En vaan voi käsittää, miten joku on voinut lyödä lasta vyöllä "kasvatustarkoituksessa" ?

Jep. Minä mietin jo pienenä miten oma äiti voi satuttaa omaa lastaan näin, luulisi että lastaan rakastaa. Välillä sain selkään ihan absurdeista asioista, esim kerran kun en halunnut auttaa siskoa laittamaan kenkiä jalkaan ja äidin mielestä pistin ne huonosti. Kouluun menin välillä silmä mustana ja hiustuppoja puuttuen, kukaan aikuinen ei puuttunut. Äiti selitti myöhemmin että niin hänetkin kasvatettiin, miten muka voisi toimia itse toisin. Noh, tuo väkivallan kierre päättyi minuun, ikinä en satuttaisi omia lapsiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija<strong> kirjoitti:

Loppujen lopuksi piiska itsessään ei liene ollut koskaan ongelma, vaan se miten sitä käytetään. Osa vaan menee aina yli. Aina.

Ihan sama nykyään, mutta toisinpäin. Lapsia ei osata kasvattaa ja se kasvattamattomuus menee totaalisesti yli ja on kyllä nähtävissä. Lumihiutaleet ovat niin ihmeellisiä.

Sellainen keskitie voisi olla toimivin. Silloin saisi kovapäisimmänkin kuriin ja ns. normit tulisi kasvatettua tavallisesti. Ei olisi yli- eikä alilyöntejä.

Mutta mitä sillä oikeasti edes kuviteltiin saavutettavan? Yhdessä kommentissa oli, että 6-luokkalaisena oli vielä vyöllä kuritettu. Enkä tarkoita, että olisi yhtään vähemmän väärin kurittaa pienempiäkään, mutta erityisesti kun tuossa iässä voi keskustella järkevästi siitä, mitä on tapahtunut ja miksi on tapahtunut ja voi keksiä monenlaisia ei-fyysisiä rangaistuksiakin. Miksi silti on katsottu, että tämä vyö on nyt se paras tapa?

No riippuu mihin käytetty. Jos nyt kovapäinen 12v ottaa tulitikut ja menee latoon, niin ymmärrän, että selkään on tullut. Ei kukaan jaksa määrää enempää keksiä rangaistuksia.

Sen sijaan jos vahingossa on kaatunut maito tai lasten välille tullut kinaa, niin puhumalla tai jollain mitättömällä rangaistuksella on saattanut toisenlaiseen lapseen olla valtavan hyvä teho.

Aina unohtuu, että elämäntilanteet ja lapset ovat kaikki olleet erilaisia. Toinen parahtaa itkuun, kun hänelle ärähtää, eikä tee enää samaa hölmöyttä. Toinen tekee niin kauan, että jollain tavalla tulee seinä vastaan.

Edellinen sanoi että hämmentää ihmiset, joilla ei ole muita kasvatustapoja kuin lyöminen. Minua hämmentää myös ihmiset, jotka miettivät vain rangaistuksia. Oletteko koskaan ajatelleet, että lasten kanssa voi keskustella? Voi kertoa, mitä seurauksia esim rikoksilla on uraan, tulevaisuuteen. Miten muita kohdellaan, luontoa kunnioitetaan, miksi ei roskata? Kehutte, kun siivoaa pöydän tai on huomaavainen. Lapsetkin ymmärtää syy-seuraussuhteen ilman rangaistuksiakin (jotka harvoin edes liittyy asiaan, eli todella älytöntä).

Tämä. Eihän nykyään koiriakaan kasvateta rankaisemalla, vaan positiivisen vahvistamisen kautta. Eikä koiran kanssa voi edes jutella, toisin kuin lapsen, ja silti koirakin oppii perheen säännöt ihan ilman lyömistä.

Ei sitä väkivaltaa kasvatuksessa yksinkertaisesti voi puolustella yhtään millään. En keksi yhtään ainoaa tilannetta, jossa fyysinen kajoaminen olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto. Ellei sitten lasketa jotain kiinnipitoa tilanteessa, jossa lapsi on juoksemassa auton alle tms, mutta se on on aika eri asia.

Tuo koira-asia... Kun seuraavan kerran käyt lenkillä, niin laskepa monta koiraa löydät, jotka oikeasti käyttäytyvät hyvin ja moniko vetää hihnassa, räyhää, säntäilee ja häröilee.

Ei se namikasvatuskaan siis aina ihan putkeen mene.

Vierailija kirjoitti:

Wanhaan aikaan sai selkään, tukkapöllyä ja luunappeja. Siihen ei kuollut eikä tullut vihaa vanhempiaan kohtaan. Se oli normia ja meistä tuli hyviä ihmisiä. Entäs nää nykyajan kersat, voi vee!

Nuorison morkaaminen kuuluu ikään. Samoin on sinua aikanaan päivitelty ja päivittelijät itseään kehuneet.

Vierailija kirjoitti:

Kaupassa näkee näitä kakaroita joita ei ole kasvatettu oikein. Kiljuvat, vinkuvat ja juoksevat ympäriinsä ja luuserivanhemmat eivät saa penskaa kuriin millään.

Jos vanhemmat eivät saa lastaan kuriin ilman väkivaltaa niin silloin vika on niissä vanhemmissa eikä lapsissa. 

Vierailija kirjoitti:

Muinoin perheissä oli iso määrä lapsia, eikä ollut koneita hoitamassa kotitöitä. Isovanhemmatkin kuolivat nuorina. Pienet asumistilat.

Ideaa miten sellaisesta selviää kunnialla?

Pitämällä haarat kiinni.

Aivan sairasta fyysinen kurittaminen. Jos ei saa lastaan kuriin ilman fyysistä kurittamista on vika vanhemmassa. Miksiköhän ne lapset olivat ennen levottomia, koska kukaan ei viettänyt heidän kanssaan aikaan ja oikeasti hoitanut kasvatustyötä. Jokainen vanhempi joka täällä alapeukuttaa väkivaltaa paheksuvia kommentteja, katsokaa itseänne peiliin. Hävetkää.

Täällä taas ihaillaan rajatonta menoa, ja sitten päivitellään kun teini otetaan huostaan kuten tämän päivän me naisista saimme lukea.

Jokainen lastaan lyövä on sairas ja mielenvikainen, kukaan täysikärkinen ei niin tee, vaikka kuinka olisi ollut ajanmukaista. Mut joo valehdelkaa vain itselle lasten hakkaajat. Karma korjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija<strong> kirjoitti:

Loppujen lopuksi piiska itsessään ei liene ollut koskaan ongelma, vaan se miten sitä käytetään. Osa vaan menee aina yli. Aina.

Ihan sama nykyään, mutta toisinpäin. Lapsia ei osata kasvattaa ja se kasvattamattomuus menee totaalisesti yli ja on kyllä nähtävissä. Lumihiutaleet ovat niin ihmeellisiä.

Sellainen keskitie voisi olla toimivin. Silloin saisi kovapäisimmänkin kuriin ja ns. normit tulisi kasvatettua tavallisesti. Ei olisi yli- eikä alilyöntejä.

Mutta mitä sillä oikeasti edes kuviteltiin saavutettavan? Yhdessä kommentissa oli, että 6-luokkalaisena oli vielä vyöllä kuritettu. Enkä tarkoita, että olisi yhtään vähemmän väärin kurittaa pienempiäkään, mutta erityisesti kun tuossa iässä voi keskustella järkevästi siitä, mitä on tapahtunut ja miksi on tapahtunut ja voi keksiä monenlaisia ei-fyysisiä rangaistuksiakin. Miksi silti on katsottu, että tämä vyö on nyt se paras tapa?

No riippuu mihin käytetty. Jos nyt kovapäinen 12v ottaa tulitikut ja menee latoon, niin ymmärrän, että selkään on tullut. Ei kukaan jaksa määrää enempää keksiä rangaistuksia.

Sen sijaan jos vahingossa on kaatunut maito tai lasten välille tullut kinaa, niin puhumalla tai jollain mitättömällä rangaistuksella on saattanut toisenlaiseen lapseen olla valtavan hyvä teho.

Aina unohtuu, että elämäntilanteet ja lapset ovat kaikki olleet erilaisia. Toinen parahtaa itkuun, kun hänelle ärähtää, eikä tee enää samaa hölmöyttä. Toinen tekee niin kauan, että jollain tavalla tulee seinä vastaan.

Edellinen sanoi että hämmentää ihmiset, joilla ei ole muita kasvatustapoja kuin lyöminen. Minua hämmentää myös ihmiset, jotka miettivät vain rangaistuksia. Oletteko koskaan ajatelleet, että lasten kanssa voi keskustella? Voi kertoa, mitä seurauksia esim rikoksilla on uraan, tulevaisuuteen. Miten muita kohdellaan, luontoa kunnioitetaan, miksi ei roskata? Kehutte, kun siivoaa pöydän tai on huomaavainen. Lapsetkin ymmärtää syy-seuraussuhteen ilman rangaistuksiakin (jotka harvoin edes liittyy asiaan, eli todella älytöntä).

Tämä. Eihän nykyään koiriakaan kasvateta rankaisemalla, vaan positiivisen vahvistamisen kautta. Eikä koiran kanssa voi edes jutella, toisin kuin lapsen, ja silti koirakin oppii perheen säännöt ihan ilman lyömistä.

Ei sitä väkivaltaa kasvatuksessa yksinkertaisesti voi puolustella yhtään millään. En keksi yhtään ainoaa tilannetta, jossa fyysinen kajoaminen olisi lapsen kannalta paras vaihtoehto. Ellei sitten lasketa jotain kiinnipitoa tilanteessa, jossa lapsi on juoksemassa auton alle tms, mutta se on on aika eri asia.

Tuo koira-asia... Kun seuraavan kerran käyt lenkillä, niin laskepa monta koiraa löydät, jotka oikeasti käyttäytyvät hyvin ja moniko vetää hihnassa, räyhää, säntäilee ja häröilee.

Ei se namikasvatuskaan siis aina ihan putkeen mene.

Mistä tiedät, miten ne koirat on kasvatettu? Ja on ihan totta, että kyllä positiivisessakin vahvistamisessa pitää tietää, mitä tekee. Ei se pelkkä namittaminen riitä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen lastaan lyövä on sairas ja mielenvikainen, kukaan täysikärkinen ei niin tee, vaikka kuinka olisi ollut ajanmukaista. Mut joo valehdelkaa vain itselle lasten hakkaajat. Karma korjaa.

Sitähän aloituksessa juuri ihmeteltiinkin...!

Vierailija kirjoitti:

Kaupassa näkee näitä kakaroita joita ei ole kasvatettu oikein. Kiljuvat, vinkuvat ja juoksevat ympäriinsä ja luuserivanhemmat eivät saa penskaa kuriin millään.

Sinä siis voisit lyödä lasta vyöllä. Tuosta se lähtee, että lapset pitää saada kuriin. Jos huutaminen ja raivoaminen ei auta niin sitten pahoinpidellään lapsi. Kyllä se lapsi hiljenee jossain vaiheessa.

Minun isoäitiäni on kuritettu fyysisesti, äitiäni on kuritettu fyysisesti, minua on kuritettu fyysisesti ja minä en ole ikinä koskenut lapsiini muuta kuin rakkaudella halein ja sylein. Minuun päättyi. Odotan jokaisen muunkin pysäyttävän nämä järkyttävät sukupolvien kierteet. Voiko pelkurimaisempaa olla kuin alistaa heikompaansa. Jos ei pysty kasvattamaan lastaan rajoilla, rakkaudella ja turvalla. Älkää tehkö niitä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas ihaillaan rajatonta menoa, ja sitten päivitellään kun teini otetaan huostaan kuten tämän päivän me naisista saimme lukea.

Mitä ihmeen rajatonta menoa??? Koittakaa nyt uskoa, että väkivallattomuus ei tarkoita sitä, ettei kotona ole rajoja tai lasta ei kasvateta! Tuon viittaamasi jutun lapsella on nepsy-haasteita ja ilman diagnoosia jäi ilman tarvitsemaansa tukea. Varsinkin sellaisten lasten kanssa ihannoimasi väkivalta on erittäin erittäin haitallista ja negatiiviset vaikutukset erittäin kauaskantoisia huonontaessaan nepsy-lapsen valmiiksi huonoa itsetuntoa entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija<strong> kirjoitti:

Loppujen lopuksi piiska itsessään ei liene ollut koskaan ongelma, vaan se miten sitä käytetään. Osa vaan menee aina yli. Aina.

Ihan sama nykyään, mutta toisinpäin. Lapsia ei osata kasvattaa ja se kasvattamattomuus menee totaalisesti yli ja on kyllä nähtävissä. Lumihiutaleet ovat niin ihmeellisiä.

Sellainen keskitie voisi olla toimivin. Silloin saisi kovapäisimmänkin kuriin ja ns. normit tulisi kasvatettua tavallisesti. Ei olisi yli- eikä alilyöntejä.

Mutta mitä sillä oikeasti edes kuviteltiin saavutettavan? Yhdessä kommentissa oli, että 6-luokkalaisena oli vielä vyöllä kuritettu. Enkä tarkoita, että olisi yhtään vähemmän väärin kurittaa pienempiäkään, mutta erityisesti kun tuossa iässä voi keskustella järkevästi siitä, mitä on tapahtunut ja miksi on tapahtunut ja voi keksiä monenlaisia ei-fyysisiä rangaistuksiakin. Miksi silti on katsottu, että tämä vyö on nyt se paras tapa?

No riippuu mihin käytetty. Jos nyt kovapäinen 12v ottaa tulitikut ja menee latoon, niin ymmärrän, että selkään on tullut. Ei kukaan jaksa määrää enempää keksiä rangaistuksia.

Sen sijaan jos vahingossa on kaatunut maito tai lasten välille tullut kinaa, niin puhumalla tai jollain mitättömällä rangaistuksella on saattanut toisenlaiseen lapseen olla valtavan hyvä teho.

Aina unohtuu, että elämäntilanteet ja lapset ovat kaikki olleet erilaisia. Toinen parahtaa itkuun, kun hänelle ärähtää, eikä tee enää samaa hölmöyttä. Toinen tekee niin kauan, että jollain tavalla tulee seinä vastaan.

Edellinen sanoi että hämmentää ihmiset, joilla ei ole muita kasvatustapoja kuin lyöminen. Minua hämmentää myös ihmiset, jotka miettivät vain rangaistuksia. Oletteko koskaan ajatelleet, että lasten kanssa voi keskustella? Voi kertoa, mitä seurauksia esim rikoksilla on uraan, tulevaisuuteen. Miten muita kohdellaan, luontoa kunnioitetaan, miksi ei roskata? Kehutte, kun siivoaa pöydän tai on huomaavainen. Lapsetkin ymmärtää syy-seuraussuhteen ilman rangaistuksiakin (jotka harvoin edes liittyy asiaan, eli todella älytöntä).

En muista kuulleeni muuta kuin porukoiden äänekästä parittelua silloin kun eivät olleet hakkaamassa. Kunnon junttimeininki ja vieläpä kerrostalossa. Naapuriparat.

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä lähiössä kun elettiin, niin jokainen huonosti käyttäytyvä naapurin kersa sai remmiä tai tukistusta himassaan. Kavereiden kanssa tullut vielä juteltua noista ajoista. Onneksi asiat on nyt hieman parempaan päin. Joillakin nuo kovemmat kuritukset jätti vähän enemmän jälkeä elämään.

Itse olen myös 90-luvulla syntynyt enkä tunne ketään ikäistäni jota olisi fyysisesti pahoinpidelty, vaikka työläisiä olemme emmekä koulutuksellisesti sivistyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija<strong> kirjoitti:

Loppujen lopuksi piiska itsessään ei liene ollut koskaan ongelma, vaan se miten sitä käytetään. Osa vaan menee aina yli. Aina.

Ihan sama nykyään, mutta toisinpäin. Lapsia ei osata kasvattaa ja se kasvattamattomuus menee totaalisesti yli ja on kyllä nähtävissä. Lumihiutaleet ovat niin ihmeellisiä.

Sellainen keskitie voisi olla toimivin. Silloin saisi kovapäisimmänkin kuriin ja ns. normit tulisi kasvatettua tavallisesti. Ei olisi yli- eikä alilyöntejä.

Mutta mitä sillä oikeasti edes kuviteltiin saavutettavan? Yhdessä kommentissa oli, että 6-luokkalaisena oli vielä vyöllä kuritettu. Enkä tarkoita, että olisi yhtään vähemmän väärin kurittaa pienempiäkään, mutta erityisesti kun tuossa iässä voi keskustella järkevästi siitä, mitä on tapahtunut ja miksi on tapahtunut ja voi keksiä monenlaisia ei-fyysisiä rangaistuksiakin. Miksi silti on katsottu, että tämä vyö on nyt se paras tapa?

No riippuu mihin käytetty. Jos nyt kovapäinen 12v ottaa tulitikut ja menee latoon, niin ymmärrän, että selkään on tullut. Ei kukaan jaksa määrää enempää keksiä rangaistuksia.

Sen sijaan jos vahingossa on kaatunut maito tai lasten välille tullut kinaa, niin puhumalla tai jollain mitättömällä rangaistuksella on saattanut toisenlaiseen lapseen olla valtavan hyvä teho.

Aina unohtuu, että elämäntilanteet ja lapset ovat kaikki olleet erilaisia. Toinen parahtaa itkuun, kun hänelle ärähtää, eikä tee enää samaa hölmöyttä. Toinen tekee niin kauan, että jollain tavalla tulee seinä vastaan.

Edellinen sanoi että hämmentää ihmiset, joilla ei ole muita kasvatustapoja kuin lyöminen. Minua hämmentää myös ihmiset, jotka miettivät vain rangaistuksia. Oletteko koskaan ajatelleet, että lasten kanssa voi keskustella? Voi kertoa, mitä seurauksia esim rikoksilla on uraan, tulevaisuuteen. Miten muita kohdellaan, luontoa kunnioitetaan, miksi ei roskata? Kehutte, kun siivoaa pöydän tai on huomaavainen. Lapsetkin ymmärtää syy-seuraussuhteen ilman rangaistuksiakin (jotka harvoin edes liittyy asiaan, eli todella älytöntä).

Tämä. Mietin jo lapsena, että miksi minua ja sisaruksiani ei koskaan edes yritetty asiallisesti neuvoa ja neuvoja perustella, vaan meidän olisi jotenkin pitänyt itse tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, ja kun ei oltu meedioita ja ajatustenlukijoita, niin sitten revittiin tukasta. Siis välillä aivan mitättömistä asioista, mitkä eivät aiheuttaneet mitään vahinkoa kenellekään ja mitä uteliaana sattui harhautua tekemään. Tai sanoi jotain väärällä äänensävyllä. Tai ei salamana hypännyt kun käskettiin.

Jotenkin se oli omillekin vanhemmille jäänyt edelliseltä sukupolvelta asenne, että lapset ovat syntyjään pahoja ja tekevät aina pahaa tarkoituksella, joten miksi yrittää selittää miksi jotain ei saa tehdä, käydään vaan automaattisesti käsiksi isomman oikeudella.

Miten tuollaisia vanhempia voi kunnioittaa? Tuolla kasvatustyylillä kasvoi vain aggressiivisia aikuisia, jotka näkevät uhkaa kaikkialla ja ovat jatkuvalla puolustuskannalla eivätkä pysty luottamaan kenenkään. Onneksi meistä sisaruksista kukaan ei hankkinut omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä lähiössä kun elettiin, niin jokainen huonosti käyttäytyvä naapurin kersa sai remmiä tai tukistusta himassaan. Kavereiden kanssa tullut vielä juteltua noista ajoista. Onneksi asiat on nyt hieman parempaan päin. Joillakin nuo kovemmat kuritukset jätti vähän enemmän jälkeä elämään.

Itse olen myös 90-luvulla syntynyt enkä tunne ketään ikäistäni jota olisi fyysisesti pahoinpidelty, vaikka työläisiä olemme emmekä koulutuksellisesti sivistyneitä.

Minä olen syntynyt -42 eikä minunkaan päälle ole vanhemmat koskaan karanneet. Ei se ole sukupolvikysymys, kuten ei vanhempien keskinäinenkään väkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas ihaillaan rajatonta menoa, ja sitten päivitellään kun teini otetaan huostaan kuten tämän päivän me naisista saimme lukea.

Mitä ihmeen rajatonta menoa??? Koittakaa nyt uskoa, että väkivallattomuus ei tarkoita sitä, ettei kotona ole rajoja tai lasta ei kasvateta! Tuon viittaamasi jutun lapsella on nepsy-haasteita ja ilman diagnoosia jäi ilman tarvitsemaansa tukea. Varsinkin sellaisten lasten kanssa ihannoimasi väkivalta on erittäin erittäin haitallista ja negatiiviset vaikutukset erittäin kauaskantoisia huonontaessaan nepsy-lapsen valmiiksi huonoa itsetuntoa entisestään.

Joka toisen huonosti käyttäyvän kakaran tekosyy on nykyään milloin mikäkin nepsy-käpsy-topsy diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Wanhaan aikaan sai selkään, tukkapöllyä ja luunappeja. Siihen ei kuollut eikä tullut vihaa vanhempiaan kohtaan. Se oli normia ja meistä tuli hyviä ihmisiä. Entäs nää nykyajan kersat, voi vee!

Ei kuollut mutta älä valehtele, ettei vihaa olisi tullut. Kasvoimme kouluikään asti veljeni kanssa mummolassa jossa ei hakattu ja piiskattu. Kouluikäisinä sitten piti muuttaa vanhempien luokse asumaan ja hakattavaksi. Se oli aivan kauheaa aikaa. Ihan kaikesta sai remmiä ja nyrkkiä. Kyllä vihasin vanhempiani ja heti täysikäistyttyäni lähdin. En pitänyt heihin yhteyttä yli 20 vuoteen. Välit olivat aina huonot senkin jälkeen ja ikinä en heille anteeksi anna. Nyt ovat jo kuolleet ja toivottavasti kiirastulessa joutuivat katumaan tekojaan. Isä oli melkein kaksimetrinen riski mies, joten tiedätte kuinka jaksoi hakata pieniä lapsia. Heille ei olisi ikinä pitänyt syntyä yhtään lasta. Kaikki tiesivät mutta kukaan ei auttanut. Olemme veljeni kanssa kaikesta huolimatta pärjänneet elämän tiellä oikein hyvin, myös avioliitoissamme ja lastemme kanssa, joita ei ikinä ruumillisesti kuritettu, eikä viety vanhemmillemme hoitoon ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas ihaillaan rajatonta menoa, ja sitten päivitellään kun teini otetaan huostaan kuten tämän päivän me naisista saimme lukea.

Mitä ihmeen rajatonta menoa??? Koittakaa nyt uskoa, että väkivallattomuus ei tarkoita sitä, ettei kotona ole rajoja tai lasta ei kasvateta! Tuon viittaamasi jutun lapsella on nepsy-haasteita ja ilman diagnoosia jäi ilman tarvitsemaansa tukea. Varsinkin sellaisten lasten kanssa ihannoimasi väkivalta on erittäin erittäin haitallista ja negatiiviset vaikutukset erittäin kauaskantoisia huonontaessaan nepsy-lapsen valmiiksi huonoa itsetuntoa entisestään.

Joka toisen huonosti käyttäyvän kakaran tekosyy on nykyään milloin mikäkin nepsy-käpsy-topsy diagnoosi.

En tiedä muiden lapsista, mutta itse nepsy-äitinä, jolla on nepsy-lapsi, tiedän että väkivalta ei ole oikea kasvatustapa ja aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja voi pahimmillaan johtaa alkoholismiin, masennukseen, itsemurhaan tai syrjäytymiseen. Nepsy-ongelmat tekee kasvatuksesta haastavampaa, mutta niitä ongelmia on turha lisätä väkivallalla. Tekosyitä löytyy paljon enemmän näköjään sieltä väkivaltaisten vanhempien suunnalta.