Miten pitkälle taistelet liitosta pettävän puolison kanssa?
Kun tiedät, että puolisollasi on toinen tai toisia naisia/miehiä kokoajan teidän avioliiton aikana. Mitä kaikkea olet valmis tekemään, että saat olla naimisissa tällaisen miehen kanssa? Kidutatko toiset miehet/naiset hengiltä vai yritätkö kieltää puolisoasi teoissaan? Ja jos näin niin mistä tiedät, että tekosi ovat riittäviä? Nolottaako sinua, että kaikki ympärilläsi tietävät, että puolisosi on uskoton?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään itsestäni enemmän ja epäilyskin riittäisi, niin se olisi siinä.
Tuskinpa.
Helppo huudella täällä, mutta kun erosta kun tulee tosi, se onkin rankka ja tuskallinen kokemus.
Naiset ovat tässä ketjussa, jotenkin liian varmoja miehistään.
Luulevat, ettei tuo kaljupää ja vähän lihonnut edes muille kelpaa.Kyllä kelpaa.
Naiset nyt on sulle ihan liian kaikkea, pikku luikku.
Kaikenlaista paskaa ne naiset ovat valmiita kestämään. Vai, että vielä pitäisi taistella jostain luuseripetturimiehestä...
Ap:n ydinviesti: En saa pillua. Antakaa pillua.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista paskaa ne naiset ovat valmiita kestämään. Vai, että vielä pitäisi taistella jostain luuseripetturimiehestä...
Eivät ole.
Ap = sinä kuvittelet ja toivot, että niin olisi. Että mulkulla olisi merkitystä.
Elät harhoissa, poju.
"Helppo huudella täällä, mutta kun erosta kun tulee tosi, se onkin rankka ja tuskallinen kokemus.
Naiset ovat tässä ketjussa, jotenkin liian varmoja miehistään.
Luulevat, ettei tuo kaljupää ja vähän lihonnut edes muille kelpaa.
Kyllä kelpaa."
Totta kai avioero on aina rankka kokemus, mutta huomattavasti rankempaa on viettää loppuelämä paskan kumppanin kanssa kuin käydä lävitse se eroprosessi. Ero on tilapäinen kriisi, mutta huono suhde on elinkautinen vankila.
Samapa se minulle on, kelpaako petturikumppani jollekin muulle. Jos joku haluaa rakentaa onnensa petturin varaan, niin olkoon hyvä ja ottakoon hänet. Ei se ole minulta lainkaan pois, se on vain yksi ongelma vähemmän minun elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista paskaa ne naiset ovat valmiita kestämään. Vai, että vielä pitäisi taistella jostain luuseripetturimiehestä...
Eivät ole.
Ap = sinä kuvittelet ja toivot, että niin olisi. Että mulkulla olisi merkitystä.
Elät harhoissa, poju.
En ole poju vaan nainen minäkin. Kyllä näitä on tällaisia naisia, jotka roikkuvat paskoissa miehissä, ja usein se johtuu siitä, että itsekunnioitus on vaihtunut kontrollin tarpeeseen. Tällöin suhde muuttuu rakkaudesta valtataisteluksi ja nainen jää suhteeseen esim. siksi ettei hän kestä ajatusta "häviämisestä" toiselle naiselle. Eihän tuo millään lailla tervettä ole uhrata mielenrauhaansa ja loppuelämänsä toimimalla vankivartijana suhteessa, jossa toinen ei välitä eikä kunniota sinusta tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.
Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.
MInua taas ei kiinnosta rakastajat, vaan rehellinen ja luotettava kumppani, joka osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa minua, joten tuollainen mies lentäisi heti pihalle. Mielestäni tuo on pikemminkin itsenäisyyden ja hyvän itsetunnon vastakohta, että jäädään roikkumaan tuommoiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.
Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.Höpise sinä vaan.
Eli sinulla huono itsetunto? Olen itse tehnyt noin, joten tekisin uudestaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.
Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.Se, että lähtee suhteesta, jossa toinen pettää, ei ole huonoa itsetuntoa eikä uhrautumista vaan täysin päinvastoin. Se on vahvuutta, selkeiden rajojen asettamista ja itsekunnioituksen osoittamista. Se kertoo, että ei suostu hyväksymään epäkunnioitusta ja että tällainen ihminen ei ansaitse sinua elämäänsä.
Päinvastoin - miehelle laitetaan rajat ja annetaan vastuu: eroa sitten, jos kerran niin ihanaa on! Vastuu kun kuuluu aina tekijälle, vähän samoin kuin raiskauksissa ja muissa rikoksissa.
Niin pitkälle ettei sille huoralle jää penniäkään kun erotaan.
En yhtään. Potkin kusipään pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin joka puolelta pursuaa tarinoita: Korjaamme kaiken ennalleen, yritämme yhdessä, yhdessä nyt vahvempia, tästä opimme jne. Todella outoa, jos asenteet ovat, että liuskaan vain. Vai olisiko ne puheet täällä vai "puheita" ja todellisuudessa siihen puolisoon takerrutaan kaikin raajoin, kynsin ja hampain.
Oletko kakkos nainen? Siltä vaikuttaa. Mies ei pitänyt lupauksiaan ja nyt ketjuttaa vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin joka puolelta pursuaa tarinoita: Korjaamme kaiken ennalleen, yritämme yhdessä, yhdessä nyt vahvempia, tästä opimme jne. Todella outoa, jos asenteet ovat, että liuskaan vain. Vai olisiko ne puheet täällä vai "puheita" ja todellisuudessa siihen puolisoon takerrutaan kaikin raajoin, kynsin ja hampain.
Oletko kakkos nainen? Siltä vaikuttaa. Mies ei pitänyt lupauksiaan ja nyt ketjuttaa vai?
Pysy aiheessa. Noloa tuollainen arvuuttelu. Vaikutatko itse katkeralta vaimolta, joka anelee miestään pysymään kotona?
eri
Onneksi pääsee taas rakkaan mieheni viereen yöksi nukkumaan sylikkäin. Se on niin ihanaa, taianomaisesta seksistä puhumattakaan <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tilanne vaan junnaa päällä, kakkonen pitää miehestä kiinni ja sinulla aika kuluu hukkaan romanttisella osa-alueella."
Mistäs sinä kenenkään ajan hukkaa kulumisesta tiedät? Hukkaan se ainakin kuluu keskittymällä muiden elämään.
Lähden siitä ajatuksesta, että kutakuinkin normaali ihminen kaipaa romantiikkaa ja fyysistä läheisyyttä. Ainakin monet valittavat kuinka avioliitossa ei enää ole seksiä ja sen takia erojakin tapahtuu paljon.
Älä minua syytä, kyllä ns. normaalimpaa on seksi kahden ihmisen välillä, kuin tuollainen kylmä tilanne, että toinen odottaa milloin toinen nostaa kytkintä. Uskoisin, että rakastava ja kunnioittava suhde olisi kuitenkin, kaikesta uhosta huolimatta, siellä sydämen toiveissa. Ja en tarkoita tällä mitään läheisriippuvuutta.
Normaaliin parisuhteeseen myös kuuluu ajatella toisen hyvinvointia ja osittain tietää toisen tekemiset, puolin ja toisin, ja olla vuorovaikutuksessa. Tämäkin tietenkin väännetään joksikin kontrolloinniksi.
Sä lähdet nyt siitä, että tässä olisi jotenkin pysyvä ja lopullinen tilanne kysymyksessä. Tai että tässä se toinenkaan osapuoli pettäjän lisäksi olisi enää aidosti sitoutunut siihen parisuhteeseen.
En mäkään lähtisi ovet paukkuen mihinkään. Mutta en olisi enää sitoutunut millään lailla. Tottakai seksiäkin voisi harrastaa, mutta samaan aikaan koko ajan katsella josko löytyisi parempaa kumppania.
Kun eletään pettäjän kanssa, ei kysymyksessä ole enää mikään normaali parisuhde, jonka eteen haluaa tehdä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tilanne vaan junnaa päällä, kakkonen pitää miehestä kiinni ja sinulla aika kuluu hukkaan romanttisella osa-alueella."
Mistäs sinä kenenkään ajan hukkaa kulumisesta tiedät? Hukkaan se ainakin kuluu keskittymällä muiden elämään.
Lähden siitä ajatuksesta, että kutakuinkin normaali ihminen kaipaa romantiikkaa ja fyysistä läheisyyttä. Ainakin monet valittavat kuinka avioliitossa ei enää ole seksiä ja sen takia erojakin tapahtuu paljon.
Älä minua syytä, kyllä ns. normaalimpaa on seksi kahden ihmisen välillä, kuin tuollainen kylmä tilanne, että toinen odottaa milloin toinen nostaa kytkintä. Uskoisin, että rakastava ja kunnioittava suhde olisi kuitenkin, kaikesta uhosta huolimatta, siellä sydämen toiveissa. Ja en tarkoita tällä mitään läheisriippuvuutta.
Normaaliin parisuhteeseen myös kuuluu ajatella toisen hyvinvointia ja osittain tietää toisen tekemiset, puolin ja toisin, ja olla vuorovaikutuksessa. Tämäkin tietenkin väännetään joksikin kontrolloinniksi.
Sä lähdet nyt siitä, että tässä olisi jotenkin pysyvä ja lopullinen tilanne kysymyksessä. Tai että tässä se toinenkaan osapuoli pettäjän lisäksi olisi enää aidosti sitoutunut siihen parisuhteeseen.
En mäkään lähtisi ovet paukkuen mihinkään. Mutta en olisi enää sitoutunut millään lailla. Tottakai seksiäkin voisi harrastaa, mutta samaan aikaan koko ajan katsella josko löytyisi parempaa kumppania.
Kun eletään pettäjän kanssa, ei kysymyksessä ole enää mikään normaali parisuhde, jonka eteen haluaa tehdä yhtään mitään.
Jokainen tietty elää miten haluaa, mutta en voi uskoa, että kukaan tällaisessa tilanteessa oleva voi sanoa olevansa elämäänsä tyytyväinen, kuten jotkut ovat antaneet ymmärtää, eli "mä en tarvitse tuota äijää, menkööt miten tykkää, mulla on lapset ja työt, ja ystävät ja vaikka ja mitä" yms. ja kaikki on hyvin.
Miksi sitten yleensä vannotaan rakkauden valoja, tuijotetaan toista kyynelsilmin ja ollaan "uskollisia koko loppuelämä" jne. jos tällä kylmällä linjalla onkin kaikki tyydyttävää. Voisi olla paljon paremminkin, eli vierellä rehellinen puoliso, johon voi luottaa. Ei kaikki pettäjiä ole.
Mä olen kokenut molemmat tyylilajit. Kokemusta on. Katselin pettävää ällötystä ihan turhan kauan. Ja sekös kaduttaa.
Mun miehellä on ollut säätöä monen naisen kanssa meidän suhteen aikana, enkä tiedä miten pitkälle se on mennyt. En kuitenkaan usko että sänkyyn saakka, mutta muuta säätöä kyllä., josta on kiinni jäänyt. Ei kahden käden sormet riitä siinä naismäärässä.
En nyt niin sanotusti ole taistellut liiton puolesta, mutta tässä ollaan edelleen.
En taistelisi yhtään. Jos muualla on parempi, niin sinnehän sitä sitten on mentävä ja jäätävä. (Ainakin siksi aikaa, kunnes taas löytyy "parempi").
En näe mitään syytä "taistella" pettävästä miehestä. Monoa persuksiin samantien.
Se, että lähtee suhteesta, jossa toinen pettää, ei ole huonoa itsetuntoa eikä uhrautumista vaan täysin päinvastoin. Se on vahvuutta, selkeiden rajojen asettamista ja itsekunnioituksen osoittamista. Se kertoo, että ei suostu hyväksymään epäkunnioitusta ja että tällainen ihminen ei ansaitse sinua elämäänsä.