Taloussanomat: Suomi velkaantuu dramaattisesti lähivuosina ellei Orpon hallitus jatka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin julkisella sijaisena niin vakituinen saikutti 3 viikkoa välillä syyskuu - huhtikuu. Lisäksi oli 4 viikkoa kesälomaa + lyhennyttäjä työviikkoja. Että sellaisia raihnaisia rumia mummoja valittu vakituiseksi ja joka kuukausi nostavat täyttä palkkaa. Oikein viimeisen päälle lusmut. Pitkät kahvitauot ja jättivät vastaamaatta osaan asiakaspuheluista.

Hyvä, että saikutti! Työ on paskaa!

Jatkossa ei saikuta ja auta armias jos näen sut kaupassa illalla niin ilmoitan että olit terve, luvaton poissaolo ja muista ettet sairaslomalla kuskaa lasta harrastukseen ettei tule luvatonta poissaoloa ja potkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin julkisella sijaisena niin vakituinen saikutti 3 viikkoa välillä syyskuu - huhtikuu. Lisäksi oli 4 viikkoa kesälomaa + lyhennyttäjä työviikkoja. Että sellaisia raihnaisia rumia mummoja valittu vakituiseksi ja joka kuukausi nostavat täyttä palkkaa. Oikein viimeisen päälle lusmut. Pitkät kahvitauot ja jättivät vastaamaatta osaan asiakaspuheluista.

Hyvä, että saikutti! Työ on paskaa!

Jatkossa ei saikuta ja auta armias jos näen sut kaupassa illalla niin ilmoitan että olit terve, luvaton poissaolo ja muista ettet sairaslomalla kuskaa lasta harrastukseen ettei tule luvatonta poissaoloa ja potkuja.

Ja jos ollaan saikulla niin ei ulkoiluteta koiraa, muu perhe ulkoiluttaa sen tai hommaat maksullisen hoitajan. Jos näen sut lenkillä koiran kanssa niin sanon, että olit terve ja luvaton poissaolo.

Suomen ilmapiiri on nyt tulehtunut ja työpaikoista alkaa kilpailu.

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, Helsingistä muuttaa pois myyjät, lastenhoitajat, kahvilatyöntekijät ja siivoojat.

Koittakaa pärjätä ilman.

Aika moni osaa käydä  töissä helsingissä vaikkapa keravalta tai järvenpäästä.

Ei helsingissä ole pakko asua jos siihen ei ole varaa.

Kuule se matkalippu maksaa ja hallitus leikkaa soviteltua päivärahaa ja asumistukea 600 2 lapsen osa-aikatyötä tekevältä yh-vanhemmalta. Ja lisäksi pitää hakea koko-aikatyötä johon on realistiset mahdollisuudet päästä tai osallistua työkkärin aktivointeihin osa-aikatyön lisäksi esim. työkokeilu kaupungin yksikössä.

se on sillä lailla, että jos se Helsinkiläinen työnantaja tarvitsee tarjoilijaa tai sairaanhoitajaa niin se sellaisen palkkaa sillä palkalla jolla saa. On annettu vähän liikaa epäsuoraa avustusta jo huonosti johdetuille ja kannattamattomille yrityksille tuollaisen osin verovaroista elättämisen kautta.

-Joo, maksa sinä vaan nälkäpalkkaa niin kyllä valtio hoitaa verovaroilla sun työntekijöille kodit siitä työpaikan läheltä. ainakin kun niin tehdessään maksaa valtion kassasta rahaa suoraan Kojamon tilille, josta Kojamo sitten valuttaa tuottona mm ammattiliittojen ja SDP toiminnan tukemiseen.

Aha! Tätä valehdellaan lisääkin!

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2021/06/09/aamupala-v…

Niin sanottuun poliittiseen keskusteluun pesiytyy asioita, joista muodostuu joillekin ainoa heidän ymmärtämänsä käsitys politiikasta ja jota he toistavat jatkuvasti. Tällaisia ovat puheet ay-liikkeen jättimäisistä osingoista asuntosijoittaja Kojamosta (entinen VVO), vaalivalheen synonyymiksi tullut vappusatanen ja viimeisimpänä pääministerin aamupala. Yhteistä näille kaikille on, että ne puheet ovat joko suoranaista valehtelua tai ainakin voimakkaasti väritettyä yksipuolista tietoa.

Nämä jutut lähtevät liikkeelle valmiiksi yksipuolisesta kohu-uutisoinnista. Sitten niitä toistavat näkyvät poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat niin kauan, että niistä muodostuu totuus. Kun niitä rupeavat tunkemaan jokaiseen poliittiseen somekeskusteluun tavalliset tallaajat, niin se on varma merkki propagandan onnistumisesta. Oikea tieto ei kiinnosta, koska tarjolla on helpompi vaihtoehto. Hölmökin voi kuvitella vaikuttavansa fiksulta ja viiltävän sarkastiselta heitellessään keskusteluun jotain Kojamosta, vappusatasesta ja aamiaisesta.

Kojamo mainitaan aina esimerkkinä ay-liikkeen ahneudesta. Tosiasiassa Kojamon suurimpia omistajia ovat vakuutusyhtiöt ja muut sijoittajat. Niiden omistusta ja voittoja ei kerrota, koska halutaan nostattaa meteliä vain ay-liikettä vastaan. Erityisen paljon tuntuu ärsyttävän ammattiliittojen yleishyödyllinen status, joka vapauttaa ne osinkotulon verosta. Kaikesta muusta voittoa tuottavasta toiminnastaan ne maksavat veroa tavalliseen tapaan.

2020 ay-liikkeen omistusosuus Kojamosta oli tällainen: Teollisuusliitto 10,44 %, Ammattijärjestö OAJ 6,10 %, JHL 5,22 % ,Rakennusliitto 5,02 %,  Ammattiliitto PRO 4,23 % PAM 3,54 %, AKT 0,64 %, SEL 0,58 %, SAK 0,39 %, Jyty 0,34 %, Paperiliitto 0,29 %, PAU 0,24 % ja Sähköliitto 0,18 %.

Sekin jätetään kertomatta, että myös työnantajapuolen liitot ovat yleishyödyllisiä, joten nekään eivät maksa veroa osinkotuloistaan. Eivät maksa myöskään yleishyödylliset säätiöt. Ei kerrota sitäkään tosiasiaa, että SAK oli valmis lopettamaan tämän ay-liikkeen verovapauden jo keväällä 2019, mutta EK ja sitä tukevat oikeistopuolueet eivät esitystä hyväksyneet.

SDP esitti sitä taas osana lähdeveron uudistamista, mutta finanssiala tyrmäsi esityksen. Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden poistamista siis vastustavat juuri ne samat tahot, jotka julkisuudessa vaativat sen poistamista. He haluaisivat verottaa vain ay-liikettä ja säilyttää verovapauden kaikilla muilla.

Sanna sai tuomion verottajalta aamupaloista, jonka jälkeen hän sai maksaa verot takautuvasti, ilman mätkyjä. Tuo on fakta.

Kuinka suuressa roolissa työnantajien yhdistykset ovat vuokra-asuntotoiminnassa? Eivät samalla tavoin kuin Kojamo, jossa ammattiyhdistykset ovat merkittävässä roolissa. 

Lähden tuolle SAK:n verovapausesitykselle ja viite mitä SAK vaati tuota vastaan.

Täysin turhaa sulle sarjavalehtelijalle on vastata, mutta muille. Miksi ihmeessä SAK "vaatisi jotain tuota vastaan"? Ei vaadi mitään.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006106580.html

SAK:n pääekonomisti: Ay-liikkeen kohuttu verovapaus voitaisiin lopettaa

- IS kysyi SAK:n pääekonomistilta, mistä keskusjärjestön veroesityksissä oikein on kyse.

---------

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo olevansa yllättynyt SAK:n veroesityksistä nousseesta kohusta, sillä esitys on ollut nähtävillä jo helmikuusta lähtien. Lisäksi SAK:n kanssa samaan aikaan kuultavana olivat Suomen Yrittäjät, MTK ja EK, joilta tuli luonnollisesti erilaista viestiä.

Hän uskoo, ettei veroesitys tekisi hallaa työllisyystavoitteelle, ajaisi yrityksiä ainakaan merkittävästi ulkomaille tai olisi epätasa-arvoinen esimerkiksi pieniä yrityksiä kohtaan. Kaukoranta ei myöskään usko veroesityksen menevän sellaisenaan läpi.

Kaukoranta myös sanoi, että SAK olisi valmis luopumaan ay-liikeen sijoitusten verovapaudesta, josta liikettä on aiemmin arvosteltu.

Mitä mieltä olette ay-liikkeiden sijoitusten verovapaudesta? Oletteko valmiita esimerkiksi lähdeveroon, mitä Sdp on esittänyt?

– Olemme aiemminkin ottaneet kantaa lähdeveroon, eikä kantamme ole erilainen. Lähdevero on ihan harkitsemisen arvoinen ehdotus ja jos sillä saa merkittäviä verotuottoja ulkomaalaisilta sijoittajilta ilman haitallisia vaikutuksia investointeihin ja eläkkeiden rahoitukseen, niin sitten se kannattaa toteuttaa.

Eli teillä ei olisi ongelmaa, etteivät ay-liikkeen sijoitukset olisi verovapaita?

– Joo. Se ei ole se ongelma. Kysymysmerkit liittyvät investointien Suomeen saamiseen ja eläkkeiden rahoitukseen. Näkökulma on se, että lähdevero kaipaa jatkoselvitystä, ennen kuin pystyy ratkaisevaa kannanottoa ottamaan.

Ay-liikkeen sijoitusten verovapaudesta käytiin vilkasta julkista keskustelua, kun kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo listautui pörssiin viime vuonna. Kojamosta omistavat enemmistön ammattiliitot, muun muassa Teollisuusliitto, JHL, Rakennusliitto ja PAM. Kojamo on nostanut osinkoaan tasaisesti vuodesta 2008, ja ay-liike ei nykyisin joudu maksamaan näistä tuotoista veroa.

LOPPU OTETTU POIS

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kokonaisveroaste on alhainen. Orpon hallitus ei tule nostamaan veroastetta päinvastoin ja se tarkoittaa valtion velkaantumista. Lisäksi NATO jäsenyys maksaa miljardeja, velalla tietenkin.

Et taida olla nettomaksaja

Ärsyttääkö faktat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa tehdään kaupungin yksikön kuukausi kokouksella, jossa eri tiimit kertoo mitä on kuukauden aikana tehnyt.

Julkisella maksetaan palkkaa turhasta.

Ihan samaa tuo on kuin yksityisen puolen tiimipalaverit.

Paitsi että hallinnollisia ihmisiä on moninkertainen määrä yksityiseen puoleen verrattuna.

Lähde tuolle väitteelle?

Teen töitä sekä julkiselle hallinnolle että yksityiselle puolelle. Tämän takia on tullut kokemusta molemmista organisaatioista.

Tuskin olet työskennellyt mitenkään laajalla läpileikkauksella koko julkisen puolen läpi. Sitäpaitsi julkinen hallinto on nimensä mukaan nimenomaan hallintoa joten hallinnollisia ihmisiä on luonnollisestikin enemmän. Mutta jos katsotaan koko julkista puolta niin ei se hallinto mitenkään valtava ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa tehdään kaupungin yksikön kuukausi kokouksella, jossa eri tiimit kertoo mitä on kuukauden aikana tehnyt.

Julkisella maksetaan palkkaa turhasta.

Ihan samaa tuo on kuin yksityisen puolen tiimipalaverit.

Paitsi että hallinnollisia ihmisiä on moninkertainen määrä yksityiseen puoleen verrattuna.

Höpö höpö.

Tämän vuoden alussa suomalaisista työskenteli yksityisellä sektorilla 1,9 miljoonaa, julkisella 635 tuhatta. Yksityissektori on siis reilusti suurempi.

Julkisen sektorin "hallinnollisia ihmisiä" on varmaan mielestäsi kätilö joka auttoi lapsesi maailmaan, hänen nykyinen opettajansa, palolaitos jonka apua joskus tarvitaan, jne.

Itse olen yksityissektorilla ei-hallinnollisissa tehtävissä, ja kyllä minua turhilla kokouksilla rasitetaan ihan liikaa. Syövät tuottavuutta, mutta työnantjan määräys olla paikalla.

Itse olen ollut julkisella sektorilla tekemässä työtä, jossa minun tekemistä seurasi lähes kymmenen hallinnollista ihmistä. Kenestäkään ei ollut lisäarvoa, mutta kovasti olivat tekevinään töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kokonaisveroaste on alhainen. Orpon hallitus ei tule nostamaan veroastetta päinvastoin ja se tarkoittaa valtion velkaantumista. Lisäksi NATO jäsenyys maksaa miljardeja, velalla tietenkin.

Et taida olla nettomaksaja

Ärsyttääkö faktat?

Ei, vaan tyhmyys.

Seuraavasta linkistä näkee suomen velkaantumisen vuosien ajalta: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot…

Kuten linkin tiedoista voi päätellä, niin pääomaomistajat pelaavat likaista peliä ja yrittävät ajaa etujaan syöttämällä ihmisille vääriä väitteitä.

"Luottoluokittaja Fitch Ratings piti Suomen luottoluokituksen ennallaan tasolla AA+, kertoo Valtiokonttori." Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009404793.html

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

Ahon hallituksen aikana velkaantuminen kasvoi, koska edeltävä Holkerin (kok.) hallitus töpeksi raskaasti. Talouskuplan paisumista ei yritetty hillitä verotuksen keinoin, koska se olisi ollut kokoomuksen ideologian vastaista, ja toisaalta kelpasihan se toiselle päähallituspuolue demareille myös, että duunarille jäi palkasta hyvin käteen.

Lipposen (sdp) hallitukset olivat historiallisen hyviä taloudenpitäjiä, ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Uudelleen se kääntyi kasvuun Vanhasen (kesk.) 2. hallituksen aikaan. Se porvarihallitus valtiovarainministeri Katainen (kok.) etunenässä toisti saman virheen kuin Holkerin hallitus: Nousukaudessa liian löysä talouspolitiikka. Luultiin, että nousu on omaa ansiota ja että se jatkuu ikuisesti.

Kataisen oma hallitus ei sitten muuta voinutkaan kuin ottaa velkaa ja raskaasti. No, kyllähän se myös kevensi yritysten verotusta, toivoen että näin syntyisi kasvua ja työpaikkoja. Ei syntynyt. Yritykset kiittivät ja pistivät saamansa hyödyn osinkoihin eli pääomatulon saajille (ml. minä). Valtiovarainministerinä hääri demari Urpilainen. 

Sipilän hallitus sai velkaantumisen taitettua, mutta kepulikonstein: Myymällä valtion tuottavaa omaisuutta (mitä teki jo Katainen), ja leikkauksin, jotka etenkin koulutukseen kohdistuvina söivät talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Oikein mikään näistä ei ole havahtunut kunnolla yhteen keskeiseen nykyisten talousongelmiemme eli heikkenevään huoltosuhteeseen, etenkin eläkeläisten määrän kasvuun. Eläkejärjestelmäämme ei ole mitoitettu siihen, että ihmiset työuran jälkeen nauttivat työeläkettä 25 - 30 vuotta. Nykyiset töissäkävijät saavat raataa niska limassa maksaakseen eläköityneiden työeläkkeet ja myös terveydenhuollon.

Yksi virhe on ollut myös julkisen perusterveydenhuollon romuttaminen. Rahaa on pistetty suhteettoman paljon erikoisairaanhoitoon, vaikka halvemmaksi tulisi perustasolla diagnosoida ajoissa. (Tästä syytän kokoomusta ja Lääkäriliittoa.)

Isoin ongelma on kuitenkin yritysten heikko tuottavuuskehitys verrattuna kilpailijamaihin. En usko että sitä autetaan kikytoimin tai patistamalla ihmiset tekemään pidempää työpäivää, päinvastoin. Omituinen piiskamalli vallitsee yritysjohdossamme edelleen. Suomalaiset pörssiyritykset kyllä keskimäärin kannattavat hyvin, ja jakavat hyvin osinkoa. Mieluummin ne osinkoa jakavatkin kuin innovoivat ja investoivat. Tähän pitäisi saada muutos esim. verotuksella. Yritystukien automaatti ei sekään ole hyvä olemassa; Suomessa tuetaan verovaroin liiketoimintaa, joka ei ole kannattavaa. Tämä ei ole oikean markkinatalouden mukaista. Nuiva suhtautuminen koulutukseen ja etenkin humanistiseen tutkimukseen tai ulkomaiseen osaavaan työvoimaan ei asioita ainakaan paranna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa tehdään kaupungin yksikön kuukausi kokouksella, jossa eri tiimit kertoo mitä on kuukauden aikana tehnyt.

Julkisella maksetaan palkkaa turhasta.

Ihan samaa tuo on kuin yksityisen puolen tiimipalaverit.

Paitsi että hallinnollisia ihmisiä on moninkertainen määrä yksityiseen puoleen verrattuna.

Höpö höpö.

Tämän vuoden alussa suomalaisista työskenteli yksityisellä sektorilla 1,9 miljoonaa, julkisella 635 tuhatta. Yksityissektori on siis reilusti suurempi.

Julkisen sektorin "hallinnollisia ihmisiä" on varmaan mielestäsi kätilö joka auttoi lapsesi maailmaan, hänen nykyinen opettajansa, palolaitos jonka apua joskus tarvitaan, jne.

Itse olen yksityissektorilla ei-hallinnollisissa tehtävissä, ja kyllä minua turhilla kokouksilla rasitetaan ihan liikaa. Syövät tuottavuutta, mutta työnantjan määräys olla paikalla.

Itse olen ollut julkisella sektorilla tekemässä työtä, jossa minun tekemistä seurasi lähes kymmenen hallinnollista ihmistä. Kenestäkään ei ollut lisäarvoa, mutta kovasti olivat tekevinään töitä.

Tuskinpa pelkästään sinun tekemistäsi seurasivat nuo kaikki.

Minäkin olen ollut julkisella sektorilla, mutta en ainakaan huomannut, että töitäni olisi tuolla tavoin seurattu. Aika itsenäisesti ja vapaasti sain työskennellä. Pahin kyttäyssysteemi on ollut yksityisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

On kyllä sakeaa tekstiä. Otetaan kärjistetty esimerkki. Valtio ottaa 100 miljardia velkaa ja jakaa sen kansalaisten käyttöön. BKT nousee ja kaikki voittavat? Vertailet Ahon ja Sanna Marinin hallituksia ja noista siutsutat Sannaa. Olet oikeasti aivan sekaisin, tai vain trollaat.

Ehkä teksti on sakeaa vain sen vuoksi ettet ymmärrä lukemaasi. En vertaillut Ahon ja Marin hallituksia vaan kerroin faktan, milloin suomen velka kasvoi nykyiseen prosenttiosuuteen BKT:sta.

En kannata valtion velanottoa sen vuoksi, että rikkaat rikastuisivat...

Ehkä kuva selvittää nykyistä suuntausta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006660643.html ja kannattaa verrata nimenomaan ruotsin tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

Ahon hallituksen aikana velkaantuminen kasvoi, koska edeltävä Holkerin (kok.) hallitus töpeksi raskaasti. Talouskuplan paisumista ei yritetty hillitä verotuksen keinoin, koska se olisi ollut kokoomuksen ideologian vastaista, ja toisaalta kelpasihan se toiselle päähallituspuolue demareille myös, että duunarille jäi palkasta hyvin käteen.

Lipposen (sdp) hallitukset olivat historiallisen hyviä taloudenpitäjiä, ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Uudelleen se kääntyi kasvuun Vanhasen (kesk.) 2. hallituksen aikaan. Se porvarihallitus valtiovarainministeri Katainen (kok.) etunenässä toisti saman virheen kuin Holkerin hallitus: Nousukaudessa liian löysä talouspolitiikka. Luultiin, että nousu on omaa ansiota ja että se jatkuu ikuisesti.

Kataisen oma hallitus ei sitten muuta voinutkaan kuin ottaa velkaa ja raskaasti. No, kyllähän se myös kevensi yritysten verotusta, toivoen että näin syntyisi kasvua ja työpaikkoja. Ei syntynyt. Yritykset kiittivät ja pistivät saamansa hyödyn osinkoihin eli pääomatulon saajille (ml. minä). Valtiovarainministerinä hääri demari Urpilainen. 

Sipilän hallitus sai velkaantumisen taitettua, mutta kepulikonstein: Myymällä valtion tuottavaa omaisuutta (mitä teki jo Katainen), ja leikkauksin, jotka etenkin koulutukseen kohdistuvina söivät talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Oikein mikään näistä ei ole havahtunut kunnolla yhteen keskeiseen nykyisten talousongelmiemme eli heikkenevään huoltosuhteeseen, etenkin eläkeläisten määrän kasvuun. Eläkejärjestelmäämme ei ole mitoitettu siihen, että ihmiset työuran jälkeen nauttivat työeläkettä 25 - 30 vuotta. Nykyiset töissäkävijät saavat raataa niska limassa maksaakseen eläköityneiden työeläkkeet ja myös terveydenhuollon.

Yksi virhe on ollut myös julkisen perusterveydenhuollon romuttaminen. Rahaa on pistetty suhteettoman paljon erikoisairaanhoitoon, vaikka halvemmaksi tulisi perustasolla diagnosoida ajoissa. (Tästä syytän kokoomusta ja Lääkäriliittoa.)

Isoin ongelma on kuitenkin yritysten heikko tuottavuuskehitys verrattuna kilpailijamaihin. En usko että sitä autetaan kikytoimin tai patistamalla ihmiset tekemään pidempää työpäivää, päinvastoin. Omituinen piiskamalli vallitsee yritysjohdossamme edelleen. Suomalaiset pörssiyritykset kyllä keskimäärin kannattavat hyvin, ja jakavat hyvin osinkoa. Mieluummin ne osinkoa jakavatkin kuin innovoivat ja investoivat. Tähän pitäisi saada muutos esim. verotuksella. Yritystukien automaatti ei sekään ole hyvä olemassa; Suomessa tuetaan verovaroin liiketoimintaa, joka ei ole kannattavaa. Tämä ei ole oikean markkinatalouden mukaista. Nuiva suhtautuminen koulutukseen ja etenkin humanistiseen tutkimukseen tai ulkomaiseen osaavaan työvoimaan ei asioita ainakaan paranna.

Tuosta piiskamallista olen sinun kanssa hyvin eri mieltä. Nykyään ei esimiehet enää vaadi, kun eivät osaa sitä aluetta, mitä alaiset tekevät. Tämän takia tuottavuus laskee jatkuvasti.

Kataisen hallitus oli vihervasemmistohallitus, vaikka kokoomus oli vetäjänä. Tuon hallituksen liima oli persujen pelko ja talous oli populistinen, rahanjako politiikkaa tukeva.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kokonaisveroaste on alhainen. Orpon hallitus ei tule nostamaan veroastetta päinvastoin ja se tarkoittaa valtion velkaantumista. Lisäksi NATO jäsenyys maksaa miljardeja, velalla tietenkin.

Lähde

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa tehdään kaupungin yksikön kuukausi kokouksella, jossa eri tiimit kertoo mitä on kuukauden aikana tehnyt.

Julkisella maksetaan palkkaa turhasta.

Ihan samaa tuo on kuin yksityisen puolen tiimipalaverit.

Paitsi että hallinnollisia ihmisiä on moninkertainen määrä yksityiseen puoleen verrattuna.

Lähde tuolle väitteelle?

Teen töitä sekä julkiselle hallinnolle että yksityiselle puolelle. Tämän takia on tullut kokemusta molemmista organisaatioista.

Tuskin olet työskennellyt mitenkään laajalla läpileikkauksella koko julkisen puolen läpi. Sitäpaitsi julkinen hallinto on nimensä mukaan nimenomaan hallintoa joten hallinnollisia ihmisiä on luonnollisestikin enemmän. Mutta jos katsotaan koko julkista puolta niin ei se hallinto mitenkään valtava ole.

Heh, jollain yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimistossa neljä viestintähenkilöä, kaikki naisia. Siellä on johtaja, 2 duunaria ja yksi assari. Nuo neljä eivät riittäneet että olisivat saaneet kerrottua erään rasisminvastaisen projektin nettisivujen poistamisesta puolessa vuodessa, vaan asia tuli yllätyksenä.

Toki se saatiin näyttämään siltä, että persut olivat poiston takana, vaikka asia oli päätetty jo viime vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

On kyllä sakeaa tekstiä. Otetaan kärjistetty esimerkki. Valtio ottaa 100 miljardia velkaa ja jakaa sen kansalaisten käyttöön. BKT nousee ja kaikki voittavat? Vertailet Ahon ja Sanna Marinin hallituksia ja noista siutsutat Sannaa. Olet oikeasti aivan sekaisin, tai vain trollaat.

Ehkä teksti on sakeaa vain sen vuoksi ettet ymmärrä lukemaasi. En vertaillut Ahon ja Marin hallituksia vaan kerroin faktan, milloin suomen velka kasvoi nykyiseen prosenttiosuuteen BKT:sta.

En kannata valtion velanottoa sen vuoksi, että rikkaat rikastuisivat...

Ehkä kuva selvittää nykyistä suuntausta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006660643.html ja kannattaa verrata nimenomaan ruotsin tilanteeseen.

Rikkaat rikastuisivat? Ymmärrätkö ettei rikkaille anneta mitään. Se että niiltä otetaan vähemmän ei ole niille antamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaantuminen kasvoi Ahon hallituksen aikana ja sen jälkeen sen on vain pikkuisen notkahtanut alaspäin, mutta kaikesta syytetään Marin hallitusta, joka selvisi erinomaisesti vaikeasta ajasta.

vuosi 1991 Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus ja samalla porvarihallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. (16,3 % -1991) 32,8 % - 50,2 % -57,0 %, 61,0 %.   (Vuonna 2022 Suomen velka oli 53,1 %.)

"Ahon hallitus asetti päätavoitteekseen Suomen talouden tervehdyttämisen vaihtotaseen alijäämää pienentämällä, ulkomaisen velkaantumisen pysäyttämisellä, työllisyyden turvaamistoimilla, tehostamalla julkista taloutta ja kääntämällä avoimen sektorin kansantuoteosuus nousuun. Ulkopoliittisiksi tavoitteikseen hallitus nimesi Suomen kansallisten etujen turvaamisen ja kansainvälisen aseman vahvistamisen."

Työllisyyden turvaamistoimet johtivat pikku hiljaa siihen, että työpaikka oli tärkeämpi kuin työntekijän palkka. Työntekijän palkalla ostetaan hyödykkeitä ja palveluita, joiden avulla BKT kasvaa.

Tuota avoimen sektorin kansantuoteosuutta puolesstaan yritetään nostaa tehottomasti tai jopa BKT laskevasti. Joustetaan työntekijän oikeuksista ja heidän osuutta kakusta siirretään avoimen sektorin palaan olettaen, että se lisäisi investointeja, kehitystä ja työpaikkoja. Avoinen sektorin tukeminen valuu pääomasijoittajille... ja yhteiskunta kantaa enenevässä määrin vastuun työntekijöiden elinkuluista, koska yhä useamman työntekijän palkka ei riitä edes minimiturvan tasolle.

Se BKT kasvaa hyvinvoinnista, jossa työntekijöillä on varaa kuluttaa, eikä siitä, että raha kasautuu rikkaille, jotka eivät kuluta tarvettaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa rikkaan" kulutuksestakin suuntautuu ulkomaille" eikä kotimaahan.

Ahon hallituksen aikana velkaantuminen kasvoi, koska edeltävä Holkerin (kok.) hallitus töpeksi raskaasti. Talouskuplan paisumista ei yritetty hillitä verotuksen keinoin, koska se olisi ollut kokoomuksen ideologian vastaista, ja toisaalta kelpasihan se toiselle päähallituspuolue demareille myös, että duunarille jäi palkasta hyvin käteen.

Lipposen (sdp) hallitukset olivat historiallisen hyviä taloudenpitäjiä, ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Uudelleen se kääntyi kasvuun Vanhasen (kesk.) 2. hallituksen aikaan. Se porvarihallitus valtiovarainministeri Katainen (kok.) etunenässä toisti saman virheen kuin Holkerin hallitus: Nousukaudessa liian löysä talouspolitiikka. Luultiin, että nousu on omaa ansiota ja että se jatkuu ikuisesti.

Kataisen oma hallitus ei sitten muuta voinutkaan kuin ottaa velkaa ja raskaasti. No, kyllähän se myös kevensi yritysten verotusta, toivoen että näin syntyisi kasvua ja työpaikkoja. Ei syntynyt. Yritykset kiittivät ja pistivät saamansa hyödyn osinkoihin eli pääomatulon saajille (ml. minä). Valtiovarainministerinä hääri demari Urpilainen. 

Sipilän hallitus sai velkaantumisen taitettua, mutta kepulikonstein: Myymällä valtion tuottavaa omaisuutta (mitä teki jo Katainen), ja leikkauksin, jotka etenkin koulutukseen kohdistuvina söivät talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Oikein mikään näistä ei ole havahtunut kunnolla yhteen keskeiseen nykyisten talousongelmiemme eli heikkenevään huoltosuhteeseen, etenkin eläkeläisten määrän kasvuun. Eläkejärjestelmäämme ei ole mitoitettu siihen, että ihmiset työuran jälkeen nauttivat työeläkettä 25 - 30 vuotta. Nykyiset töissäkävijät saavat raataa niska limassa maksaakseen eläköityneiden työeläkkeet ja myös terveydenhuollon.

Yksi virhe on ollut myös julkisen perusterveydenhuollon romuttaminen. Rahaa on pistetty suhteettoman paljon erikoisairaanhoitoon, vaikka halvemmaksi tulisi perustasolla diagnosoida ajoissa. (Tästä syytän kokoomusta ja Lääkäriliittoa.)

Isoin ongelma on kuitenkin yritysten heikko tuottavuuskehitys verrattuna kilpailijamaihin. En usko että sitä autetaan kikytoimin tai patistamalla ihmiset tekemään pidempää työpäivää, päinvastoin. Omituinen piiskamalli vallitsee yritysjohdossamme edelleen. Suomalaiset pörssiyritykset kyllä keskimäärin kannattavat hyvin, ja jakavat hyvin osinkoa. Mieluummin ne osinkoa jakavatkin kuin innovoivat ja investoivat. Tähän pitäisi saada muutos esim. verotuksella. Yritystukien automaatti ei sekään ole hyvä olemassa; Suomessa tuetaan verovaroin liiketoimintaa, joka ei ole kannattavaa. Tämä ei ole oikean markkinatalouden mukaista. Nuiva suhtautuminen koulutukseen ja etenkin humanistiseen tutkimukseen tai ulkomaiseen osaavaan työvoimaan ei asioita ainakaan paranna.

Olen samaa mieltä.

Tarkoituksenani ei ole mollata Ahon hallitusta, vaikka kehujakaan en antaisi. Tarkoitus oli vain kertoa, että on väärin syyttää Marin hallitusta tilanteesta, joka on jatkunut 1990 laman ja Ahon hallituksen ajalta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen velkaantumisesta vaahdotaan sen suurena prosenttiosuutena Suomen bruttokansantuotosta. Tuo BKT muodostuu myös niiden palveluiden tuotosta, joiden kulutusta lähes jokainen palkansaaja on joutunut vähentämään tulojen/rahojen riittämättömyyden vuoksi.

Nillitetään syntipukeiksi merkittyjen aiheuttamista menoista, vaikka pitäisi keskittyä tulopuolen ongelmiin. Miksi rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?

Järjestelmä sallii rikkaiden ottaa suuremman osuuden kakusta kuin heille kuuluisi. Pitäisi muuttaa pääomaverotus sisältymään tuloverotukseen, jotta rikkaat osallistuvat kykyjensä mukaan yhteiskunnan kustannusten maksamiseen eivätkä vain uhoa siitä, kuinka paljon yritys tai sen palkansaajat ovat maksaneet veroa aivan kuin se olisi heidän henkilökohtainen veronmaksu. Tiedättehän, että palkkatuloton rikas on kunnan surkein veronmaksaja, koska pääomaverot maksetaan vain valtiolle.

Edelleen: kuinka monta noita palkkatulottomia on suomessa. Anna nyt jo se määrä. Sä nillität pienestä marginaaliporukasta joka ei vaikuta mihinkään. Samalla käännät yleistä mielipidettä tavallista hyvätuloista palkansaajaa vastaan selittämällä kuinka he eivät maksa veroja.

Edelleen kyse on oikeudenmukaisuudesta. Jos pienituloisemilta leikataan niin olisi kohtuullista että myös muut osallistuisivat yhteisiin talkoisiin vaikka heidän määränsä sinällään olisi marginaalinen.

Yhteiskunta pysyy vakaana kun kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä eikä velkoja maksateta vain osalla kansaa. 

Muut osallistuvat edelleen köyhää enemmän niihin yhteisiin talkoisiin.

Ja hei, noita köyhiä joihin leikkaukset osauvat on todella marginaalinen porukka. Oikeastaan mitään ei edes leikata  :)

Se, että istuu kaikki viikot persellään kokouksissa ja syö viinereitä ja nostaa julkiselta 8000 palkkaa joka kuukausi ja kotona käy siivooja ei tee susta parempaa ihmistä. Kokouksia ja niissä paskab puhumista ei tarvittaisi yhtään mihinkään.

ok, viestintä on sulle vaikea laji. Osaat lähinnä huudella netissä ja haukkua muita?

Oi voi, onko sun työpaikka sovittu golf kentällä?

No, vielä nolompaa olisi, jos olisit isin kanssa samassa työpaikassa, kaikki pitäisi sua luuserina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen velkaantumisesta vaahdotaan sen suurena prosenttiosuutena Suomen bruttokansantuotosta. Tuo BKT muodostuu myös niiden palveluiden tuotosta, joiden kulutusta lähes jokainen palkansaaja on joutunut vähentämään tulojen/rahojen riittämättömyyden vuoksi.

Nillitetään syntipukeiksi merkittyjen aiheuttamista menoista, vaikka pitäisi keskittyä tulopuolen ongelmiin. Miksi rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät?

Järjestelmä sallii rikkaiden ottaa suuremman osuuden kakusta kuin heille kuuluisi. Pitäisi muuttaa pääomaverotus sisältymään tuloverotukseen, jotta rikkaat osallistuvat kykyjensä mukaan yhteiskunnan kustannusten maksamiseen eivätkä vain uhoa siitä, kuinka paljon yritys tai sen palkansaajat ovat maksaneet veroa aivan kuin se olisi heidän henkilökohtainen veronmaksu. Tiedättehän, että palkkatuloton rikas on kunnan surkein veronmaksaja, koska pääomaverot maksetaan vain valtiolle.

Edelleen: kuinka monta noita palkkatulottomia on suomessa. Anna nyt jo se määrä. Sä nillität pienestä marginaaliporukasta joka ei vaikuta mihinkään. Samalla käännät yleistä mielipidettä tavallista hyvätuloista palkansaajaa vastaan selittämällä kuinka he eivät maksa veroja.

Edelleen kyse on oikeudenmukaisuudesta. Jos pienituloisemilta leikataan niin olisi kohtuullista että myös muut osallistuisivat yhteisiin talkoisiin vaikka heidän määränsä sinällään olisi marginaalinen.

Yhteiskunta pysyy vakaana kun kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä eikä velkoja maksateta vain osalla kansaa. 

Muut osallistuvat edelleen köyhää enemmän niihin yhteisiin talkoisiin.

Ja hei, noita köyhiä joihin leikkaukset osauvat on todella marginaalinen porukka. Oikeastaan mitään ei edes leikata  :)

Se, että istuu kaikki viikot persellään kokouksissa ja syö viinereitä ja nostaa julkiselta 8000 palkkaa joka kuukausi ja kotona käy siivooja ei tee susta parempaa ihmistä. Kokouksia ja niissä paskab puhumista ei tarvittaisi yhtään mihinkään.

ok, viestintä on sulle vaikea laji. Osaat lähinnä huudella netissä ja haukkua muita?

Oi voi, onko sun työpaikka sovittu golf kentällä?

No, vielä nolompaa olisi, jos olisit isin kanssa samassa työpaikassa, kaikki pitäisi sua luuserina.

Kyllä aikuisen ihmisen pitää katkaista napanuora ja kantaa itse itsestään vastuu. Ei mitään isin kanssa töissä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa tehdään kaupungin yksikön kuukausi kokouksella, jossa eri tiimit kertoo mitä on kuukauden aikana tehnyt.

Julkisella maksetaan palkkaa turhasta.

Ihan samaa tuo on kuin yksityisen puolen tiimipalaverit.

Paitsi että hallinnollisia ihmisiä on moninkertainen määrä yksityiseen puoleen verrattuna.

Höpö höpö.

Tämän vuoden alussa suomalaisista työskenteli yksityisellä sektorilla 1,9 miljoonaa, julkisella 635 tuhatta. Yksityissektori on siis reilusti suurempi.

Julkisen sektorin "hallinnollisia ihmisiä" on varmaan mielestäsi kätilö joka auttoi lapsesi maailmaan, hänen nykyinen opettajansa, palolaitos jonka apua joskus tarvitaan, jne.

Itse olen yksityissektorilla ei-hallinnollisissa tehtävissä, ja kyllä minua turhilla kokouksilla rasitetaan ihan liikaa. Syövät tuottavuutta, mutta työnantjan määräys olla paikalla.

Itse olen ollut julkisella sektorilla tekemässä työtä, jossa minun tekemistä seurasi lähes kymmenen hallinnollista ihmistä. Kenestäkään ei ollut lisäarvoa, mutta kovasti olivat tekevinään töitä.

Varmaan voit kertoa missä tällainen suhde oli?