot. Sitten vain ne henkilöt tulevat näkyville, joista itse on kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28
Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Olen eri, mutta minusta on ainakin mukavaa tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, viettää hauskaa baari-iltaa ja harrastaa seksiä, vaikkei siitä mitään sen enempää seuraisikaan. Joo, harmi ettei tapailla pidempään, mutta kyllä vaakakupissa painaa enemmän se mukava kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Olen eri, mutta minusta on ainakin mukavaa tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, viettää hauskaa baari-iltaa ja harrastaa seksiä, vaikkei siitä mitään sen enempää seuraisikaan. Joo, harmi ettei tapailla pidempään, mutta kyllä vaakakupissa painaa enemmän se mukava kokemus.
Oletko todellakin noin itsekäs etkä ajattele yhtään sitä toista osapuolta? Ehkä mukava kokemus toisen kustannuksella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
En tietenkään odota keskustelua siihen saakka että tunteet ovat ehtineet syventyä. Toisilla treffeillä harvoin ovat. Ensimmäisillä treffeillä teen yleensä sellaisen "pikatsekkauksen" ihmisestä että onko minkäänlaista kemiaa ja onko pintapuolisesti edes mun tyyppiä, eikä siinä mitään supersyviä tunteita ehdi herätä. Jos juttu loppuu erilaisiin tulevaisuuden suunnitelmiin toisien treffien jälkeen, ei tunnu missään. Se että jossain Tinderissä kertoisin kantani ihmiselle jonka naamaa en ole edes koskaan tosielämässä nähnyt tuntuu epämiellyttävältä, samoin se jos ensimmäisillä treffeillä osoittautuu että mies ei ollenkaan mun tyyppinen ja alkaa kyselemään minulta jostain lapsihaaveista. Juu, ei oikein kiinnosta käydä sellaista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Olen eri, mutta minusta on ainakin mukavaa tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, viettää hauskaa baari-iltaa ja harrastaa seksiä, vaikkei siitä mitään sen enempää seuraisikaan. Joo, harmi ettei tapailla pidempään, mutta kyllä vaakakupissa painaa enemmän se mukava kokemus.
No voisitko laittaa sinne profiiliin, että haet myös vaan hauskapintoa ja seksiä. Sinutkin voisi sitten heti ohittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Olen eri, mutta minusta on ainakin mukavaa tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, viettää hauskaa baari-iltaa ja harrastaa seksiä, vaikkei siitä mitään sen enempää seuraisikaan. Joo, harmi ettei tapailla pidempään, mutta kyllä vaakakupissa painaa enemmän se mukava kokemus.
Oletko todellakin noin itsekäs etkä ajattele yhtään sitä toista osapuolta? Ehkä mukava kokemus toisen kustannuksella
Miksi se kokemus olisi sille toiselle yhtään vähemmän mukava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli vähän aikaa sitten täällä keskustelua ja silloin totesin että mielestäni ei tarvi. Ainakaan minua ei houkuta jakaa henkilökohtaisia asioitani suurelle yleisölle, vaan vasta ihmiselle, josta tiedän pitäväni. Edes ensimmäisillä treffeillä en ottaisi aihetta esille, vaan vasta sitten, kun on varmaa että molemmat olisivat kiinnostuneita jatkosta. Toiset tai kolmannet treffit olisivat hyvä hetki.
Näin naisena en myöskään olisi ensimmäinen joka kertoisi oman kantansa, vaan miehen pitäisi kertoa ensin. Miehet ovat valmiita valehtelemaan jopa tällaisista asioista jos näkevät, että se voisi edistää naisen saamista sänkyyn. Sanovat mitä nainen haluaa kuulla, vaikka todellisuudessa ajattelevat ihan päinvastaista. N28Siis mikä järki tuossa on? Huomaat tykkääväsi jostain, jolla onkin sitten ihan erilaiset näkymykset tulevaisuudesta. Eikö tuon nyt haluaisi tietää etukäteen ennen kuin ehtii tykästymään? Itseä ainakin ottaisi päähän tajuta, ettei tästä nyt tulekaan yhtikästä mitään.
Olen eri, mutta minusta on ainakin mukavaa tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, viettää hauskaa baari-iltaa ja harrastaa seksiä, vaikkei siitä mitään sen enempää seuraisikaan. Joo, harmi ettei tapailla pidempään, mutta kyllä vaakakupissa painaa enemmän se mukava kokemus.
No voisitko laittaa sinne profiiliin, että haet myös vaan hauskapintoa ja seksiä. Sinutkin voisi sitten heti ohittaa.
Hauskanpito ja seksi on normaali osa deittailua. Siitähän kaikki parisuhteet alkavat, jos alkavat. Jos et halua halua treffeille sellaisen ihmisen kanssa, joka näistä asioista pitää, sinun täytyy todennäköisesti itse ottaa asiasta vastuu.
Totta sinänsä. Tarkoitin tärkeydellä tässä nimenomaan sitä, kuinka tärkeäksi arvioi yhtenevät lastenhankintasuunnitelmat nimenomaan parinvalinnan ja deittailuun näkökulmasta. Jos ei lapsia halua, tätä kriteeriä voi painottaa paljon tai ei lainkaan ihan omien tavoitteiden mukaan.
.