Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Myös Wagnerin Oopperan Nürnbergin mestarilaulajat vaatii keskittymistä. Matematiikkaa vaaditaan vain lippua ostaessa.

Tuo on kyllä totta. Jopa koomista oopperaa kuulemassa Wagner istuttaa yleisöä sellaisen neli/viisitunteroisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Kyllä minä arvostan kielitaitoa. Aivan älyttömästi jää mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa saamatta, jos osaa vain suomea. 

Suomessa painotetaan aivan liikaa kielitaitoa kun substanssiosaaminen on se mikä loppupeleissä ratkaisee. Annetaan muille hirveästi tasoitusta kun yliopistoissa opetusta kotimaisilla kielillä on vähennetty.

Riippuu ihan siitä mikä se "loppupeleissä" milloinkin on. Suomen vienti vetäisi paljon paremmin jos meillä oli samanlaisia sujuvasanaisia ja kielitaitoisia myynnin "substanssiosaajia" kuin vaikka Ruotsilla sen sijaan että meillä myyntiä yrittää se tankeroenglantia solkkaava harmaa insinööri. Jokainen tehköön sitä missä on paras mutta kunnioittakoon myös sitä että kaikkea ei voi osata ja joku muu voi hoitaa osan hommista paremmin.

Myynti ja markkinointi on erillinen asia eikä liity suoraan kielitaitoon. Ei Nokia siksi Omenalle hävinnyt että talosta ei kielitaitoisia löytynyt.

Nokian häviö Applelle johtui kyllä täysin tuotteesta eikä myynnistä tai markkinoinnista.

Kyllä ja se taas johtui siitä että ei ollut sitä ihmistä joka olisi osannut ohjata sitä tuotekehitystä oikeaan suntaan. Ne Nokian insinöörit olisivat kyllä osanneet kehittää yhtä hyvän puhelimen mutta eivät kehittäneet koska tuotekehityksen suuntaa ei kukaan osannut visioida oikeasta näkökulmasta, nimittäin kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Tehtiin "insinööripuhelimia".

Juuri siksi jumiutuminen siihen että "insinööri tietää pahaiten" on vaarallista silloin kun ei tehdä vain tekniikkaa vaan kuluttajille myytävää tuotetta.

Ongelma Nokialla oli johto joka koostui pavunlaskijoista ja juristeista. Insinöörijohtoisena olisi pärjännyt paremmin.

Jorma Ollilan aikana Nokiasta tuli maailman arvostetuin brändi. Ollilalla oli DI:n paperit, inter alia. Tämä suututti humanisteja suuresti, siis se, että joku suomalainen teknologiayritys oikeasti pääse maailman huipulle.
Täytyy muistaa, että suomalaisten humanistien maailmankuvassa tekniikka on kaiken muun alapuolella.

Höpsistä. En ole missään törmännyt moiseen ajatteluun. Nokiasta oli ylpeä suunnilleen jokainen. Sen sijaan kyllä insinöörit (kuten tässäkin ketjussa huomataan) kyllä vähättelevät urakalla humanisteja.

Vierailija kirjoitti:

Ammattipolitiikoista enemmistö on heikosti matemaattisissa aineissa pärjänneitä. Se näkyy ja kuuluu heidän loogisessa päättelykyvyssään vähän turhankin selvästi.

Suomessa on juuri valittu näitä Stubbeja mitälie kielitaidon perusteella ja sitten kärsitty huonojen päätösten takia. Pitäisi valita ennemmin substanssiosaaja ja hänelle vaikka tulkki mukaan.

Kummaa vastakkainasettelua. Olin hyvä matematiikassa, fysiikassa ja kielissä. Kaikissa pitää päätellä, soveltaa ja olla oikealla tavalla herkkä.

Mutta ensin pitää opetella logiikka. Yhtälön logiikka, kielen logiikka. Kun tajuat vaikka saksan kielen logiikan, opit sitä helposti. Kun ymmärrät yhtälön kaavan logiikan, voit tehdä vaikeitakin yhtälöitä. Kun ymmärrät fysiikan lainalaisuudet, voit jopa kyseenalaistaa niitä. Jos uskallat. 😏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Ei vaadi. Matematiikka on paljon monimutkaisempaa ja haastavampaa. Kielioppirakenteet ovat lasten leikkiä verrattuna matematiikkaan.

Toivottavasti et puhu englannista tai ruotsista. On kieliä joissa ne ovat haastavia.

Vierailija kirjoitti:

Kummaa vastakkainasettelua. Olin hyvä matematiikassa, fysiikassa ja kielissä. Kaikissa pitää päätellä, soveltaa ja olla oikealla tavalla herkkä.

Mutta ensin pitää opetella logiikka. Yhtälön logiikka, kielen logiikka. Kun tajuat vaikka saksan kielen logiikan, opit sitä helposti. Kun ymmärrät yhtälön kaavan logiikan, voit tehdä vaikeitakin yhtälöitä. Kun ymmärrät fysiikan lainalaisuudet, voit jopa kyseenalaistaa niitä. Jos uskallat. 😏

Sehän on hienoa että seurassamme on kaltaisiasi renessanssineroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummaa vastakkainasettelua. Olin hyvä matematiikassa, fysiikassa ja kielissä. Kaikissa pitää päätellä, soveltaa ja olla oikealla tavalla herkkä.

Mutta ensin pitää opetella logiikka. Yhtälön logiikka, kielen logiikka. Kun tajuat vaikka saksan kielen logiikan, opit sitä helposti. Kun ymmärrät yhtälön kaavan logiikan, voit tehdä vaikeitakin yhtälöitä. Kun ymmärrät fysiikan lainalaisuudet, voit jopa kyseenalaistaa niitä. Jos uskallat. 😏

Sehän on hienoa että seurassamme on kaltaisiasi renessanssineroja.

Ja kaltaisiasi onelinerhumoristeja. 😚

Kouluajoilta muistan, että pitkän matikan lukijat olivat keskimäärin parempia kaikissa muissakin aineissa paitsi ehkä liikunnassa. Lyhyen matikan valitseminen kertoo usein siitä, että koulussa muutkin aineet tuntuvat

raskaita. Pitkän matikan lukijoiksi valikoituu ne, joilla jää muilta aineilta kapasiteettia yli. Sen takia opiskelijavalinnoissa on painotettu pitkää, koska se kertoo paitsi matematiikan osaamisesta, usein myös kyvystä selvitä opinnoista muutenkin.

Meidän lukion sisäänpääsyraja oli 9,5 keskiarvo. Painotus luonnontieteellinen. Suurimmalla osalla pitkä matematiikka. Ja kyllä, kaikilla, joilla matematiikka sujui, sujui myös kielet ja muutkin aineet. Lienee älyn ja motivaation yhdistelmä.

Vierailija kirjoitti:

Kummaa vastakkainasettelua. Olin hyvä matematiikassa, fysiikassa ja kielissä. Kaikissa pitää päätellä, soveltaa ja olla oikealla tavalla herkkä.

Mutta ensin pitää opetella logiikka. Yhtälön logiikka, kielen logiikka. Kun tajuat vaikka saksan kielen logiikan, opit sitä helposti. Kun ymmärrät yhtälön kaavan logiikan, voit tehdä vaikeitakin yhtälöitä. Kun ymmärrät fysiikan lainalaisuudet, voit jopa kyseenalaistaa niitä. Jos uskallat. 😏

Kielen logiikka on oksymoroni. Kielet eivät ole loogisia noin yleisesti. Edes ne kaikkein loogisimmat kielet eivät ole kovin loogisia (suomi, korea esmes).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Riitti ylioppilaskokeissa (puhun kokemuksesta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta matikka oli lukiossa ihan kivaa, suoritin jopa sen pitkän matikan, mutta en muistaakseni edes kirjoittanut sitä. Arvosanat oli kuitenkin aina suunnilleen 9, mutta tosi suuri osa asioista oli sellaista että opiskelin asiat kirjasta ja tein kokeen. En kuitenkaan enää nykyään varmasti osaisi niitä asioita.

Olet siis käynyt lukion aikana, jolloin pitkää matikkaa ei ollut pakko kirjoittaa, jos kirjoitti sen sijaan jonkun muun aineen pitkänä (esim. pitkä kieli)?

Saattaa hyvinkin olla. Mä en 1990-luvun puolivälissä kirjoittanut edes lyhyttä matikkaa (vihasin sitä ainetta, hukkasin yhden kurssikirjankin joskus lukion tokalla ja ensimmäisen ysin jälkeen napsin armovitosia). Mutta kirjoitin kaikki mahdolliset reaaliaineet ja kielet. Sain pelkkiä eximioita, ja todistukseen siis sitten yleisarvosanaksi eximia cum laude. Matsku olisi tipauttanut tulosta ja keskiarvoa.

En ole pahemmin tarvinnut matematiikkaa lukion jälkeen. Vähän aikaa jatko-opinnoissa labratyökurssilla, mutta siinäkin kännykkä hoiti laskemisen. Olen töissä arkisto-museo-kirjastoalalla, jo vuosia vakityössä, enkä edelleenkään ole tarvinnut muuta kuin jotain perusplusmiinuskertojakolaskentaa ja sitäkin harvoin. Suomessa on paljon asiantuntijatöitä, joissa matematiikka on täysin toissijaista tai tarpeetonta (palkkakuitin tarkistamisessakin voi käyttää ihan vapaasti laskinta). 

Jostain syystä pakkomatematiikkaa on kuitenkin ajettu pakolla kuin käärmettä pyssyyn.

Lapsistasi tulee lähihoitajia siis, ei siinä mitään.

Vähän silti pelottaa, eivät osaa ede lääkelaskuja, jotka ala-astelaisten tasoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Etsipä ensin palstalta yksikin sukupuolentutkimusta opiskellut ja sen kestäessä pohdi vaikka itseksesi tämän keskustelun mielekkyyttä. Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Montako löydät vaikapa filosofiasta? Ajattelua voi harrastaa myös muuten kuin tilastollisin menetelmin.

Länsimainen sivistys ja ajattelun kehittyminen perustuu paljon myös muuhun kuin matemaattiseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Ei ne teknisiä aloja yleensä väheksy, mutta humanistit ja jotkut yhteiskuntatieteilijät epäilevät tilastollisten menetelmien käyttöä omalla tieteenalallaan sekä läheisillä tieteenaloilla, varsinkin jos tukena ei ole laadullista otetta. Muotijuttu, joskus se oli toisin päin että vain tilastolliset metodit kelpasivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Montako löydät vaikapa filosofiasta? Ajattelua voi harrastaa myös muuten kuin tilastollisin menetelmin.

Länsimainen sivistys ja ajattelun kehittyminen perustuu paljon myös muuhun kuin matemaattiseen ajatteluun.

Jos mietitään aivan puhdasta matematiikkaa, niin enpä oikein ymmärrä, miten sielläkään voisi tehdä tutkimusta tilastollisin menetelmin. Tilastot ovat empiriaa, matematiikka teoriaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin

Ja mitenkäs ne verbien taivutussäännöt opetellaan: päntätään muistiin.

Matematiikassa ei riitä, että osaa säännöt

Luetunymmärtäminen ei taida olla sinulla kamalan korkealla tasolla. Molemmissa sovelletaan.

Ei se vaadi hirveästi soveltamista jos tietää, että kaikki -ung loppuiset substantiivit ovat saksassa feminiinejä tai että ranskan passe composé on verbin runko + é.

Sen sijaan soveltamista vaatii se, että sinulla annetaan ympyräkartio täytettynä jollakin substanssilla ja pitää laskea vaikka paino tai tiheys, kun ao. ympyräkartion sisällä on pallon muotoinen kappale.

Itse kieliä harrastavana matemaatikkona suhtaudun ehkä tuohon turhan suoraviivaisesti

Selkeästi suhtaudut suoraviivaisesti jos ranskan verbiesi ymmärrys päättyy passé composéhen, etkä ymmärrä että tähän verbimuotoon pitää voida yhdistää vielä esim. konditionaali. Lisäksi passé composén apuverbi taipuu ja vaihtuu tietyn logiikan mukaan. Saksaa en ole paljoa opiskellut mutta eikö siinäkin pidä aika paljon soveltaa tuntemiaan sääntöjä esim. eri sukuisten sanojen taivuttamisessa sijamuodoissa?Sehän muistuttaa lähes yhtälöä.

Jos haluat elää uskossa, että matematiikka on se kaikista kaunein ja tärkein asia niin mikäs siinä. Kuulostaa aika ankealta tosin.

Nuo olivat vain esimerkkejä, ei matematiikkakaan ole vain a2 + b2 = c2 tai 2+3=5.

Veikkaan, että tämän matemaatikon ranska on parempaa kuin sinun, subjunktiivikin sujuu, pakon edessä piti oppia jopa erikoissanastoa, ala jääköön pimentoon, jottei olisi edes mahdollisuutta tunnistamiseen. 

En ole pitkään aikaan nähnyt mitään säälittävämpää kuin ranskan subjunktiivin osaamisella uhoamisen. Kiitos selkäkeikkanauruista.

En ole pitkään aikaan nähnyt mitään ylimielisempää kommenttia palstalla, varsinkin kun kummankaan kielitaito ei ole suoraan testattavissa. Voi jopa olla, että tuon postaaja ei osaa ao. kieltä ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.

Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.

Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.

Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.

Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.

Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista. 

Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita. 

Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.

No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.

Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.

Montako löydät vaikapa filosofiasta? Ajattelua voi harrastaa myös muuten kuin tilastollisin menetelmin.

Länsimainen sivistys ja ajattelun kehittyminen perustuu paljon myös muuhun kuin matemaattiseen ajatteluun.

Bertrand Russell ...