Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla
23.08.2023 |
Päiväkotipäivän pituus tuntuu olevan kestoaihe vanhempien kesken (sen lisäksi, että minkä ikäisenä on hyvä aloittaa päiväkoti tai ehkä pikemmin, milloin on liian nuori päiväkotiin).
Useasti sanotaan, että kyllähän ulkomailla lapset menevät jo alle puolivuotiaina päiväkoteihin tai hoitoon ja vanhemmat palaavat töihin. Kuinka pitkiä päiviä lapset sitten ovat ns. ulkopuolisessa hoidossa esim. päiväkodissa ulkomailla?
Olen siinä käsityksessä, että vaikka lapset aloittavat ulkomailla hyvin aikaisin päiväkodin, ovat päivät kuitenkin taas ajallisesti hyvin lyhyitä kun taas Suomessa jos lapsi menee päiväkotiin, on se usein vähintään vanhemman työpäivän mittainen (8h).
Onko tietoa tai kokemuksia asiasta?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Ne on pre-school!
Opetusta pienestä pitäen
Ei ole. Esim. Briteissä on kindergarden ja vasta sen jälkeen pre-school. Eli aika samoin kuin meillä. Ensin päiväkoti ja sitten esikoulu. Briteissä vaan esikoulu alkaa aikaisemmin kuin meillä, koska kouluunkin mennään aiemmin.
Niin mäkin olen ymmärtänyt, että eskari alkaa monessa maassa 5-vuotiaana.
Useimmissa Euroopan maissa eskari alkaa 3-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Monesti huomaa, että lapset itsekin kutsuvat varhaiskasvattajia tädeiksi tai muulla väheksyvällä ilmaisulla.
Meillä lapset kutsuvat opeiksi (myös hoitajia, mikä on ihan ok, sillä he opettavat lapsia myös) tai aikuisiksi. Tai nimeltä. Aika usein nimeltä. En edes muista, että joku lapsi olisi koskaan minua kutsunut tarhatädiksi. Tuskin koskaan? HaSilloinkin oli aikuinen tai opiskelija lapsen suusta. Lapsille me olemme sellaisia aikuisia, jotka opettavat, hoitavat ja kasvattavat. Olemme samalla syli ja säännön kertoja, tapojen muistuttaja ja kirjaimen opettaja. Leikitämme, loruttelelemme ja opetamme uusia liikuntalajeja, esimatemaattisia taitoja ja ottamaan huomioon muita. Joskus lapset saavat meiltä enemmän kuin kotona ja se näkyy usein jatkuvana sylin ja halauksen tarpeena. Siihen kokenut päiväkodin aikuinen vastaa aina.
Yleensäkin kokemus on, että lapset ovat tässä vaiheessa vielä niin intensiivisesti meidän kanssa, että arvostavat ja kunnioittavat kyllä vaikka haasteita olisi. Luulen, että enemmän näkyy sen 10-vuotiaan puheessa se kodin puhe, miten muista ihmisistä lapsen elämässä puhutaan.
Ja suurinhan osa lasten vanhemmista arvostaa onneksi myös meitä ja työtämme paljon.
T. Eskariope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Maailmassa on paljon muitakin velvoitteita, jotka ihmiset jättävät tekemättä. Miksi oletat, että perheet, joissa on haasteita lasten kanssa, saisivat ensiluokkaisesti neuvolakäyntinsä tehtyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Maailmassa on paljon muitakin velvoitteita, jotka ihmiset jättävät tekemättä. Miksi oletat, että perheet, joissa on haasteita lasten kanssa, saisivat ensiluokkaisesti neuvolakäyntinsä tehtyä?
Neuvolakäynti ei vanhempien osalta vaadi juurikaan muuta kuin ajan varaamisen ja paikalle menemisen. Ei ole rakettitiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plääh, tästä näytti tulleen päivähoitokeskustelu keskittyen sen ongelmiin. Olisin mielelläni kuullut näitä kokemuksia muista maista ja etenkin siis käytännöistä. Aihe ei edes kosketa enää, kun oma lapsi on koulussa, mutta minusta on hurjan mielenkiintoista käytäntöjen vertailu.
Luin joskus tällaisen blogijutun saksalaisen päivähoidon ruokailusta suomalaisen silmin:
https://www.rantapallo.fi/hausfrau/2019/01/24/kokemuksia-saksalaisesta-…
Kyllä on rennon oloista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Monesti huomaa, että lapset itsekin kutsuvat varhaiskasvattajia tädeiksi tai muulla väheksyvällä ilmaisulla.
Meillä lapset kutsuvat opeiksi (myös hoitajia, mikä on ihan ok, sillä he opettavat lapsia myös) tai aikuisiksi. Tai nimeltä. Aika usein nimeltä. En edes muista, että joku lapsi olisi koskaan minua kutsunut tarhatädiksi. Tuskin koskaan? HaSilloinkin oli aikuinen tai opiskelija lapsen suusta. Lapsille me olemme sellaisia aikuisia, jotka opettavat, hoitavat ja kasvattavat. Olemme samalla syli ja säännön kertoja, tapojen muistuttaja ja kirjaimen opettaja. Leikitämme, loruttelelemme ja opetamme uusia liikuntalajeja, esimatemaattisia taitoja ja ottamaan huomioon muita. Joskus lapset saavat meiltä enemmän kuin kotona ja se näkyy usein jatkuvana sylin ja halauksen tarpeena. Siihen kokenut päiväkodin aikuinen vastaa aina.
Yleensäkin kokemus on, että lapset ovat tässä vaiheessa vielä niin intensiivisesti meidän kanssa, että arvostavat ja kunnioittavat kyllä vaikka haasteita olisi. Luulen, että enemmän näkyy sen 10-vuotiaan puheessa se kodin puhe, miten muista ihmisistä lapsen elämässä puhutaan.
Ja suurinhan osa lasten vanhemmista arvostaa onneksi myös meitä ja työtämme paljon.
T. Eskariope
Tuo tädittely ja muu vastaava taisi olla lähinnä viime vuosituhannen käytäntö. Siihen aikaan siihen syyllistyivät jopa ammattilaiset itse. Toisaalta aika oli toinen, naisten ja lasten oikeuksiin ei niin kiinnitetty huomiota eikä varhaiskasvatusta arvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Teille ei näköjään siellä yliopistossa opettu lainkan luetun ymmärtämistä. Nimittäin kukaan ei kieltänyt vakaopeilta nyt yhtään mitään. Eikä kukaan ole puhunut myöskään mistään viosta. Kerrottiin vain, että vakaope ei tee mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä toisellakin koulutuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Monesti huomaa, että lapset itsekin kutsuvat varhaiskasvattajia tädeiksi tai muulla väheksyvällä ilmaisulla.
Meillä lapset kutsuvat opeiksi (myös hoitajia, mikä on ihan ok, sillä he opettavat lapsia myös) tai aikuisiksi. Tai nimeltä. Aika usein nimeltä. En edes muista, että joku lapsi olisi koskaan minua kutsunut tarhatädiksi. Tuskin koskaan? HaSilloinkin oli aikuinen tai opiskelija lapsen suusta. Lapsille me olemme sellaisia aikuisia, jotka opettavat, hoitavat ja kasvattavat. Olemme samalla syli ja säännön kertoja, tapojen muistuttaja ja kirjaimen opettaja. Leikitämme, loruttelelemme ja opetamme uusia liikuntalajeja, esimatemaattisia taitoja ja ottamaan huomioon muita. Joskus lapset saavat meiltä enemmän kuin kotona ja se näkyy usein jatkuvana sylin ja halauksen tarpeena. Siihen kokenut päiväkodin aikuinen vastaa aina.
Yleensäkin kokemus on, että lapset ovat tässä vaiheessa vielä niin intensiivisesti meidän kanssa, että arvostavat ja kunnioittavat kyllä vaikka haasteita olisi. Luulen, että enemmän näkyy sen 10-vuotiaan puheessa se kodin puhe, miten muista ihmisistä lapsen elämässä puhutaan.
Ja suurinhan osa lasten vanhemmista arvostaa onneksi myös meitä ja työtämme paljon.
T. Eskariope
Vähän ohis, mutta missä vaiheessa sanasta täti puhuttaessa naispuoleisesta henkilöstä lapsen elämässä on tullut väheksyvä ilmaisu. En usko, että se oli sitä esim. 1900-luvun alussa tai vielä 1970-luvullakaan. Ihan neutraali ilmaisu oli varmasti. Suomifilmeissä kyllä voi kuvitella jonkun sanovan lapselle, että tervehdihän nyt tätiä, vaikka kyse ei ole sukulaisesta, eikä todellakaan tarkoita sillä mitään pahaa.
Tämä on jotenkin todella erikoinen ilmiö, että puolet neutraaleista sanoista koetaan nykyään jotenkin halventavina. Siis samaa kamaa kuin, ettei saisi sanoa nainen, kun voi loukkaantua, kun haluaisi olla mies, tai lääkäri ei saa sanoa lihava, vaikka se olisi todellinen terveydellinen ongelma ja ihan neutraali sana kuvaamaan tiettyä kehonkoostumusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen.
Ei opettaja ole hoitaja. Voit tutustua vaikka toimenkuviin, eivät ne ole samanlaiset eikä myöskään toimessa vaadittava koulutus ole sama. Opettajat eivät myöskään ole laatineet varhaiskasvatuslakia tai kunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joten jos sinua ärsyttää heidän toimenkuvansa, niin syytä siitä lainsäätäjiä äläkä heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Teille ei näköjään siellä yliopistossa opettu lainkan luetun ymmärtämistä. Nimittäin kukaan ei kieltänyt vakaopeilta nyt yhtään mitään. Eikä kukaan ole puhunut myöskään mistään viosta. Kerrottiin vain, että vakaope ei tee mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä toisellakin koulutuksella.
Neuvolassa työskennellään terveydenhoitajan koulutuksella? Haluaisitko, että päiväkodissa työskenneltäisiin ennemmin sillä koulutuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi polku on myös se, että lapselle koulun vaatimukset ovat liikaa ja kieltäytyy menemästä sinne. Sitten lähtee lastensuojelukierre ja alkaa hämärtymään, mikä on lapsen haastetta ja mikä perheen haastetta. Ja monille lapsille ensimmäiset luokat menevät ok, mutta varhaismurrosiässä tiputaan ikätasosta sosiaalisten suhteiden suhteen ja koulusta kieltäytyminen alkaa.
Näitä tarinoita olisi vailla kirjan mitaksi kerrottavaksi. Kaikista yleisin yhdistävä tekijä on, että haasteita on huomattu jo siellä esiopetuksessa.
T. Vasta eläköitynyt erkkaope
Ennen diagnoosien ja ylipäätään modernin kasvatusajattelun aikaa teinit eivät pystyneet kieltäytymään kouluun menosta. Silloin jos kieltäytyi menemästä kouluun, niin ensin tuli remmiä "isän kädestä" ja sitten lapsi raahattiin kouluun vaikka korvasta kiskoen.
Ei välttämättä. Kaverini (vm. 75) oli kahteen otteeseen käytännössä vuoden pois koulusta (yläkoulun kasi, lukion toka). Ei haettu kouluun, ei tehty lasuja, luokaltakin pääsi armovitosilla. Taustalla todennäköisesti diagnosoimaton autismin kirjo, hänen kahdella lapsellaan on tämä dg. Kaveri ei aikuisenakaan oikein osaa selittää, miksi ei mennyt kouluun. Ei vain mennyt. No, hänestä tuli ihan normaali yhteiskuntakelpoinen ihminen, pari tutkintoa löytyy, yhtenäinen työhistoria ja ihana perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen.
Ei opettaja ole hoitaja. Voit tutustua vaikka toimenkuviin, eivät ne ole samanlaiset eikä myöskään toimessa vaadittava koulutus ole sama. Opettajat eivät myöskään ole laatineet varhaiskasvatuslakia tai kunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joten jos sinua ärsyttää heidän toimenkuvansa, niin syytä siitä lainsäätäjiä äläkä heitä.
Kansanedustajatko kirjoittavat lakitekstin ja kunnanvaltuutetut kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista.
Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.
Yksinkertaisille asioille annetaan hienoja termejä. Kaikissa maissa opetellaan varmasti ihan samoja asioita, ryhmässä toimimista, käytöstapoja, ruokatapoja, erilaisia leikkejä ja sitten tietysti yksinkertaisia tietoja kuten kirjaimia, numeroita, kulttuuria (juhlapyhät ym) jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen.
Ei opettaja ole hoitaja. Voit tutustua vaikka toimenkuviin, eivät ne ole samanlaiset eikä myöskään toimessa vaadittava koulutus ole sama. Opettajat eivät myöskään ole laatineet varhaiskasvatuslakia tai kunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joten jos sinua ärsyttää heidän toimenkuvansa, niin syytä siitä lainsäätäjiä äläkä heitä.
Tietenkin on, jos opettaja työskentelee päiväkodissa. Hoitaminen on osa päiväkodin arkea ihan jokaisella, joka on vastuussa lapsista. Et sinä voi jättää lapsia heitteille vain siksi, että olit yliopistossa kolme vuotta. Eikä täällä ketään muuta ärsytä kuin sinua, joka kuvittelet vakaopen olevan jotain kovinkin hienoa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Lähinnä se, että monet heistä kuvittelevat olevansa jotain kovinkin hienoa, vaikka oikeasti ovat lastenhoitajia siinä missä muutkin. Toinen vika on se, että vakaopet puuhastelevat kaikenlaista sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä lasten edun ja turvallisen hoidon takaamisen kanssa. Kun pitää alleviivata yliopistokoulutustaan tekemällä normaaleista asioista jotain ihme show¨ta miljoonine lomakkeineen.
Ei opettaja ole hoitaja. Voit tutustua vaikka toimenkuviin, eivät ne ole samanlaiset eikä myöskään toimessa vaadittava koulutus ole sama. Opettajat eivät myöskään ole laatineet varhaiskasvatuslakia tai kunnallisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joten jos sinua ärsyttää heidän toimenkuvansa, niin syytä siitä lainsäätäjiä äläkä heitä.
Kansanedustajatko kirjoittavat lakitekstin ja kunnanvaltuutetut kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman?
Ihan peruskoulussa opetetaan, että lait säädetään eduskunnassa. Kunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan opetusvirastoissa tai vastaavissa siellä kunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista.
Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.
Yksinkertaisille asioille annetaan hienoja termejä. Kaikissa maissa opetellaan varmasti ihan samoja asioita, ryhmässä toimimista, käytöstapoja, ruokatapoja, erilaisia leikkejä ja sitten tietysti yksinkertaisia tietoja kuten kirjaimia, numeroita, kulttuuria (juhlapyhät ym) jne.
Käypä katsomassa mitä ne nykyisin siellä opettaa, saattaisit yllättyä. t: sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Ei todellakaan tuo. Se tuo päiväkotiin virikelapsia, joiden mammat ovat liian laiskoja hoitamaan niitä itse. Niidenkin lasten hoitoon käytetyn ajan voisi kohdentaa tuen tarvitsijoille, jos subjektiivinen oikeus poistettaisiin ja päivähoitopaikan saisi vain tarveharkintaisesti eli joko vanhempien työn tai sosiaalisten syiden takia. Ja sosiaalinen syy ei ole se, että mamma tarvitsee omaa aikaa palstalla makaamiseen tms.
Ymmärrätkö, jos väännän rautakangesta. Tuen tarve on hyvin eri asia kuin hoidon tarve. Kuka ne sosiaaliset arvioinnit tekisi? Ylikuormittunut neuvola, lastensuojelu? Kyllä se yhteiskunnalle tehokkainta ja halvinta on, että sen seulonnan tekee vakaopettajat.
Neuvolan tarkastukset ovat juuri sitä arviointia varten. Jos olisi niin, että neuvola ei riitä, niin vakaopet olisi määrätty pakollisiksi. Näin ei kuitenkaan ole, ja vakaopet ovat ammattiryhmänä myös hyvin tuore.
Ymmärtänet, että neuvolassa käydään kerran vuodessa ja ollaan käytännössä ehkä puoli tuntia. Terveydenhoitaja ei siinä ajassa mitenkään pysty sanomaan esim. lapsen puheenkehityksestä tai onko sillä lapsella vaikkapa normaalisti kehittyneet reaktiot. Ymmärtääkö lapsi puhetta tms. Tyypillistä näille lapsille, joilla ongelmia on, että heitä ei myöskään tuoda välttämättä neuvolaan. Ainoa, joka kykenee heitä havainnoimaan normaalissa arjessa on se vakaope.
Sillä terveydenhoitajalla on testit mm. niiden lapsen reaktioiden osalta. Käytännössä on havaittu, että vauvaiän ohittaneelle lapselle riittää se tarkistus kerran vuodessa. Ja neuvola on muuten pakollinen.
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.
Miksi se vakaope ei niitä saisi tehdä? Mikä vika siinä nyt ihan konkreettisesti on, että siellä päiväkodissa on vakaopettajia?
Teille ei näköjään siellä yliopistossa opettu lainkan luetun ymmärtämistä. Nimittäin kukaan ei kieltänyt vakaopeilta nyt yhtään mitään. Eikä kukaan ole puhunut myöskään mistään viosta. Kerrottiin vain, että vakaope ei tee mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä toisellakin koulutuksella.
Neuvolassa työskennellään terveydenhoitajan koulutuksella? Haluaisitko, että päiväkodissa työskenneltäisiin ennemmin sillä koulutuksella?
Ihan sama millä koulutuksella työskentelevät, kunhan lapset tulee hoidetuksi ja arki päiväkodissa sujuu. En ole tittelinkipeä, vaan odotan vain saavani lapselleni turvallisia aikuisia hänestä huolehtimaan siksi aikaa kun minä olen töissä. Enkä tarvitse sirkustemppuja tai varhaiskasvatusta. Ihan normaali lastenhoito riittää.
Alue: Aihe vapaa
Ja "yllättäen" ne testit ovat ihan niitä samoja, joita vakaopet käyttävät. Leikataan saksilla viivaa pitkin, poimitaan helmiä pinsettiotteella, tunnistetaan värejä jne. jne. Eli taaskaan ei vakaope tee mitään uutta ja ihmeellistä, jota ei joku toinen voisi tehdä hänen sijastaan.