Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Sinne pienryhmään kun ei mennä nykyisin ilman, että joku akateeminen arvioi tuen tarvetta ja tekee asiasta hallinnollista päätöstä. Jo päiväkodissa erityinen tuki edellyttää hallintolain mukaista päätöstä kuulemisineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Tyhmyydellä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Eikä ne ammattilaisetkaan aina mitään järjenjättiläisiä ole :D Ei vaikka sinä näkäjään pidät heitä jonain ylijumalina, joilla on kykyjä, joihin taviksilla ei ole mitään mahdollisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Sinne pienryhmään kun ei mennä nykyisin ilman, että joku akateeminen arvioi tuen tarvetta ja tekee asiasta hallinnollista päätöstä. Jo päiväkodissa erityinen tuki edellyttää hallintolain mukaista päätöstä kuulemisineen.

Miksi saarnaat asioista, jotka kaikki tietävät? Ei ole kukaan väittänyt, että pienryhmään tuosta vaan mentäisiin. Kerrottiin vain, että niitä on olemassa siksi, että osa tarvitsee yksilöllisempää oppimisympäristöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Sinne pienryhmään kun ei mennä nykyisin ilman, että joku akateeminen arvioi tuen tarvetta ja tekee asiasta hallinnollista päätöstä. Jo päiväkodissa erityinen tuki edellyttää hallintolain mukaista päätöstä kuulemisineen.

Miksi saarnaat asioista, jotka kaikki tietävät? Ei ole kukaan väittänyt, että pienryhmään tuosta vaan mentäisiin. Kerrottiin vain, että niitä on olemassa siksi, että osa tarvitsee yksilöllisempää oppimisympäristöä. 

Sinun ulosantisi on niin heikkoa, että tarkoittamiasi asioita ei tekstistäsi saa esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Tuota sinun pitää kysyä niiltä vakaopeilta, jotka katselevat nenänvartta pitkin lähihoitajia ja lastenhoitajia, kun heillä ei ole sitä YLIOPISTOkoulutusta. Kyse ei ole minun vihastani, vaan tiettyjen vakaopejen ylimielisestä asenteesta, joka huokuu tässäkin ketjussa osassa viesteistä. Eikä minun lapseni liity tähän ketjuun mitenkään, koska hän ei ole ollut enää vuosikausiin päivähoidossa. Turhaan siis viet tätä asiaa henkilötasolle ja lässytät omien kuvitelmiesi pohjalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Minun lapsuudessani useimmat oppivat lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla. Nykyään lapsi, joka ei osaa lukea kouluun mennessään on, on poikkeus. Vielä kummallisempi poikkeus on lapsi, joka ei osaa lukea 9-vuotiaana. Jos lapsi ei ole oppinut lukemaan 9-vuotiaana, hänelle on suurella todennäköisyydellä jokin ongelma oli se sitten luki-häiriö tai jokin muu. On tietysti mahdollista, että vanhemmat ovat tarkoituksella estäneet lasta oppimasta lukemaan, mutta enpä ole koskaan kuullut sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Sinne pienryhmään kun ei mennä nykyisin ilman, että joku akateeminen arvioi tuen tarvetta ja tekee asiasta hallinnollista päätöstä. Jo päiväkodissa erityinen tuki edellyttää hallintolain mukaista päätöstä kuulemisineen.

Miksi saarnaat asioista, jotka kaikki tietävät? Ei ole kukaan väittänyt, että pienryhmään tuosta vaan mentäisiin. Kerrottiin vain, että niitä on olemassa siksi, että osa tarvitsee yksilöllisempää oppimisympäristöä. 

Sinun ulosantisi on niin heikkoa, että tarkoittamiasi asioita ei tekstistäsi saa esiin.

Ai se on minun syytäni, että sinä et osaa lukea? No voidaan me niinkin sopia, jos siitä tulee sinulle parempi mieli :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Minun lapsuudessani useimmat oppivat lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla. Nykyään lapsi, joka ei osaa lukea kouluun mennessään on, on poikkeus. Vielä kummallisempi poikkeus on lapsi, joka ei osaa lukea 9-vuotiaana. Jos lapsi ei ole oppinut lukemaan 9-vuotiaana, hänelle on suurella todennäköisyydellä jokin ongelma oli se sitten luki-häiriö tai jokin muu. On tietysti mahdollista, että vanhemmat ovat tarkoituksella estäneet lasta oppimasta lukemaan, mutta enpä ole koskaan kuullut sellaisesta.

Lukihäiriö on yhdyssana. Siihen ei tule väliviivaa. Eikä siinä ole mitään kummallista tai edes poikkeavaa. Ihan normaali juttu, jonka kanssa pystyy elämään oikein hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Lapsi ei tarvitse tuollaista massiivista arvioinnin määrää. Loputon erilaisten ns. ongelmien havainnointi ja kirjaaminen ei palvele lasta, vaan lapsi voisi parhaiten aivan tavallisena lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Paitsi ettei mene ollenkaan noin. Kyllä siellä päiväkotiarjessa kaikki osallistuvat perushoitoon riippumatta siitä, onko käynyt amiksen vai yliopiston vai vaikka pelkän peruskoulun. Ei nykyresursseilla ole mitenkään mahdollista tehdä tuollaisia jakoja. Eikä siinä olisi mitään järkeäkään, kun 95% päiväkodin toiminnasta on sitä perushoitoa. Loppuisi hyvin äkkiä vakaopeilta työt, jos keskittyisivät vain tuentarpeen arviointiin ja pedagogiaan. Pedagogialle kun on aika vähän käyttöä siinä vaiheessa, kun ryhmässä on 20 alle 3-vuotiasta, joille pitäisi opettaa vessakäyntiä, pukemista ja muuta peruskauraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Minun lapsuudessani useimmat oppivat lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla. Nykyään lapsi, joka ei osaa lukea kouluun mennessään on, on poikkeus. Vielä kummallisempi poikkeus on lapsi, joka ei osaa lukea 9-vuotiaana. Jos lapsi ei ole oppinut lukemaan 9-vuotiaana, hänelle on suurella todennäköisyydellä jokin ongelma oli se sitten luki-häiriö tai jokin muu. On tietysti mahdollista, että vanhemmat ovat tarkoituksella estäneet lasta oppimasta lukemaan, mutta enpä ole koskaan kuullut sellaisesta.

Ei ole millään tavalla poikkeus, jos ei osaa lukea kouluun mennessä. Yli puolet ensimmäisen luokan aloittavista ei osaa vielä lukea. Ja miksi pitäisikään osata, kun siellä koulussa opetetaan muun muassa lukemista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Tuota sinun pitää kysyä niiltä vakaopeilta, jotka katselevat nenänvartta pitkin lähihoitajia ja lastenhoitajia, kun heillä ei ole sitä YLIOPISTOkoulutusta. Kyse ei ole minun vihastani, vaan tiettyjen vakaopejen ylimielisestä asenteesta, joka huokuu tässäkin ketjussa osassa viesteistä. Eikä minun lapseni liity tähän ketjuun mitenkään, koska hän ei ole ollut enää vuosikausiin päivähoidossa. Turhaan siis viet tätä asiaa henkilötasolle ja lässytät omien kuvitelmiesi pohjalta. 

En itse työskentele päiväkodissa, mutta olen kaikista näistäkin ketjuista ymmärtänyt, että ongelma on, että osa hoitajista ei sulata opettajia siellä arjessa vaan kyräilee ja dissaa sen minkä ehtii. Siksi itse tässä ketjussa haluan puolustaa nimenomaisesti opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Lapsi ei tarvitse tuollaista massiivista arvioinnin määrää. Loputon erilaisten ns. ongelmien havainnointi ja kirjaaminen ei palvele lasta, vaan lapsi voisi parhaiten aivan tavallisena lapsena.

Tämä! Ei ihme, että jo alakouluikäisillä on mt-ongelmia, kun jatkuvasti arvioidaan ja etsitään "virheitä" ja "poikkeamia". Se on älyttömän stressaavaa ja opettaa lapsen vain siihen, että hän ei kelpaa sellaisena kuin on, vaan pitäisi olla samanlainen kuin kaikki muutkin. 

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja koulun opettajat eivät hommaa kenellekään yhtään mitään diagnooseja. Lääkärillä on tietyt kriteerit diagnoosiin ja riittää ihan esimerkiksi ADHD:n kanssa, että kotona täytetyt lomakkeet eivät riitä diagnoosiin. Mikä onkin suht yleistä vielä esiopetusikäisillä tai alakoulun ensimmäisillä luokilla olevilla lapsilla. Sitten isomman lapsen kanssa saatetaan kotonakin olla jo pulassa ja halutaan tukea lapselle enemmän.

Varhaiskasvatukseenhan otetaan lapsi juuri sellaisena kuin on. Nykyään esim. erityisryhmiä ei ole mihin laittaa useimmissa kunnissa. Sen sijaan jos jonkun oppilaan haasteet estävät jatkuvasti muuta luokkaa oppimasta niin kyllä hänelle hyvin nopeasti aletaan suunnittelemaan siirtoa muualle ja siinä vaiheessa lapsen vanhemmat usein valittavat, kun nepsyhommia ei ole tutkittu. Vaikka nimenomaan päiväkodista on jo yritetty ohjata eteenpäin. Koulusta ei enää useinkaan pääse tutkimuksiin, sillä erikoissairaanhoito haluaa, että koulupsykologi tutkii ensin, mutta koulupsykologeja ei ole. Ei oikein missään kunnassa.

Yksi polku on myös se, että lapselle koulun vaatimukset ovat liikaa ja kieltäytyy menemästä sinne. Sitten lähtee lastensuojelukierre ja alkaa hämärtymään, mikä on lapsen haastetta ja mikä perheen haastetta. Ja monille lapsille ensimmäiset luokat menevät ok, mutta varhaismurrosiässä tiputaan ikätasosta sosiaalisten suhteiden suhteen ja koulusta kieltäytyminen alkaa.

Näitä tarinoita olisi vailla kirjan mitaksi kerrottavaksi. Kaikista yleisin yhdistävä tekijä on, että haasteita on huomattu jo siellä esiopetuksessa.

T. Vasta eläköitynyt erkkaope

Kiitos tekstistäsi. Olen reippaasti aikuinen jonka mielenlaatua/terveyttä on nyt selvitelty useampi vuosi. Minulta jäi eskari aikanaan kesken (ei ollut vielä pakollinen) kun äidin mukaan en halunnut käydä siellä. Kumma kyllä muistan halunneeni päiväkotiin mutta äiti piti minut ja siskoni kotona. Yhtä tappelua oli koko ajan, äiti kiusasi, huusi ja antoi rangaistuksia, sisko säesti mukana. Koulun suhteen älyttömät vaatimukset, kaikesta piti suoriutua täydellisesti. Vasta nyt havahduin pohtimaan että olikohan opet huomanneet jotain minkä äiti halusi pitää piilossa? Kun siis hänelle oli tärkeää/tärkeintä se miltä kaikki näytti ja miten paljon kateutta perhe muissa herätti. Ei kai kuulu tähän ketjuun nämä ajatukset, pahoittelut :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Tuota sinun pitää kysyä niiltä vakaopeilta, jotka katselevat nenänvartta pitkin lähihoitajia ja lastenhoitajia, kun heillä ei ole sitä YLIOPISTOkoulutusta. Kyse ei ole minun vihastani, vaan tiettyjen vakaopejen ylimielisestä asenteesta, joka huokuu tässäkin ketjussa osassa viesteistä. Eikä minun lapseni liity tähän ketjuun mitenkään, koska hän ei ole ollut enää vuosikausiin päivähoidossa. Turhaan siis viet tätä asiaa henkilötasolle ja lässytät omien kuvitelmiesi pohjalta. 

En itse työskentele päiväkodissa, mutta olen kaikista näistäkin ketjuista ymmärtänyt, että ongelma on, että osa hoitajista ei sulata opettajia siellä arjessa vaan kyräilee ja dissaa sen minkä ehtii. Siksi itse tässä ketjussa haluan puolustaa nimenomaisesti opettajia.

Olet ymmärtänyt väärin. Homma on nimenomaan niinpäin, että vakaopet kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella ja siksi heidän ei muka tarvitse esim. vaihtaa vaippoja, kun siellä on "alempaa" henkilökuntaa sitä varten. Huokuu tästäkin ketjusta vastaava asenne, kun useammassakin viestissä sanotaan että vakaopelle ei kuulu hoitotyö tai perusasioista huolehtiminen. KYLLÄ KUULUU!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Ei muuten ole! Esim Romaniassa se on ihan tiukkaa opetusta! "Pre-school"

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Ihan samaa toimintaa se on, eri nimi vaan. Oon myös vakaope ja tehnyt työtäni myös aikaa ennen vakaa, kun oli päivähoito, ja ei mikään oleellinen ole toiminnassa muuttunut, termit vaan muuttuu ja paperityötä ja palavereita on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Mistä sinä noita juttujasi keksit? Päiväkotiryhmässä kaikki aikuiset osallistuvat kaikkiin tehtäviin. Kukaan ei ole avustajan roolissa, vaan kaikki ovat vastuullisia aikuisia, jotka tekevät sitä mitä kulloinkin on tarvetta. Ei ole millään tasolla verrattavissa koulumaailmaan, jossa opettaja vastaa vain opettamisesta. Varhaiskasvatuksenopettajan vastuulla on paljon muutakin. Siksi hänen nimikkeessäänkin on sana kasvatus. Ja sellaista nimikettä kuin vakahoitaja taasen ei ole ollenkaan olemassa.'

t. vakaope