Miten pitkälle taistelet liitosta pettävän puolison kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ydinviesti: En saa pillua. Antakaa pillua.

Onko ap mies vai lesbo? Mistä tiedät? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaista paskaa ne naiset ovat valmiita kestämään. Vai, että vielä pitäisi taistella jostain luuseripetturimiehestä...

Eivät ole.

Ap = sinä kuvittelet ja toivot, että niin olisi. Että mulkulla olisi merkitystä. 

Elät harhoissa, poju.

Mistä päättelet, että ap on mies? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.

Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.

MInua taas ei kiinnosta rakastajat, vaan rehellinen ja luotettava kumppani, joka osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa minua, joten tuollainen mies lentäisi heti pihalle. Mielestäni tuo on pikemminkin itsenäisyyden ja hyvän itsetunnon vastakohta, että jäädään roikkumaan tuommoiseen suhteeseen.

Olen eri. Miksi luulet, että nainen roikkuu siinä miehessä? Ehkä ennemmin mies roikkuu naisessa tai kukaan ei roiku kenessäkään. 

Itse olisin eronnut vuosien varrella jo monta kertaa, mutta en raaskinut lähteä, kun miehen ja muutman muun elämä olisi romahtanut. Tyhmää kyllä uhrautua muiden puolesta, näin jälkikäteen tajuan sen. 

No, mies on omalla tavallaan yrittänyt hyvittää ja hänen kanssaan pystyn elämään muilta osin haluamaani elämää. En vaihtaisi sitä kaikkea muuta uuteen suhteeseen. Itseasiassa en edes haluaisi uutta suhdetta, jos eroaisin. Yksinolossa olisi sentään hyvät puolensa, mutta tässäkin on puolensa. Uuden myötä tulisivat vain uudet ongelmat, draamat ja yhteen sovitaminen, ja niitä en kaipaa. 

Kun en lähtenyt aikanaan, niin enää ei kannata. Aiemmin jäin muiden takia, nyt jään itseni takia. Elämässä on muutakin kuin parisuhde, seksi tai romanttiset unelmat. Itselläni ne unelmat jäivät nuoruuteen, muut asiat ovat tärkeämpiä. Sellaiset kuin perhe, yhteiset ystävät, tilava koti, oma terveys, arkielämän helppous, huolten jakaminen, oma ura, itsensä kehittäminen ja itsensä toteuttaminen. Taloudellisestikin yhdessä on helpompaa, vaikkei se tärkein asia olekaan. 

Ja onpahan aina joku, jonka kanssa tehdä asioita, kun tässä epäsosiaalisten möllöttäjien luvatussa maassa kukaan ei enää halua tehdä mitään. Yksin elävät ovat usein tosi yksin. Ei sillä, itse viihdyn kyllä varsin hyvin yksinkin, mutta silloin lultavasti eristäytyisin liikaakin ja minusta tulisi ennenpitkää joku hullu kissanainen. 

N51

Tuo oli aivan, kuin minun tekstiäni.

En hetkeäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.

Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.

MInua taas ei kiinnosta rakastajat, vaan rehellinen ja luotettava kumppani, joka osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa minua, joten tuollainen mies lentäisi heti pihalle. Mielestäni tuo on pikemminkin itsenäisyyden ja hyvän itsetunnon vastakohta, että jäädään roikkumaan tuommoiseen suhteeseen.

Olen eri. Miksi luulet, että nainen roikkuu siinä miehessä? Ehkä ennemmin mies roikkuu naisessa tai kukaan ei roiku kenessäkään. 

Itse olisin eronnut vuosien varrella jo monta kertaa, mutta en raaskinut lähteä, kun miehen ja muutman muun elämä olisi romahtanut. Tyhmää kyllä uhrautua muiden puolesta, näin jälkikäteen tajuan sen. 

No, mies on omalla tavallaan yrittänyt hyvittää ja hänen kanssaan pystyn elämään muilta osin haluamaani elämää. En vaihtaisi sitä kaikkea muuta uuteen suhteeseen. Itseasiassa en edes haluaisi uutta suhdetta, jos eroaisin. Yksinolossa olisi sentään hyvät puolensa, mutta tässäkin on puolensa. Uuden myötä tulisivat vain uudet ongelmat, draamat ja yhteen sovitaminen, ja niitä en kaipaa. 

Kun en lähtenyt aikanaan, niin enää ei kannata. Aiemmin jäin muiden takia, nyt jään itseni takia. Elämässä on muutakin kuin parisuhde, seksi tai romanttiset unelmat. Itselläni ne unelmat jäivät nuoruuteen, muut asiat ovat tärkeämpiä. Sellaiset kuin perhe, yhteiset ystävät, tilava koti, oma terveys, arkielämän helppous, huolten jakaminen, oma ura, itsensä kehittäminen ja itsensä toteuttaminen. Taloudellisestikin yhdessä on helpompaa, vaikkei se tärkein asia olekaan. 

Ja onpahan aina joku, jonka kanssa tehdä asioita, kun tässä epäsosiaalisten möllöttäjien luvatussa maassa kukaan ei enää halua tehdä mitään. Yksin elävät ovat usein tosi yksin. Ei sillä, itse viihdyn kyllä varsin hyvin yksinkin, mutta silloin lultavasti eristäytyisin liikaakin ja minusta tulisi ennenpitkää joku hullu kissanainen. 

N51

Arvostan .

Tuo teko oli kaikkea muuta kuin itsekäs.

Laitoit perheen ennen ylpeyttäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hupaisaa, että joku pokaisi mieheni ja sitten kuvittelisi, että minä ottaisin eron. Ihan antaisin tilanteen jatkua vaikka maailman tappiin. Todennäköisesti ottaisin itsekin rakastajan - nainen kun löytää ihan Ok-hyviä miehiä helposti.

Niin huonoa itsetuntoa minulla ei ole, että lähtisin tuosta suupielet alaspäin uhriutumaan ja eroamaan. Olen ollut itsenäinen koko avioliiton ajan, eikä tuollainen muuttaisi itsenäisyyttäni.

MInua taas ei kiinnosta rakastajat, vaan rehellinen ja luotettava kumppani, joka osoittaa arvostavansa ja kunnioittavansa minua, joten tuollainen mies lentäisi heti pihalle. Mielestäni tuo on pikemminkin itsenäisyyden ja hyvän itsetunnon vastakohta, että jäädään roikkumaan tuommoiseen suhteeseen.

Olen eri. Miksi luulet, että nainen roikkuu siinä miehessä? Ehkä ennemmin mies roikkuu naisessa tai kukaan ei roiku kenessäkään. 

Itse olisin eronnut vuosien varrella jo monta kertaa, mutta en raaskinut lähteä, kun miehen ja muutman muun elämä olisi romahtanut. Tyhmää kyllä uhrautua muiden puolesta, näin jälkikäteen tajuan sen. 

No, mies on omalla tavallaan yrittänyt hyvittää ja hänen kanssaan pystyn elämään muilta osin haluamaani elämää. En vaihtaisi sitä kaikkea muuta uuteen suhteeseen. Itseasiassa en edes haluaisi uutta suhdetta, jos eroaisin. Yksinolossa olisi sentään hyvät puolensa, mutta tässäkin on puolensa. Uuden myötä tulisivat vain uudet ongelmat, draamat ja yhteen sovitaminen, ja niitä en kaipaa. 

Kun en lähtenyt aikanaan, niin enää ei kannata. Aiemmin jäin muiden takia, nyt jään itseni takia. Elämässä on muutakin kuin parisuhde, seksi tai romanttiset unelmat. Itselläni ne unelmat jäivät nuoruuteen, muut asiat ovat tärkeämpiä. Sellaiset kuin perhe, yhteiset ystävät, tilava koti, oma terveys, arkielämän helppous, huolten jakaminen, oma ura, itsensä kehittäminen ja itsensä toteuttaminen. Taloudellisestikin yhdessä on helpompaa, vaikkei se tärkein asia olekaan. 

Ja onpahan aina joku, jonka kanssa tehdä asioita, kun tässä epäsosiaalisten möllöttäjien luvatussa maassa kukaan ei enää halua tehdä mitään. Yksin elävät ovat usein tosi yksin. Ei sillä, itse viihdyn kyllä varsin hyvin yksinkin, mutta silloin lultavasti eristäytyisin liikaakin ja minusta tulisi ennenpitkää joku hullu kissanainen. 

N51

Arvostan .

Tuo teko oli kaikkea muuta kuin itsekäs.

Laitoit perheen ennen ylpeyttäsi.

Eri*  En ymmärrä mikä itseisarvo ylpeys on?  Ennen sitä pidettiin jopa ikävänä luonteenpiirteenä. Kuitenkin, jos sillä on merkitystä niin käsitykseni mukaan uskoton puoliso on jo ehtinyt vetää sen oman ylpeytensä vessanpöntöstä alas alkaessaan salasuhteilemaan.