Miksi varsinkin miehet itkee sitä, miksi naisille koulutus on tärkeä tieto treffikumppanista

Vierailija kirjoitti:

Ihminen joka osaa tunnistaa ja hallita tunteensa ei toimi tunteella.

Ja se on mielestäsi hyvä asia? Sittenhän varmasti arvostat naisia, jotka tunteettomasti valitsevat kumppaniksi miehen, josta hyötyvät eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.

Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.

Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.

Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).

Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin".  Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.

Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.

Juuri näin se on!

Kannattaa jokaisen miettiä, haluaako oikeasti tehdä niin kuin muutkin vai haluaako tehdä mitä itse haluaa. Aina löytyy tietysti niitä, jotka sanoo vastaan sinulle, mutta sellaiset ihmiset ovat usein vain kateellisia, kun he itse eivät uskalla tehdä omaa elämäänsä parantavia ratkaisuja.

Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Naiset pyrkivät vaatimuksillaan varmistamaan sen, että yhteiselo on edes mahdollista, eikä silkkaa kärsimystä.

Miehet lähtevät suhteeseen sillä ajatuksella, että he jatkavat elämäänsä kuten ennenkin eikä ole väliä sillä, millainen naisen elämä on, koska nainen kuitenkin mukautuu. Mutta etenkin nykyään myös valtaosa naisista on liikkeellä samalla ajatuksella: he haluavat voida elää omannäköistään elämää vielä parisuhteessakin, eivätkä vain olla muovailuvahamainen unelmien kotirouva-aihio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.

Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.

Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.

Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).

Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin".  Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.

Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.

Ei kai kovapalkkaista paljon rasita keskiluokkaisen sadan tonnin asunnon ja parin tonnin auton maksaminen? Eri asia, jos palkan noustessa myös ns. elintason on pakko nousta.

Missä ihmeessä asut jos "keskiluokkainen" asunto maksaa 100keur???

Olen eri, mutta pienissä kaupungeissa voi omakotitalo hyvinkin maksaa sen verran, ja keskiluokkaiset perheet niissä nimenomaan asuvat. Ei kai se hintakaan itseisarvoi ole, että pakko maksaa mahdollisimman paljon tai jokin tietty summa?

Ei toki, mutta akateemisista suurin osa kertyy isompiin kaupunkeihin, joista tuolla budjetilla saa ehkä yksiöstä haaveilla.

Vastaavasti sitten osa akateemisista ei kuitenkaan pysty isoissa kaupungeissa ostamaan asuntoa, tai ainakaan haluamaansa asuntoa. Siksi heitä asuu siellä vuokralla tai asumisoikeuskämpissä samaan aikaan kun pikkukaupunkien duunareilla on omakotitalot. Akateemisuus ja keskiluokkaisuus ei todellakaan tarkoita, että aina voi ostaa perheasunnon vaikka Töölöstä tai puutalon Käpylästä.

Ei missään nimessä, tai sitten ostetaan mutta ollaan ihan kipurajalla, minkä vuoksi iso osa akateemisista onkin alussa mainitsemassani velkaloukussa asuntojensa kanssa. Etätöiden lisääntyminen on toki parantanut tilannetta, mutta itse olen sitä sukupolvea että on jo lapsia ja tutuilla kouluilla arvonsa, eli harva enää lähtee muuttamaan kauemmas.

Ja juuri tästä syystä en pidä akateemisuutta itseisarvona tai älykkyyden mittana, vaan arvona silloin, kun se tukee aidosti muitakin henkilön elämältään kaipaamia asioita tulotason lisäksi. Ne tuntemani onnelliset akateemiset arvostavat esim. tiedeympäristössä toimimista enemmän kuin koulutuksen tuomaa statusta tai kuviteltua varakkuutta. Toisin sanoen en pidä statushakuisuutta älykkäänä, sillä se on harvoin asia joka johtaa onnellisuuteen tai pysyvästi hyvään elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Oikeastihan pariutuminen ei ole sellaista, että "pitää valita" kahdesta vaihtoehdosta. Mutta noin se kuitenkin naistenkin kohdallaan menee, että halutaan mies, jota kohtaan tuntee seksuaalista vetoa. Siitähän tuossa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Olen akateeminen mies ja voin vastata tähän omalta osaltani. En ikinä voisi ottaa parturi-kampaajaa vakavaan suhteeseen, vaikka hän näyttäisi miltä. Jos maisterinainen on ruma, ei hän huolehdi itsestään, mikä on myös turn off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Olen akateeminen mies ja voin vastata tähän omalta osaltani. En ikinä voisi ottaa parturi-kampaajaa vakavaan suhteeseen, vaikka hän näyttäisi miltä. Jos maisterinainen on ruma, ei hän huolehdi itsestään, mikä on myös turn off.

Ymmärrän. Mutta voisitko ikinä ottaa rumaa naista, jolla on maisterin tutkinto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.

Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.

Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.

Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).

Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin".  Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.

Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.

Vaikka joku akateeminen ei viihtyisi työssään, ei se silti tarkoita sitä, että joku duunariammatti tekisi häntä yhtään onnellisemmaksi. Aika moni akateeminen toisaalta myös viihtyy työssään, ja joillekin se voi olla välttämättömästä pahasta eli työstä se vähemmän huono vaihtoehto - jos ei halua tehdä ruumiillista työtä, asiakaspalvelua, likaista työtä, ulkotyötä, sote-alan työtä tms. niin yleensä koulutus antaa enemmän vaihtoehtoja valita itseään miellyttävä työ. En myöskään näkisi, miten muka duunarina olisi jotenkin epänormatiivinen - aika normien mukaista sekin lopulta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Olen akateeminen mies ja voin vastata tähän omalta osaltani. En ikinä voisi ottaa parturi-kampaajaa vakavaan suhteeseen, vaikka hän näyttäisi miltä. Jos maisterinainen on ruma, ei hän huolehdi itsestään, mikä on myös turn off.

Mitä tarkoitat itsestään huolehtimisella ja mikä on sinusta rumaa?

Kertoo jotain liksasta paitsi ei aina. Pitäisi tietää myös ammatti. Siitä tietää enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.

Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.

Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.

Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).

Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin".  Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.

Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.

Ei kai kovapalkkaista paljon rasita keskiluokkaisen sadan tonnin asunnon ja parin tonnin auton maksaminen? Eri asia, jos palkan noustessa myös ns. elintason on pakko nousta.

Missä ihmeessä asut jos "keskiluokkainen" asunto maksaa 100keur???

Olen eri, mutta pienissä kaupungeissa voi omakotitalo hyvinkin maksaa sen verran, ja keskiluokkaiset perheet niissä nimenomaan asuvat. Ei kai se hintakaan itseisarvoi ole, että pakko maksaa mahdollisimman paljon tai jokin tietty summa?

Sadantonnin taloissa asuu duunarit. Samat jaa niillä parin tonnin autoilla. Keskiluokan talot maksavat useita satoja tuhansia.

Duunarit on keskiluokkaa, joku osa-aikaista tekevä kassa ei ihan keskiluokkaan yllä.

No ei todellakaan ole. Duunarit ovat työväenluokkaa. Keskiluokassa on koulutusta ja valkokaupustöitä. Keskiluokassa ollaan opettajana, pappina, insinöörinä. Ei ne parin tonnin autoilla ajele.

Keskiluokkaisuus riippuu nimenomaan tuloista. Keskiluokkaan kuuluu, jos käteen jää 75 prosenttia mediaanitulosta eli 1 700 euroa kuukaudessa, hassua ottaa esimerkiksi melko pienipalkkaisia opettajia ja pappeja. Insinööri nyt voi kuulua mihin vaan luokkaan ja ylempään keskiluokkaan menee lääkärit sun muut.

Kaikki tuntemani insinöörit, minä mukaanlukien, ajaa btw. juuri muutaman tonnin autoilla jotka huolletaankin yleensä itse. Ei vajaan neljän tonnin bruttopalkalla paljon uusia autoja ostella.

Keskiluokkaisuus ja keskituloisuus ovat aivan eri asioita. Kannattaa opetella lukemaan.

Ei se kyllä ole, mutta tuollainen erottelu sopii tietysti niille, jotka haluaa jollain hassulla keskiluokkalarppauksella erottua duunareista, vaikka duunari todellisuudessa tienaisi enemmän. Huvittava esimerkki etenkin se keskiluokkainen opettaja ja pappi.

Tasa-arvoa mennyt jo siihen, että miehet odottaa naiselta kauneuden lisäksi jo parempia tuloja kun itsellään.

Ai niin ja 80% kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.

Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.

Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.

Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).

Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin".  Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.

Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.

Ei kai kovapalkkaista paljon rasita keskiluokkaisen sadan tonnin asunnon ja parin tonnin auton maksaminen? Eri asia, jos palkan noustessa myös ns. elintason on pakko nousta.

Missä ihmeessä asut jos "keskiluokkainen" asunto maksaa 100keur???

Olen eri, mutta pienissä kaupungeissa voi omakotitalo hyvinkin maksaa sen verran, ja keskiluokkaiset perheet niissä nimenomaan asuvat. Ei kai se hintakaan itseisarvoi ole, että pakko maksaa mahdollisimman paljon tai jokin tietty summa?

Sadantonnin taloissa asuu duunarit. Samat jaa niillä parin tonnin autoilla. Keskiluokan talot maksavat useita satoja tuhansia.

Duunarit on keskiluokkaa, joku osa-aikaista tekevä kassa ei ihan keskiluokkaan yllä.

No ei todellakaan ole. Duunarit ovat työväenluokkaa. Keskiluokassa on koulutusta ja valkokaupustöitä. Keskiluokassa ollaan opettajana, pappina, insinöörinä. Ei ne parin tonnin autoilla ajele.

Keskiluokkaisuus riippuu nimenomaan tuloista. Keskiluokkaan kuuluu, jos käteen jää 75 prosenttia mediaanitulosta eli 1 700 euroa kuukaudessa, hassua ottaa esimerkiksi melko pienipalkkaisia opettajia ja pappeja. Insinööri nyt voi kuulua mihin vaan luokkaan ja ylempään keskiluokkaan menee lääkärit sun muut.

Kaikki tuntemani insinöörit, minä mukaanlukien, ajaa btw. juuri muutaman tonnin autoilla jotka huolletaankin yleensä itse. Ei vajaan neljän tonnin bruttopalkalla paljon uusia autoja ostella.

Keskiluokkaisuus ja keskituloisuus ovat aivan eri asioita. Kannattaa opetella lukemaan.

Ei se kyllä ole, mutta tuollainen erottelu sopii tietysti niille, jotka haluaa jollain hassulla keskiluokkalarppauksella erottua duunareista, vaikka duunari todellisuudessa tienaisi enemmän. Huvittava esimerkki etenkin se keskiluokkainen opettaja ja pappi.

Kyse ei ole rahasta vaan elämäntavoista, arvoista, mausta, ihanteista.

Kaikki miehet ei pärjää koulussa, joten sellainen kriteerei vie ennestään mahdollisuuksia löytää ketään. Miehille taas naisten koulutustaso ei ole läheskään yhtä tärkeä asia.

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Miehet haluaa naisen pysyvän tikissä. Huolehtivan ulkonäöstään. Katsovan kodin pysyvän siistinä ja kiiltävänä. Feikkaavan vuosisadan orkkuja kehnollekin panijalle. Synnyttävän terveitä lapsia. Ai niin.. käyvän töissä jakaen laskut sentilleen.

Vedä käteen!

Vierailija kirjoitti:

Kaikki miehet ei pärjää koulussa, joten sellainen kriteerei vie ennestään mahdollisuuksia löytää ketään. Miehille taas naisten koulutustaso ei ole läheskään yhtä tärkeä asia.

Köyhät ja kipeät saakin karsiintua geenipoolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Olen akateeminen mies ja voin vastata tähän omalta osaltani. En ikinä voisi ottaa parturi-kampaajaa vakavaan suhteeseen, vaikka hän näyttäisi miltä. Jos maisterinainen on ruma, ei hän huolehdi itsestään, mikä on myös turn off.

Mitä tarkoitat itsestään huolehtimisella ja mikä on sinusta rumaa?

Itä-eurooppalainen strippari?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehille riittää että naisella on hyvät tissit ja kroppa sekä mukava luonne. Koulutus on haittatekijä. Naisetkin voisivat vähän relata vaatimuksissaan.

Ei se koulutus mikään haittatekijä ole, ainakaan yleensä.

Mutta nainen ei voi koulutuksellaan kompensoida huonoa ulkonäköä: jos pitäisi valita seksikkään parturi-kampaajan ja ruman maisterinaisen välillä, parturi-kampaaja voittaa kymmenen kertaa kymmenestä.

Humanistinen tutkinto on useimmissa tapauksissa kyllä naiselle lähinnä haittatekijä, saa äänestämään vihreitä ja tekemään muita älyttömyyksiä, joihin parturi-kampaaja tuskin sortuisi.