Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Ei muuten ole! Esim Romaniassa se on ihan tiukkaa opetusta! "Pre-school"

Nyt ei puhuttu esikoulusta, vaan päiväkodista ja lastentarhoista. Kaksi eri asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Minun lapsuudessani useimmat oppivat lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla. Nykyään lapsi, joka ei osaa lukea kouluun mennessään on, on poikkeus. Vielä kummallisempi poikkeus on lapsi, joka ei osaa lukea 9-vuotiaana. Jos lapsi ei ole oppinut lukemaan 9-vuotiaana, hänelle on suurella todennäköisyydellä jokin ongelma oli se sitten luki-häiriö tai jokin muu. On tietysti mahdollista, että vanhemmat ovat tarkoituksella estäneet lasta oppimasta lukemaan, mutta enpä ole koskaan kuullut sellaisesta.

Ei ole millään tavalla poikkeus, jos ei osaa lukea kouluun mennessä. Yli puolet ensimmäisen luokan aloittavista ei osaa vielä lukea. Ja miksi pitäisikään osata, kun siellä koulussa opetetaan muun muassa lukemista? 

Niin mekin luulimme, mutta viitisen vuotta sitten, kun yksi lapsistamme aloitti koulun, hän oli luokkansa ainoa lukutaidoton. Häntä ei lukeminen ollut aiemmin kiinnostanut, mutta koulussa sitten oppi lukemaan noin kuukaudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Nyt kyllä aletaan. Helsingin suomenkielisissä kouluissa 1. luokalla alkaa A1-kieli. Kolmannella luokalla alkaa valinnaisen A2-kielen opiskelu, mutta käytännössä sen valitsevat kaikki ne, joiden A1-kieli on jokin muu kuin englanti (esim. ranska, saksa tai kiina). Kuudennella alkaa B1-kieli (ruotsi) ja kahdeksannella voisi vielä valita B2-kielen, jos haluaa.

Miksi kirjoitit tuohon Helsingin, kun sama käytäntö on kaikkialla Suomessa? Poislukien ne koulut, joissa ei ole mahdollista valita kuin yksi A1 kieli eli englanti. Ja noin muutenkin tuossa taisi olla puhe siitä, alkaako kaikilla. Ja siihen vastaus on, ei ala. 

Vaikka ei alkaisikaan, lähtökohtana on, että lapsi kykenee tuossa iässä jo opiskelemaan kolmatta kieltään. Tämä ei mitenkään onnistu, jos ensimmäistäkään kieltä ei vielä osaa lukea. 

Miksi ajattelet, että lapsen, joka ei osaa lukea pitäisi pystyä opiskelemaan kolmea kieltä samanaikaisesti? Etkö yhtään ymmärrä ristiriitaa tässä vaatimuksessa? 

Ei hän pystykään. Ketjussa aikaisempi kirjoittaja ei ymmärtänyt miksi lukemaan ei voisi oppia 9 -vuotiaana ihan normaalisti. Ei voi, jos ei tuohon ikään mennessä ole koulussa sitä oppinut, on tukitoimien tarpeessa. 

Eikun sinä et nyt ymmärrä, että kaikki lapset eivät ole ns. normaalissa koulussa. Siksi on täysin mahdollista, että 9v ei vielä osaa lukea eikä siitä tarvitse tehdä mitään numeroa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa ja sitä varten meillä on pienluokat jne. jotta yksilöllisempi oppiminen on mahdollista. 

Minun lapsuudessani useimmat oppivat lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla. Nykyään lapsi, joka ei osaa lukea kouluun mennessään on, on poikkeus. Vielä kummallisempi poikkeus on lapsi, joka ei osaa lukea 9-vuotiaana. Jos lapsi ei ole oppinut lukemaan 9-vuotiaana, hänelle on suurella todennäköisyydellä jokin ongelma oli se sitten luki-häiriö tai jokin muu. On tietysti mahdollista, että vanhemmat ovat tarkoituksella estäneet lasta oppimasta lukemaan, mutta enpä ole koskaan kuullut sellaisesta.

Ei ole millään tavalla poikkeus, jos ei osaa lukea kouluun mennessä. Yli puolet ensimmäisen luokan aloittavista ei osaa vielä lukea. Ja miksi pitäisikään osata, kun siellä koulussa opetetaan muun muassa lukemista? 

Niin mekin luulimme, mutta viitisen vuotta sitten, kun yksi lapsistamme aloitti koulun, hän oli luokkansa ainoa lukutaidoton. Häntä ei lukeminen ollut aiemmin kiinnostanut, mutta koulussa sitten oppi lukemaan noin kuukaudessa. 

Yksi luokka ei kerro mitään koko Suomen tilanteesta. Sinun lapsesi on ollut varsin poikkeuksellisella luokalla. Mitenkään yleistä tuollainen ei ole, vaan on ihan normaalia, jos lapsi ei vielä osaa kouluun menessä lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Lapsi ei tarvitse tuollaista massiivista arvioinnin määrää. Loputon erilaisten ns. ongelmien havainnointi ja kirjaaminen ei palvele lasta, vaan lapsi voisi parhaiten aivan tavallisena lapsena.

Tämä! Ei ihme, että jo alakouluikäisillä on mt-ongelmia, kun jatkuvasti arvioidaan ja etsitään "virheitä" ja "poikkeamia". Se on älyttömän stressaavaa ja opettaa lapsen vain siihen, että hän ei kelpaa sellaisena kuin on, vaan pitäisi olla samanlainen kuin kaikki muutkin. 

Ei niitä ongelmia tarvitse etsimällä etsiä, eikä etenkään tarvitse, eikä edes pidä, kertoa lapselle, että tässä häntä nyt testataan. Sen tutkimisen voi tehdä esimerkiksi antamalla koko ryhmälle tehtäviä ja sitten seurataan, mitä lapset tekevät. Jos yhdellä lapsella on jatkuvasti muihin verrattuna vaikeuksia, voidaan alkaa selvittää tarkemmin, mistä on kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Lapsi ei tarvitse tuollaista massiivista arvioinnin määrää. Loputon erilaisten ns. ongelmien havainnointi ja kirjaaminen ei palvele lasta, vaan lapsi voisi parhaiten aivan tavallisena lapsena.

Tämä! Ei ihme, että jo alakouluikäisillä on mt-ongelmia, kun jatkuvasti arvioidaan ja etsitään "virheitä" ja "poikkeamia". Se on älyttömän stressaavaa ja opettaa lapsen vain siihen, että hän ei kelpaa sellaisena kuin on, vaan pitäisi olla samanlainen kuin kaikki muutkin. 

Ei niitä ongelmia tarvitse etsimällä etsiä, eikä etenkään tarvitse, eikä edes pidä, kertoa lapselle, että tässä häntä nyt testataan. Sen tutkimisen voi tehdä esimerkiksi antamalla koko ryhmälle tehtäviä ja sitten seurataan, mitä lapset tekevät. Jos yhdellä lapsella on jatkuvasti muihin verrattuna vaikeuksia, voidaan alkaa selvittää tarkemmin, mistä on kysymys.

Lapset ei ole ihan niin tyhmiä kuin sinä näyt luulevan. Kyllä he huomaavat, jos heitä vertaillaan muihin ja tekevät omat johtopäätöksensä siitä, että Milla joutuu juttelemaan tädille, jolle muut lapset eivät juttele. Viittaan nyt esim. toimintaterapeutin tapaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Meinaatko tosissasi, että esim. oma äiti tai isä ei pysty havainnoimaan lapsiaan normaalissa arjessa? Tai perhepäivähoitaja tai mummo tai kuka nyt lapsen kanssa arjessa onkaan. Vai luulitko, että kaikki lapset ovat päiväkodissa? :D

Sivusta sanottuna: ei todellakaan pysty. Päiväkodissa ammattilainen näkee päivittäin vähintään 10-20 lasta ja vuosien mittaan hänelle voi kertyä kokemusta jopa satojen lasten kehityksestä.

Tuossapa se olennaisin syy tulikin sille, miksi ammattilaiselta jää huomaamatta moni sellainen asia, jonka kotiäiti huomaa ihan helposti. Kun sillä kotiäidillä ei yleensä ole kuin yksi tai kaksi lasta huomoitavana. Siiinä pystyy keskittymään huomoiden tekemiseen paljon paremmin kuin valatavassa kaaoksessa, jota päiväkotielämä monesti on. Ammattitaitoakin voi kotiäidillä (koulukseltaan esim. lähihoitaja) olla tasan saman verran kuin niillä päiväkodin aikuisilla. Tosin siihen nyt ei mitään ammattitaitoa tarvita, että huomaa, jos 3v ei vielä puhu tai 6v ei osaa syödä itse tms. 

Tietysti lapsen vanhemmatkin saattavat huomata ongelmat, jos he tietävät, mihin verrata ja mitä odottaa. Mutta ne ongelmat olisi hyvä havaita mahdollisimman pian ja ammattilainen saattaa pystyä huomaamaan ongelman nopeammin. Jos vertailukohtaa tai tietoa ei ole, vanhemmat eivät huomaa ongelmia ajoissa. 

On myös helppo haksahtaa ajattelemaan, että kaikki vanhemmat ovat yhtä eteviä kuin itse on. Kylmä fakta on, että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Vaikka yhdellä lapsella olisikin vanhempi, joka tunnistaa ongelmat varhaisessa vaiheessa, kaikilla lapsilla sellaisia vanhempia ei ole.

Lapsi ei tarvitse tuollaista massiivista arvioinnin määrää. Loputon erilaisten ns. ongelmien havainnointi ja kirjaaminen ei palvele lasta, vaan lapsi voisi parhaiten aivan tavallisena lapsena.

Tämä! Ei ihme, että jo alakouluikäisillä on mt-ongelmia, kun jatkuvasti arvioidaan ja etsitään "virheitä" ja "poikkeamia". Se on älyttömän stressaavaa ja opettaa lapsen vain siihen, että hän ei kelpaa sellaisena kuin on, vaan pitäisi olla samanlainen kuin kaikki muutkin. 

Ei niitä ongelmia tarvitse etsimällä etsiä, eikä etenkään tarvitse, eikä edes pidä, kertoa lapselle, että tässä häntä nyt testataan. Sen tutkimisen voi tehdä esimerkiksi antamalla koko ryhmälle tehtäviä ja sitten seurataan, mitä lapset tekevät. Jos yhdellä lapsella on jatkuvasti muihin verrattuna vaikeuksia, voidaan alkaa selvittää tarkemmin, mistä on kysymys.

Ei tarvitisi, mutta niin sitä vaan nykyisin tehdään. Heti jos on vähään hitaampi muissa asioissa alkaa spekulointi ja tutkimustarpeella vouhottaminen. Ja tämä todellakin tehdään lapsen kuullen. Meilläkin neuvolantäti paasasi siitä, että lapsi ei osannut 4-vuotiaana leikata millilleen viivaa pitkin. Kiitos sen session, lapsi ei pitkään aikaan suostunut koskemaan saksiin olenkaan, vaikka ennen oli innokas askartelija. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Tuota sinun pitää kysyä niiltä vakaopeilta, jotka katselevat nenänvartta pitkin lähihoitajia ja lastenhoitajia, kun heillä ei ole sitä YLIOPISTOkoulutusta. Kyse ei ole minun vihastani, vaan tiettyjen vakaopejen ylimielisestä asenteesta, joka huokuu tässäkin ketjussa osassa viesteistä. Eikä minun lapseni liity tähän ketjuun mitenkään, koska hän ei ole ollut enää vuosikausiin päivähoidossa. Turhaan siis viet tätä asiaa henkilötasolle ja lässytät omien kuvitelmiesi pohjalta. 

En itse työskentele päiväkodissa, mutta olen kaikista näistäkin ketjuista ymmärtänyt, että ongelma on, että osa hoitajista ei sulata opettajia siellä arjessa vaan kyräilee ja dissaa sen minkä ehtii. Siksi itse tässä ketjussa haluan puolustaa nimenomaisesti opettajia.

Miksi edes kommentoit asiaa, jos sinulla ei ole käytännön kokemusta? Vai oletko niin ulapalla, että luulet av-ketjujen olevan joku todellinen kuva asioista :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Jos onkin joskus 5 vuotta sitten päiväkodissa saanut LAADUKASTA varhaiskasvatusta, niin nyt siellä ei aina saa edes laadukasta perushoitoa.

Kiitos siitä ylisuuret ryhmät, vähäinen henkilökunta ja rauhattomat lapset.

Ja tämä lasten rauhattomuus johtuu juuri noista kahdesta edellä mainitusta.

Kaikessa säästetään lasten kustannuksella.

Tää löytyy vielä edestä ja kalliilla, sano mun sanoneen!!!

Ja juu, olen p.kodissa töissä ja nähnyt kaiken tämän muutoksen 80-luvulta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

No ei todellakaan ole :D Ensimmäistä kertaa luin ko. termin sinun viestistäsi. Ja olen sentään ollut töissä päiväkodissa monta vuotta. Ei meillä mistään vakahoitajista puhuttu, vaan ihmisistä käytettiin heidän nimiään tai puhuttiin vain yleisesti hoitajista/aikuisista, jos viitattiin koko ryhmään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

No ei todellakaan ole :D Ensimmäistä kertaa luin ko. termin sinun viestistäsi. Ja olen sentään ollut töissä päiväkodissa monta vuotta. Ei meillä mistään vakahoitajista puhuttu, vaan ihmisistä käytettiin heidän nimiään tai puhuttiin vain yleisesti hoitajista/aikuisista, jos viitattiin koko ryhmään. 

Itsekin tiedän yhden päiväkodin jossa vielä 10 vuotta sitten allekirjoitettiin viikkokirje tyyliin "terveisin Päivänkakkaroiden tädit", mutta ei se tarkoita sitä, että se sellainen kielenkäyttö olisi ollut silloin normaalia.

Nykyisin puhutaan varhaiskasvattajista, ammattiryhmät eritellen vakaopeista, vakasosionomeista tai vakahoitajista ja yksilöinä jos puhutaan niin etunimillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

No sinä nyt et näköjään edes ymmärrä, miten perhepäivähoito on järjestetty. Siellä on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka tehtävänä on pyöritellä papereita. Perhepäivähoitajan työtä on ammattinimikkeen mukaisesti vain hoitaa lapsia. Toki hoitoajat raportoidaan, mutta mitään suunnittelutöitä ei perhepäivähoitajalle kuulu. Ne ovat ohjaajan hommia. 

Miten ohjaaja voi laatia suunnitelmat, kun hän ei tunne lapsia? Ja jos perhepäivähoitajan työnä on vain hoitaa lapsia, niin kuka varhaiskasvatuksen sitten toteuttaa suunnitelmien mukaisena ja raportoi tästä? Entä oikeastiko ohjaaja laatii suunnitelmat myös yksityisille perhepäivähoitajille?

Helposti. Katsos kun varhaiskasvatussuunnitelma ei ole mikään henkilökohtainen asia, vaan samanlainen juttu kuin koulun opetussuunnitelma. Käytännössä siis standartoitu lista siitä, mitä lapsen pitäisi oppia missäkin vaiheessa. Ja se varahaiskasvatus toteutetaan ihan siinä lapsia hoitamalla ja heidän kanssaan asioita tekemällä. Ihan samalla tavalla kuin päiväkodissakin. Ei sielläkään ole mitään erillistä "varhaiskavatusaikaa", vaan varhaiskasvatus=lasten arki päivähoidossa. 

Päivähoitolaki kumottiin jo 8 vuotta sitten. Varhaiskasvatuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan joka on keskeinen työkalu varhaiskasvatusyksikön arjessa. Tämän lisäksi on yleensä ryhmäkohtainen, päiväkotikohtainen ja kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lisäksi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Ei niitä vasuja oikeasti kukaan ehdi käytännössä lukea, yritetään vaan selvitä tässä kiireessä. Joskus jotain tuokioita pidetään ja käytännössä se varhaiskasvatus on ihan arkea, leikkiä ja siinä samalla oppimista. T vakaope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Totta. Hoitaja on myös kasvatusvastuullinen ja pitää esim aamupiirejä, jumppia, lauluhetkiä ym. Osallistuu tiimissä myös suunnitteluun ja havainnoi lapsia ja osallistuu vasujen tekoon, vaikka opettaja sen lopullisesti tekeekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

No ei todellakaan ole :D Ensimmäistä kertaa luin ko. termin sinun viestistäsi. Ja olen sentään ollut töissä päiväkodissa monta vuotta. Ei meillä mistään vakahoitajista puhuttu, vaan ihmisistä käytettiin heidän nimiään tai puhuttiin vain yleisesti hoitajista/aikuisista, jos viitattiin koko ryhmään. 

Itsekin tiedän yhden päiväkodin jossa vielä 10 vuotta sitten allekirjoitettiin viikkokirje tyyliin "terveisin Päivänkakkaroiden tädit", mutta ei se tarkoita sitä, että se sellainen kielenkäyttö olisi ollut silloin normaalia.

Nykyisin puhutaan varhaiskasvattajista, ammattiryhmät eritellen vakaopeista, vakasosionomeista tai vakahoitajista ja yksilöinä jos puhutaan niin etunimillä.

Kukaan normaaliälyinen ei arkikielessä puhu tuolal tavalla. Ja yhtä edelleenkin ne päiväkotien viikkokirjeet allekirjoitetaan tyylillä "Päivänkakkaroiden aikuiset" ei todellakaan "Päivänkakkaroiden vakaopet, vakahoitajat ja vakasosionomit" :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

Ei todellakaan ole normaalitermi. Itse olen ainakin ihan vain lastenhoitaja en mitään muuta. Lastenhoitaksihan minä olen kouluttautunut, en miksikään kasvattajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa. 

Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten. 

Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet. 

Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms. 

Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat. 

Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.

Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope. 

Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.

Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan. 

Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?

Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen. 

Miksi lastenhoitajan työ ei olisi hienoa ja arvostettavaa?

Sun pitää käsitellä tuo vihasi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan.

Minä olen itse todella iloinen siitä, että omalla lapsellani on koulutetut hoitajat ja opettajat. Arvostan todella paljon heidän työtään ja tietämystä.

Jos lapsellasi on haasteita niin ei se heidän syytä ole, että lapsi poikkeaa muusta ryhmästä ja siitä täytyy sanoa ja tehdä tuen papereita yms.

Vakahoitajilla ja vakaopeilla on eri rooli. Vakahoitaja huolehtii perushoidosta mihin hänellä on koulutus, ja vakaope taas vastaa pedagogiikasta ja tuentarpeiden arvioinnista johon hänellä taas on koulutus. Ihan niin kuin koulussa luokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajalla on eri koulutuksen ja siten eri roolit.

Miksi myös hoitajat sitten koulutetaan suunnitteluun? Vaipanvaihdonhan oppii muutamassa minuutissa, ei sitä varten kouluja tarvitse käydä.

Tuo trolli ei tiedä päiväkotimaailmasta yhtään mitään. Jo se, että hän käyttää termiä vakahoitaja, kertoo olennaisen. Sellaista ammattinimikettä kun ei ole olemassa. On lähihoitajia tai lastenhoitajia, mutta mistään koulusta ei valmistu varhaiskasvatuksenhoitajaksi. Eikä vakaopet ole millään tasolla muiden yläpuolella, vaan tekevät ihan samaa hoitotyötä kuin muutkin. 

Vakahoitaja on ihan normaali termi niin kuin vakaopekin. Se alleviivaa sitä, että myös hoitaja on varhaiskasvattaja.

No ei todellakaan ole :D Ensimmäistä kertaa luin ko. termin sinun viestistäsi. Ja olen sentään ollut töissä päiväkodissa monta vuotta. Ei meillä mistään vakahoitajista puhuttu, vaan ihmisistä käytettiin heidän nimiään tai puhuttiin vain yleisesti hoitajista/aikuisista, jos viitattiin koko ryhmään. 

Itsekin tiedän yhden päiväkodin jossa vielä 10 vuotta sitten allekirjoitettiin viikkokirje tyyliin "terveisin Päivänkakkaroiden tädit", mutta ei se tarkoita sitä, että se sellainen kielenkäyttö olisi ollut silloin normaalia.

Nykyisin puhutaan varhaiskasvattajista, ammattiryhmät eritellen vakaopeista, vakasosionomeista tai vakahoitajista ja yksilöinä jos puhutaan niin etunimillä.

Sulla on kovin vilkas mielikuvitus. Ja kummallinen pakkomielle lyhenteeseen vaka. Ainakin minun lapselleni päiväkotiposti tulee allekirjoitettuna hoitajien nimillä, ei millään sinun keksimilläsi vakatitteleillä. 

Suosittelen vaikka googlaamaan sanalla vakahoitaja tai vakaope.

Päiväkotipäivän pituus riippuu työpäivän pituudesta. Minulla se on klo 8.30-17. Matka päiväkodin ja työpaikan välillä kestää omalla autolla 30min ja julkisilla tunnin.

Aikuisten halutaan käyvän töissä että eläkeläisille saadaan sitä eläkettä ja vuodeosastopaikkoja.