Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?
25.08.2023 |
Mihin ihmeeseen tämä luulo perustuu?
Se on matematiikkaa, oppiaine muiden joukossa.
Kommentit (228)
En minä ihan oikeasti koskaan ymmärtänyt, mitä halvatun väliä ja eroa jollakin derivoinnilla ja integroinnilla on ja mitä se edes tarkoittaa. Lukion kurssien arvosanat 6-7, yo-kokeissa säkällä napsahti kysymykset kohdilleen ja rimaa hipoen M.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.
Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.
Kielet oppii ulkoa lukemalla, mutta matikkaa ei. Jos ei hahmota logiikkaa matikassa, niin sitten sitä ei opi.
Tosin itse käytin pitkän matikan ylppäreissä taktiikkaa että olin opetellut ulkoa pari itselleni vaikeaa yhtälötyyppiä, miten ne lasketaan. En tajua niitä tänä päivänäkään, mutta ulkoa opettelin laskujärjestykset ja oikein meni... mutta täysiä pisteitä ei voi saada jos ei oikeasti tajua. Vain niitä helpompia voi opetella ulkoa.
Itse opiskelin lukiossa pitkän matematiikan ja kurssit sujui jopa ihan hyvin, koska olen aina pitänyt matematiikasta. Kuitenkin inhosin sitä tietynlaista ilmapiiriä mikä liittyi pitkään matematiikkaan myös siellä ryhmässä. Oli niitä, ketkä suureen ääneen jumaloi pitkää matematiikkaa ja samalla mollasi lyhyttä matematiikkaa ja sitä opiskelevia. Nämä mollaajat oli sitä mieltä, että lyhyttä matikkaa opiskelevat ei tule saavuttamaan elämässä mitään eivätkä muutenkaan pärjää elämässä sen vuoksi että ovat tehneet lukion alussa sen valinnan että opiskelevat lyhyttä matematiikka. Minusta sellainen on aivan täysin turhaa ja naurettavaa. Ei se pitkä matematiikka kuitenkaan niin vaikeaa ollut, että sen perusteella olisi voinut pitää itseään parempana.
Lyhyen matikan ällään riittää vähemmän luettavia kursseja kuin pitkän matikan ällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.
Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.
Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.
Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista.
Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita.
Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.
No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.
Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.
Miten tämä nyt kuulostaa kehäpäätelmältä, jossa miellät sukupuolentutkimuksen kvalitatiiviseksi tutkimukseksi ja ihmettelet kvantitatiivisten menetelmien puutetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummaa vastakkainasettelua. Olin hyvä matematiikassa, fysiikassa ja kielissä. Kaikissa pitää päätellä, soveltaa ja olla oikealla tavalla herkkä.
Mutta ensin pitää opetella logiikka. Yhtälön logiikka, kielen logiikka. Kun tajuat vaikka saksan kielen logiikan, opit sitä helposti. Kun ymmärrät yhtälön kaavan logiikan, voit tehdä vaikeitakin yhtälöitä. Kun ymmärrät fysiikan lainalaisuudet, voit jopa kyseenalaistaa niitä. Jos uskallat. 😏
Mitäs olet saanut elämässäsi aikaan (jätettä ei lasketa). Arvaan että - olettaen että olet suomalainen - vähintäänkin seitsennumeroisen verorasitteen veronmaksajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattipolitiikoista enemmistö on heikosti matemaattisissa aineissa pärjänneitä. Se näkyy ja kuuluu heidän loogisessa päättelykyvyssään vähän turhankin selvästi.
Suomessa on juuri valittu näitä Stubbeja mitälie kielitaidon perusteella ja sitten kärsitty huonojen päätösten takia. Pitäisi valita ennemmin substanssiosaaja ja hänelle vaikka tulkki mukaan.
Poliitikot on korvattava laskukoneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt oikein ymmärrä, mitä AP tarkoittaa pitkän matematiikan ylivertaisuudella. Mitä ilmeisimmin hän viittaa lukion oppimäärään. Oppiainehan se on siinä missä muutkin. Hyvät matematiikan taidot toki avaavat runsaasti mahdollisia jatko-opiskelualoja, mutta ei niitä kaikkalle tarvita. Puoili vuosisaata sitten matematiikka ja tietojenkäsittely olivat tulevaisuuden menestymisen aloja - nyt niitä ovat mm. nano- ja geenitekniikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!
Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.
Ei vaan nimenomaan antamassa lisää pisteitä kieleistä ja reaaliaineista.
On koko osaamisen kannalta hyvin haitallista jos meillä on kohta vain matikkaa osaavie insinöörejä mutta ei ketään joka osaisi niitä myydä jollain vieralla kielellä ulkomaille tai ketään joka tajuaisi jotain kulttuurista, hisstoriasta tai ihmismielestä.
Eikö se muutu niin, että pisteitä saa enemmän niistä aineista, joilla on jotain tekemistä sen aineen kanssa, jota hakee opiskelemaan? Onhan se nyt ihan seinähullua, että päästäkseen opiskelemaan kirjallisuustiedettä tärkeintä on panostaa matikkaan! Onneksi tuo muutos tulee muutaman vuoden päästä. Poikani aloitti juuri lukion ja valitsi lyhyen matikan. Matikka sujuu ihan hyvin, ei loistavasti, mutta ennen kaikkea häntä ei kiinnosta se, eikä häntä kiinnosta mikään ala, jossa sitä käytännössä tarvittaisiin. Nyt voi keskittyä paremmin aineisiin, joista on oikeasti kiinnostunut ja jotka ehkä liippaavat läheltä sitäkin mitä myöhemmin hakee opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vuoksi, että pitkässä matematiikassa on lähes mahdotonta opetella asioita ulkoa. Vaatii sisäistämistä toisin kuin lukuaineet. Vaikka kielissäkin vaaditaan lahjoja laudaturiin, M-E tason voi helposti saavuttaa pelkällä hyvällä muistilla tai ahkeruudella.
Kielissä on mahdoton menestyä ilman luovuutta. Ja matikka taas sopii autisteille joiden luovuus 0.
Ilman matemaattisia ihmisiä kirjoittelisit luolan seinämiin ajatuksiasi.
Joka ei tarkoita että matemaattiset ihmiset pitäisi korottaa jollekin jalustalle ja leimata muut turhiksi.
Oikeasti fiksut ihmiset arvostavat muiden osaamista ja näkevät ne hyödyllisiksi jotta saadaan mahdollisimman laaja kokonaiskuva, eivät mollaa ja vähättele.
Merkittävä osa nykypäivän "osaamisesta" on vain sellaista, ettei siitä kukaan halua maksaa, koska se ei ole oikeaa osaamista. Se, että osaat jotain naistutkimusta tai tiedät jotain atseekeista on kiva harrastus, mutta ei sen tiedon avulla mitään yhteiskunnallisia ongelmia ratkaista.
Suurin osa tasa-arvostakin on TEKNISTEN keksintöjen aikaansaamista. Ilman sähkötoimista pumppua, astian- ja pyykinpesukoneita ja vastaavia keksintöjä suurin osa tämänkin keskustelun osallistujista viettäisi päivänsä tehden pakollisia kotitaloustöitä miettimättä tällaisia asioita.
Tämä tasa-arvonäkökulma on ihan otta. Jostain syystä feministit eivät ikinä huomioi tekniikan merkitystä tasa-arvolle.
No en nyt ole huomannut että feministit jotenkin lähtökohtaisesti väheksyisivät matikkaa tai tekniikkaa. Sen sijaan teknisesti suuntautuneet kyllä muistavat aina mainita miten turhaa on naistutkimus (joka muuten ei ole ollut sen nimistä enää vuosikymmeniin ja joka edustaa etkä promillea siitä mitä korkeakouluissa opiskellaan) ja mitä hullua feministit nytkin taas kuulemma ajattelevat.
Vai eivät väheksy? Etsi sukupuolentutkimuksen alalta yksikin vertaisarvioitu tutkimus, jossa on käytetty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kehitettyjä tilastollisia menetelmiä. Monet heistä eivät myöskään ymmärrä mitään matematiikasta ja toistokokeista, minkä huomaa heidän kannanotoistaan.
Montako löydät vaikapa filosofiasta? Ajattelua voi harrastaa myös muuten kuin tilastollisin menetelmin.
Länsimainen sivistys ja ajattelun kehittyminen perustuu paljon myös muuhun kuin matemaattiseen ajatteluun.
Bertrand Russell ...
oli siis matemaatikko, 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja ja yhteiskunnallisia ajattelijoita. Tämä vastauksena sille, joka piti filosofiaa ja matematiikkaa jotenkin vastakkaisina toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä puhuttiin 2000-luvulla lukiossa kovista ja pehmeistä aineista. Koviin aineisiin luettiin ainakin matematiikka ja fysiikka.
Ja kyllä sen siinä opiskellessa huomasi, että ne kovat aineet vaativat älyä. Hieman oli erilaista opiskella integraalia kuin englannin sanakokeeseen.
Matematiikkaa ei opi pänttäämällä, vaikka harjoitusta vaatiikin.
T. Pehmeä humanisti
Mun pojan vahvuudet matikka, fysiikka, kemia, noista yliopisto ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä, mitä AP tarkoittaa pitkän matematiikan ylivertaisuudella. Mitä ilmeisimmin hän viittaa lukion oppimäärään. Oppiainehan se on siinä missä muutkin. Hyvät matematiikan taidot toki avaavat runsaasti mahdollisia jatko-opiskelualoja, mutta ei niitä kaikkalle tarvita. Puoili vuosisaata sitten matematiikka ja tietojenkäsittely olivat tulevaisuuden menestymisen aloja - nyt niitä ovat mm. nano- ja geenitekniikka.
Molemmissa tarvitaan matemaattisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattipolitiikoista enemmistö on heikosti matemaattisissa aineissa pärjänneitä. Se näkyy ja kuuluu heidän loogisessa päättelykyvyssään vähän turhankin selvästi.
Suomessa on juuri valittu näitä Stubbeja mitälie kielitaidon perusteella ja sitten kärsitty huonojen päätösten takia. Pitäisi valita ennemmin substanssiosaaja ja hänelle vaikka tulkki mukaan.
Poliitikot on korvattava laskukoneella.
Ei matemaattisuus takaa hyviä päätöksiä. Mutta toisaalta matemaattiselle ihmiselle on päivänselvää kuinka alkeellista, tarkoituksenhakuista ja subjektiivista poliittinen keskustelu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matikka on vaativa laji, kun pitkälle mennään. Älykkäitä ihmisiä, siinä ei ole nokan koputtamista tyhmemiilä.
Suoritin aikanaan pitkän matematiikan oppimäärää ja olihan se iso työmäärä, suoritin lukion kahdessa vuodessa ja pitkän matikan kirjoittamiseen olisin tarvinnut vielä yhden kurssin joka olisi venyttänyt valmistumista puolella vuodella joten kirjoitin lyhyenä. Se oli ihan naurettavan helppo. Siinä kai se ero, jos jollekin matemaattiselle alalle halajaa, onhan se pitkä ihan pakollinen. Itse en niistä kursseista mitään hyötynyt.
Mielestäni matematiikka on kielistä helpoin. Siinä kun oppii säännön niin se on aina sama. Kielissä taas on miljoona poikkeusta ja poikkeuksen poikkeusta, eikä riitä että opettelee sanat ulkoa, sillä pitää myös osata lausua, ymmärtää sanan eri merkitykset eri tilanteissa jne. Lisäksi siitä samasta kielestä voi olla satakin eri murretta ja sanonnat erilaisia eri murteessa.
Luin ja kirjoitin itse sekä pitkän matematiikan että useita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!
Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.
Siis mitä? Itse en vielä lukiossakaan ymmärtänyt lyhyttä matematiikkaa, kuin 9 ja M tasoisesti ja sekin vaivoin. Sitten paria vuotta myöhemmin oivalsin pitkän matematiikan ja tein kaikki kurssit 10 ja kokeen E alle vuodessa että ei kyllä lyhyt ole yhtään helpompaa kuin pitkä oman kokemuksen mukaan
Vierailija kirjoitti:
olipa paksua, samalla tavalla kielten opiskelussa opetellaan säännöt joita sovelletaan. ei kaikkia ranskan verbejä eri muodoissaan voi opetella ulkoa, mutta säännöt siitä, miten eri päätteiset verbit taipuvat missäkin muodossa voi. samalla tavalla matematiikassa opetellaan vaikka miten ratkaistaan toisen asteen yhtälö, ja sitten sitä sovelletaan tehtäviin
Jos tulee vertaamaan toisen asteen yhtälöihin, niin ihmisellä ei ole oikeasti mitään tajua vaikeammasta matikasta. Tuo on peruskoulun matikkaa. Ylemmän tason matikkaa ei opetella ulkoa.
Itse kirjoitin laajan matikan, matikka oli mulle haastavaa läpi lukion, ja opettelin ylppäreihin niitä helpon pään yhtälöitä, tyyliin tehtävät 1-3 ... mutta viimeisiä tehtäviä laajan yo-kokeessa en edes ymmärtänyt, en osannut edes aloittaa laskemaan niitä.
Kielistä kirjoitin ällät, laajasta matikasta tuurilla m.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!
Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.
Prosenttilaskut opeteltiin yläasteella 70-luvulla. Lukioon mennessä ne piti jo osata. Isäni oli oppinut ne kansakoulussa.
Käytännön matematiikkaan ei tavallinen ihminen tarvitse lukion pitkää matematiikkaa.
Mitä tulee pitkån matematiikan lukijoiden ongelmanratkaisukykyyn, niin aika rajalliselta se nyt on vaikuttanut. He ovat varmaan hyviä ratkaisemaan teknologian ja fysiikan ja kemian ongelmia, siis rakentamaan erilaisia toimivia koneita ja laitteita. Mutta ihmisten keskinäisten ongelmien ratkaisemisessa he eivät ole aina kovin hyviä eikä käyttäjäystävällisen teknologian suunnittelussakaan.
Säälittävä oli ehkä väärä sanavalinta, pyydän sitä anteeksi. Ehkä enemmän huvittavaa, että oletettavasti aikuinen ihminen kukkoilee sillä, että osaa ranskan subjunktiivin ja yrittää tällä osoittaa, että osaa varmuudella ranskaa paremmin tuntematon henkilö palstalla. En itse ole ikinä pitänyt sitä minään statussymbolina tai mainitsemisen arvoisena asiana ja siksi se nauratti minua.