Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Entinen koulukiusaaja ei ole automaattisesti hirveä ihminen aikuisenakin
29.08.2023 |
Täälläkin oli keskusteluketju jossa lueteltiin lapsena kiusaamista harrastaneiden nykyisiä ammatteja. Kauhisteltiin miten entinen kiusaaja voi olla vaikkapa opettaja tai sairaanhoitaja. Tietenkin osa koulukiusaajista on oikeasti niin häiriintyneitä, että jatkavat samaa aikuisenakin. Mutta ihminen voi myös muuttua todella paljon, katua ja oppia virheistään. Ei ole automaattista, että entinen kiusaaja on aikuisenakin samanlainen. Moni saattaa haluta myös myöhemmässä elämässään saada jotain hyvää aikaan ja pystyä vaikuttamaan asioihin esimerkiksi työn kautta.
Ja ei en ole itse ollut koulukiusaaja, olen ollut enemmänkin kiusattu. En vain ole samaa mieltä siitä, että menneisyys määrittää automaattisesti nykyhetken.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa jo joku alapeukuttaa kiusaamisen ja kiusaajien vastaisia kommentteja.
Helvetin kiusaajalandia, suomi!
Se että pystyy tarkastelemaan kiusaamisen taustoja muutenkin kuin yhdestä näkökulmasta ei tarkoita kiusaamisen hyväksymistä.
Jos alapeukuttaa jokaista kiusaamisen vastaista kommenttia, niin miten se on "laajempi näkökulma"?
Kiusaamisen puolustamiseltahan tuo näyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä näyttäis olevan samantyylinen mustavalko-maailmankuva, kuin vaikka huumeiden/kannabiksen dekriminalisoinnin suhteen. Jotkut ajattelee, että vain huumeidenkäyttäjät kannattaa sitä, koska mitä muitakaan syitä voisi olla? Miksi kukaan haluaisi ajatella, että kiusaaja on voinut kasvaa tai muuttua, jos ei itse sitten ole ollut kiusaaja?
Nuissa yhtenäistä on se, että asiaa tarkastellaan sen sisäpuolelta. Nuo näkökulmat mahdollistuu, jos tarkastelee asiaa objektiivisesti ulkopuolelta
Mä olen kuullut, että pikkukunnissa,joissa on paljon lestadiolaisia, niin kouluissa lestadiolaislapset kiusaavat ei-uskovia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa huomaa taas sen mikä on todella yleistä täällä vauvalla - elämässä on tärkeätä, ei se, että mentäisiin eteenpäin ja edistettäisiin omaa ja läheisten hyvinvointia, vaan että takerrutaan vanhaan ja omaksutaan jonkinlainen outo traumaidentiteetti, jossa ihmisen menneisyys määrittää nykyhetken ja tulevaisuuden. Näille ihmisille on tärkeää, että on aina mahdollisuus vedota tiukan paikan tullen johonkin, jota menneisyydessä on joutunut kokemaan. Elämän asenne on siis vahvan konservatiivinen - kaikki millä on väliä on menneisyydestä mukaan otettua.
Itse olen ollut sekä kiusattu että kiusaaja. Tiedän tosin, että kumpikaan asia ei määritä minua millään tavalla, sillä olin silloin pelkkä lapsi enkä tajunnut mistään mitään.
Muistan kyllä hyvin miten välillä pelotti ihan hemmetisti mennä kouluun - ei ollut kyllä yhtään mukavaa. Mutta mitä ajattelen nyt näistä tyypeistä, jotka kiusasivat silloin? No, ne oli ihan samanlaisia kakaroita silloin kun minäkin.
Kyllä lukuisille itsemurhan tehneille kiusatuille menneisyys määrittää nykyhetken.
On. Väkivaltainen eksäni kehuskeli olleensa myöskin koulukiusaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kiusaaja oikeasti on muuttunut eli ei kiusaa enää ja se katuu kiusaamista niin kyllä sen pitäisi sitten aikuisiällä tehdä kaikkensa ettei kiusaamista ole ja pyytäis vaikka anteeksi niiltä joita se on kiusannut. Jos se ei näin tee niin tuskin se sitten on muuttunut ja se kiusaaja hyväksyy tekonsa eli kiusaamisen.
Minun kiusaajani pyysi minulta anteeksi aikuisiällä. Eli kyllä kiusaajat voivat muuttua. Mutta iso kysymys on, saako kiusattu kohdella toisia miten vain vielä aikuisenakin? Pätee jopa poliitikoihin.
Onko yleistä, että kiusatut toivovat anteeksipyyntöä kiusaajiltaan?
Minusta olisi vaivaannuttava ja outoa, jos joku nykyisin tuntematon ihminen yhtäkkiä ottaisi yhteyttä pyytääkseen minulta anteeksi peruskouluaikaisia asioita.
Kaikenlaista traumaa on elämässäni ollut, mutta nyt on nyt. "Kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään."
Ihan sama onko ollut kiusaaja vai kiusattu vai vuorotellen kumpaakin, kaikki ihmiset muuttuvat ja elämä menee eteenpäin.
Voin vastata vain omasta puolestani. Itse en anteeksipyyntöä olisi kaivannut tai odottanut, mutta kaksi kertaa olen sellaisen saanut.
Ensimmäinen kerta tapahtui baarissa ja alkoholilla oli osuutta asiaan. Se oli ihan kivaa, ja minäkin vastasin tuollaiseen tikulla silmään -tyyliin. Sitten juttelimme vilkkaasti. Minua ei kauheasti kummastuttanut, että entinen kiusaaja oli nykyään tavallinen empaattinen kasvatusalan ihminen, mutta hän jaksoi kerta toisensa jälkeen ihmetellä miten itsevarma ja erilainen minusta oli tullut. Sikäli olikin, ettei tuo havainto mitenkään minäkuvaani vaikuttanut.
Toinen anteeksipyyntö tuli selvästikin selvin päin sähköpostitse, ja sävynsä puolesta vaikutti että se oli osa AA-ohjelmaa. Vastasin yhtä muodolliseen sävyyn. En minä kenenkään paranemista halua estää, ja voittopuolisesti ajattelen hänestä positiivisemmin nykyään, etenkin kun ilmeisesti vaikeuksia on.
Eivät nämä minulle erityisen tärkeitä kohtaamisia olleet, mutta positiivisia. Siispä kannustan kyllä kaikkia pyytämään ja antamaan anteeksi, jos luonteva tilaisuus kohdalle sattuu. Ikääntymiseen liittyy tarve sitoa langanpäät yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa jo joku alapeukuttaa kiusaamisen ja kiusaajien vastaisia kommentteja.
Helvetin kiusaajalandia, suomi!
Se että pystyy tarkastelemaan kiusaamisen taustoja muutenkin kuin yhdestä näkökulmasta ei tarkoita kiusaamisen hyväksymistä.
Jos alapeukuttaa jokaista kiusaamisen vastaista kommenttia, niin miten se on "laajempi näkökulma"?
Kiusaamisen puolustamiseltahan tuo näyttää!
Olen eri, mutta osa kommenteista itsessäänkin lähestyy kiusaamista, ja sellaista alapeukutan aina nähdessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mainos, jossa tiellä seisoi minäminäminä- hokevia ihmisiä, ja sitten kysyttiin että mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee liikenteessä?
Oikea vastaus: ei mene mikään, vaan ne joihin menee ovat jo valmiiksi!
Sama pätee kiusaajiinkin. Eivät ole hyviksiä, jotka taianomaisesti muuttuvat päinvastaiseksi jekyll-hyde-tyylisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa jo joku alapeukuttaa kiusaamisen ja kiusaajien vastaisia kommentteja.
Helvetin kiusaajalandia, suomi!
Se että pystyy tarkastelemaan kiusaamisen taustoja muutenkin kuin yhdestä näkökulmasta ei tarkoita kiusaamisen hyväksymistä.
Jos alapeukuttaa jokaista kiusaamisen vastaista kommenttia, niin miten se on "laajempi näkökulma"?
Kiusaamisen puolustamiseltahan tuo näyttää!
Olen eri, mutta osa kommenteista itsessäänkin lähestyy kiusaamista, ja sellaista alapeukutan aina nähdessäni.
Kiusaamista pitää mielestäsi kommentoida hellän ymmärtävästi? Oletko itse alan ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos koulukiusaajat ovat aikuisenakin automaattisesti hirveitä ihmisiä, on Riikka Purralla edelleen sama mielipide asioihin kuin 15 vuoden takaiset kirjoituksensa.
Sinähän se olet ihme meedio kun tiedät mitä kenenkin päässä liikkuu.Jos vähennetään ulkolaisille jaettavaa ilmaista rahaa se ei ole rasismia.Sinähän voit omat rahasi heille jakaa ja mennä huolehtimaan etteivät tee rikoksia .Oletat että toiset huolehtii itse tekemättä mitään muuta kuin valitat.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kerta tapahtui baarissa ja alkoholilla oli osuutta asiaan. Se oli ihan kivaa, ja minäkin vastasin tuollaiseen tikulla silmään -tyyliin. Sitten juttelimme vilkkaasti. Minua ei kauheasti kummastuttanut, että entinen kiusaaja oli nykyään tavallinen empaattinen kasvatusalan ihminen, mutta hän jaksoi kerta toisensa jälkeen ihmetellä miten itsevarma ja erilainen minusta oli tullut. Sikäli olikin, ettei tuo havainto mitenkään minäkuvaani vaikuttanut.
Tuo kuulostaa vähän siltä että sinun ominaisuutesi olivat vieläkin hänen mielestään syynä kiusaamiseen.
Kuinkahan paljon kasvatusalan ihmisissä on entisiä kiusaajia? Jostainhan se ajattelutapa tulee ettei kiusaamisesta voi antaa juuri mitään sanktioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan omasta lapsuudesta, että muutamia lapsia kiusattiin hyvin epäreilusti ulkoisten piirteiden kuten ylipainon tai silmälasien takia. Itse pyrin puuttumaan epäoikeudenmukaisuuteen aina jos sellaista havaitsin.
Muistan myös, että muutaman lapsen kanssa kukaan muu ei halunnut leikkiä, koska he olivat ikäviä muita kohtaan tai "raskasta seuraa" kuten nykyään ehkä sanottaisiin.
Aina ulkopuolelle jätetty ei lasten maailmassa ole vain reppana uhri vaan joskus ulkopuolelle joutuu myös oman käytöksen, esimerkiksi puutteellisten sosiaalisten taitojen takia. Esim. Lapsi ei kunnioita muiden rajoja, lapsi on tyly muita kohtaan, lapsi on niin hyperaktiivinen ja levoton ettei yhteisistä leikeistä tule mitään. Ei aikuistenkaan ole pakko kaveerata sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa ei ole hyvä olla - miksi sitten lasten pitäisi?
Aina on mahdollisuus kasvaa, mutta samalla pitää nöyrtyä ja muistaa, ettei mitään tehtyä saa tekemättömäksi. Ainakaan poliittisissa keskusteluissa henkinen kasvu ei näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entinen koulukiusaaja on parasta a-luokkaa aikuisena . Jännäleuka löytää kauniin naisen vaimoksi ja saa lapsia . On miljonääri ja asuu isossa kartanossa . Kiusattu sen sijaan on alkoholisti ja asuu ojassa . Näin se maailma toimii . Pahuus voittaa ikävä kyllä .
Höpöhöpö. Kyllä se on itsestäkin kiinni, ei pidä jäädä loppuelämäksi vellomaan siihen kiusaamiseen. Joo onhan se traumaattista, mutta pitää osata hakea apua ja mennä elämässä eteenpäin.
Omista yläasteaikaisista kiusaajapojista yksi on kuollut alkoholiin. Vietti aika päihteiden täyteistä elämää ja oli välillä todellisissa vaikeuksissa isompien tyyppien kanssa kun häsäsi jotakin rikollista näiden kanssa. Naisystävä oli samaa kastia. Ei lapsia.
Toinen tyyppi myös juonut todella ankarasti ja menetti sen vuoksi työpaikkansa. Nyt ilmeisesti ryhdistäytynyt. Sinkku, ei lapsia.
Olemme 45-vuotiaita. Itse olin vähän kiusattu joidenkin tyttöjen taholta, nuo aiemmin mainitut jätkät ei mua kiusanneet. Mulla yksi lapsi, vakituinen työ ja opiskelen AMK:ssa. Sinkku olen kun keväällä päättyi pitkä suhde. Ei ole hinkua parisuhteeseen tällä hetkellä, mutta seksiä toki haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap kanssa. Ja eipä se ole ketään kiinostanut miten paljon minua on kiusattu vain se jakso kun kiusasin.
Siksi juuri syntyy illuusio, että juuri näin kuuluu toimia. Suomi on paha maa.
Näin.
Suomihan on epäempaattinen maa jonkun tutkimuksen mukaan ja itsemurhantilastojen kärkipäässä.
Että siitä voi varmasti jotain päätellä.
Ja pskat. K_sipää pysyy k_sipäänä, vaikka voissa paistaisi ja kanelisokerissa kierittäisi.
Älkää valittako, suomi on maailman onnellisin maa.
Samaa mieltä kuin AP, että voi se kiusaaja muuttuakin. Vaatii kyllä tasapainoisen perheen ja sen, että kiusaajan vanhemmat puuttuvat peliin myös. Valitettavasti monilla kiusaajilla on myös huonot olot taustalla ja tutkimustenkin mukaan isompi riski päätyä myöhemmin esim. vankilaan, että osa ei kyllä muutu. Törmäsin yhteen yläasteen kiusaajistani taannoin Hoplopissa, molemmilla tietty lapset mukana myös. Ko. tyyppi ei ollut pahin, enemmän sellainen beesaaja-kiusaaja eli osallistui huuteluun, ei niinkään itse aloittanut. Hän oli selkeästi häpeilevä eikä uskaltanut edes ottaa katsekontaktia. Tuntui, että oli isompi asia hänelle kuin minulle. Pelkäsi ehkä konfrontaatiota lapsensa edessä. Itse olisin ihan hymyssäsuin mennyt moikkaamaan, mutta kun noin vaikeili niin en viitsinyt. Olen itse yläkoulun opettaja ja päässyt yli omista koulutraumoistani. Olisi tavallaan ollut puhdistavaakin jutella näin aikuisena hänen kanssaan.
Varmasti on niitä, jotka ei muutu ja työelämässään jatkaa samaan malliin, mutta yhtä varmasti on niitä, jotka kasvaa, muuttuu ja tajuaa virheensä.
Alue: Aihe vapaa
Onko yleistä, että kiusatut toivovat anteeksipyyntöä kiusaajiltaan?
Minusta olisi vaivaannuttava ja outoa, jos joku nykyisin tuntematon ihminen yhtäkkiä ottaisi yhteyttä pyytääkseen minulta anteeksi peruskouluaikaisia asioita.
Kaikenlaista traumaa on elämässäni ollut, mutta nyt on nyt. "Kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään."
Ihan sama onko ollut kiusaaja vai kiusattu vai vuorotellen kumpaakin, kaikki ihmiset muuttuvat ja elämä menee eteenpäin.