Miksei Suomesta tule yhtä paljon menestyviä yrityksiä kuin Ruotsista ja Tanskasta?

Vierailija kirjoitti:

Kun Ruotsi sodan aikana/ jälkeen nousi hurjasti oli Suomi rypemässä kamalan sodan jälkeen ja järjestämässä kokoon maata jota ei periaatteessa ollut. 

Helppo oli ruotsalaisilla myydä sotavarusteita ym tehtailtaan , kun ei tarvinnut osallistua sotaan. Ja me suomalaiset parhaana esimerkkinä olemme nostaneet Boråsin tehtaan mm maailman kartalle. Suomalaiset miehet ja naiset rakensivat periatatteessa Ruotsin vaurauden. Esim Maraboun tehtailla oli 90 % suomalaisia töissä!

Köyhä Suomi on menestynyt hurjan hyvin jos katsomme historiaamme ! 

Haluan muistuttaa että Ruotsi oli yksi maailman vauraimmista maista 60 ja 70 luvulla.Kun suomalaiset lopettivat työt tai muuttivat takaisin, köyhtyi Ruotsi ja nyt on yksi epävakaimmista maista nähden sekä talouteen että politiikkaan. 

Ruotsi vei kuulalaakereita, rautamalmia ja konepajatuotteita Saksaan.  Ruotsin vienti jatkui, kun kävi selväksi, että Saksa häviää sodan, minkä vuoksi on väitetty, että Ruotsin toimet pitkittivät sotaa. 

Boforsin tehtaat ja Ruotsin raukkamaisuus ja pelko aiheuttivat Suomelle suuria vahinkoja. 

Tästä vaietaan!

Tehtaat suljettiin tai myytiin kunsuomalaiset lopettivat työt eri syistä. 

Vierailija kirjoitti:

Suomesta myydään kaikki menestyvät yritykset ulkomaille.  Viimeksi lähti viikko sitten Rovio Entertainment. Nyt jos siitäkin kasvaa joskus jotain merkittävää tyyliin "uusi Disney" niin se on jo meidän osalta menetetty.

Kun aikoinaan ilmestyi aiheeseen liittyviä elokuvia, niin silloin palstalla jotkut arvuuttelivat että yhtiöstä kasvaa disneyn kaltainen viihdeyhtiö. tuo ennuste ei toteutunut.

Koska suomalaiset yrittäjät keskittyvät valittamiseen ja yhteiskunnan syyttelemiseen omasta osaamattomuudestaan.

Toinen kestosyyllinen on työntekijät, joille pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tästä mielellään lipsuttaisiin, jos vaan saataisiin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä ulkomailta.

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Suomalaiset on hirveän ujoa ja kateellista kansaa. Ei saisi yhtään erottua.

Yritetäänkö Suomessa vähemmän vai onnistutaanko tällä harvemmin? Mikä on konkurssien määrä Ruotsissa vs Suomessa suhteessa väkilukuun?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on hirveän ujoa ja kateellista kansaa. Ei saisi yhtään erottua.

Tämä pitää kyllä paikkansa. En millään kehtaisi työllistää ketään tai esitellä itseäni ja yritystäni. En myöskään halua muiden sekaantuvan toimiini enempää kun on välttämätöntä. Jyrkkä ei kasvuyrityksille.

Vierailija kirjoitti:

Koska suomalaisilla menee kaikki aika menneissä asioissa vellomiseen ja nostalgisoimiseen. Lisäksi keskitytään esim vihaamaan venäläisiä

Pöljä-Îgorin mielestä venäläisten vihaaminen on syy otsikossa esitettyyn kysymykseen. Kyllä tämä meidän Îgor on suorastaan nero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei Suomesta tule yhtä paljon menestyviä yrityksiä kuin Ruotsista ja Tanskasta?

Onko meidän asenneilmapiiri jotenkin passiivisempi? Eikö täällä haluta yrittää ja ottaa riskiä?

Onko teillä teoriaa miksi näin on?

.

Korkea verotus tappaa monet jo kalkkiviivoille.

Suomen markkinat ovat pienet, suomessa kun avaa autotallin ovet avautuu metsää ja korpea silmänkantamattomiin,

 jenkeissä kun avaat autotallin ovet edessäsi on maailman suurimmat markkinat.

Skaala on sellainen että suomesta kun menee eurooppaan markkinat kasvaa 10x ja rapakon takana taas 10x.

Suomi on kaukana kaikesta, mitään junan kokoista pienempää ei suomessa kannata valmistaa.

M.O.T.

Suomen korkea verotus on yksi sellainen myytti jota jaksetaan toistella loputtomiin. Eihän se yksinkertaisesti pidä paikkaansa! Yritysverotus on Suomessa jopa edullisempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. On meillä verotusta, mutta niin on kaikkialla muuallakin. Se ei voi olla selittävä tekijä. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna verotus on hyvin lähellä vastaavaa.

Låt oss kolla "myten". Ett företag säljer tjänster i Finland och ägaren debiterar 1.000 € för besväret, hur mycket blir i handen som ägar inkomst? Brutto 1.000 € - moms. = 806 € kvar - samfundsskatten = 645 € - dividendskatten = Netto 426 €.

57 % i skatter och 43 % i handen tycker jag att är väldigt mycket i skatt.

Tillägg att den finska beskattaren kräver arbetsinkomst, vilket ytterligare sänker nettot och höjer skatten.

Ja och nej. Momsen är en konsumentskatt, det är lite farligt att räkna det som "företagets pengar." Så om jag säljer tjänster för 1000 euro så fakturerar jag 1000 € + moms. Speciellt i B2B kan man ganska långt glömma bort momsen helt och hållet. Man kan ju förståss argumentera att med lägre moms skulle antingen mer folk ha råd med tjänster eller så kunde man höja sina priser lite grann, men på det stora hela är momsen nog den minsta av besvär man har som företagare i Finland.

Momsen är helt verklig och kunden betalar den. Det är farligt att förbise ett påslag på 24 % som ingenting. Då det är frågan om tjänster, vilket i stort sett är till 100 % mervärde, betyder det att producenten fakturerar kunden och ger pengarna åt staten, även då det gäller B2B.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on tuhansia pienyrittäjiä jotka voisivat markkinoinnilla myydä ulkomaile vaikka kuin paljon tavaraa,,mutta suomalaiset ovat huonoja PR ssä! Uskomattoman paljon esim ruokaa ja makeisia ym jotka menisivät kuin kuumille kiville jos markkinointi toimisi.

Itse yrittäjänä Ruotsissa kokeilin myydä suomalaista ruokaa ,mutta hinnat ja logistiikka tekevät sen mahdottomaksi. 

Esimerkkinä otan vaikkapa sukulaisen joka rakentaa linnunpönttöjä! Myyntiin ulkomaille ! Kallista pienyrittäjälle tämä markkinointi ,

Suomalaisia saunoja ,kysyntää Espanjassa , miksi ei myydä? Miksi annetaan ruotsalaisten ohittaa meidän markkinat ulkomaille meidän tuotteilla ja myydä saunja pitkin maailmaa . 

Pieni tupakkakauppa Ruotsissa myy netin kautta tervashampoota.Miksi ei myydä joka kaupassa ? Miten tupo mies keksi että Tervashampoo pitää itikat ym pois ? Koska suomalainen kertoi hänele ja hän myy sitä koirashampoonakin syystä, että myrkylliset punkkipannat ovat tarpeettomia . 

Koska Posti tekee kaikkensa, että pienyrittäjien olisi mahdollisimman vaikea lähettää tuotteita ulkomaille. Maksut ovat erittäin korkeita, toimitusajat pitkiä, luotettavuus mennyt ja seuranta lastenkengissä

Vierailija kirjoitti:

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Tässä yksi ketjun harvoista analyyttisistä ja faktaperäisistä vastauksista aloittajan kysymykseen.

Lisäisin:

- Kansainvälistä kilpailukykyä haittaava kustannustaso. Työ on, kiitos ay-liikkeen, kallista. Raaka-aineiden kuljetus ulkomailta ja valmiiden tuotteiden kuljetus vientimarkkinoille on, kiitos sijainnin, kallista. 

- Sotakorvausten ja idänkaupan näivettävä vaikutus, joka tuntuu yhä. Suomalaiset teollisuusyritykset jäivät vuosikymmeniä jälkeen tuotekehittelyssä (koska itään pystyi myymään sutta ja sekundaa) ja kansainvälisissä alihankintaketjuissa (koska olivat idänkaupassa kiellettyjä)

- Suomen teollisuuden painottuminen matalakatteiseen bulkkituotteen vientiin (puu- ja metalliteollisuus) tai matalavolyymiseen ja suhdanneherkkään investointihyödykevientiin (laivanrakennus, satamanosturit) siinä missä Ruotsissa ja Tanskassa tehdään brändituotteita globaaleille kuluttajamarkkinoille.

Ainoa poikkeus on ollut Nokia Mobile Phones, joka toki suomalaiseen tapaan sössittiin sekin.

Suomalainen johtamiskulttuuri (armeijasta opittu käskyttäminen ja ylhäältä alas) tappaa tehokkaasti luovuuden. Sitten jos saat hyvän idean, rahoitusta ei löydy mitenkään. On kalliit Slushit ja muut temppuradat, mutta po-rahoituksessakin pyörivät pienet hyväveli-piirit. BF rahoitusta ei saa, ellet ole jo toiminut useita vuosia ja työllistät useampia. 

Monta hyvää ideaa jäänyt pöytälaatikkoon, jos itseltä ei löydy kahisevaa niiden eteenpäin viemiseen. Exitin tehneet yrittäjät ryhtyvät usein itse sijoittajiksi - rahoittamaan kavereiden bisneksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Tässä yksi ketjun harvoista analyyttisistä ja faktaperäisistä vastauksista aloittajan kysymykseen.

Lisäisin:

- Kansainvälistä kilpailukykyä haittaava kustannustaso. Työ on, kiitos ay-liikkeen, kallista. Raaka-aineiden kuljetus ulkomailta ja valmiiden tuotteiden kuljetus vientimarkkinoille on, kiitos sijainnin, kallista. 

...

Typerää valitusta työn kustannuksista. Me suomalaiset ei pystytä kilpailemaan alhaisilla palkkakustannuksilla.

Suomalainen työmies maksaa 100 €, bulgarialainen 10 € ja kiinalainen 1 €.

Me ei ikinä tulla menestymään sillä, että aletaan heikentämään palkkoja alaspäin! Tulevaisuuden menestys ei löydy sieltä. Meidän pitää pyrkiä tekemään asioita paremmin - ei halvemmalla.

Kaikki vanhat teollisuudenalat on jo äärimmäisen kilpailtuja. Uusia mahdollisuuksia syntyy mutta niissä onnistuminen ei ole pelkästään itsestä kiinni. Epäonnistuminen kyllä on mahdollista ominkin voimin. Siinähän ei sinänsä pitäisi olla mitään hävettävää paitsi että on.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on tutkitusti EUn korkein yrittäjävastaisuus.

Arvaat jo missä suhtaudutaan myönteisimmin yrittäjyyteen.

Viranomaiset ja kansa vihaavat yrittäjiä. Jopa pankeissa sinut helposti luokitellaan mahdolliseksi rikolliseksi jos olet yrittäjä täysin putipuhtaalla taustallakin.

Tässä maassa on kommunistinen kulttuuri, joka kattaa kaikki yhteiskunnan alueet.

Yrittäjä on lähtökohtaisesti rikollinen, mutta epäonnistunut yrittäjä on yhteiskunnan pohjasakkaa,

Ei kovin houkuttelevaa kun tuohon lisää vielä taloudelliset riskit.

Suurin syy on Suomen nuori ikä.

Tanska ja Ruotsi on olleet menestyneitä kuningaskuntia jo vuosisatoja sitten. Sinne on kerääntynyt vanhaa varallisuutta ihan eri tavalla.

Suomi oikeastaan vasta lähti teollistumaan 1900-luvun puolivälissä. Siihen saakka oltiin takapajuinen agraariyhteiskunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Tässä yksi ketjun harvoista analyyttisistä ja faktaperäisistä vastauksista aloittajan kysymykseen.

Lisäisin:

- Kansainvälistä kilpailukykyä haittaava kustannustaso. Työ on, kiitos ay-liikkeen, kallista. Raaka-aineiden kuljetus ulkomailta ja valmiiden tuotteiden kuljetus vientimarkkinoille on, kiitos sijainnin, kallista. 

...

Typerää valitusta työn kustannuksista. Me suomalaiset ei pystytä kilpailemaan alhaisilla palkkakustannuksilla.

Suomalainen työmies maksaa 100 €, bulgarialainen 10 € ja kiinalainen 1 €.

Me ei ikinä tulla menestymään sillä, että aletaan heikentämään palkkoja alaspäin! Tulevaisuuden menestys ei löydy sieltä. Meidän pitää pyrkiä tekemään asioita paremmin - ei halvemmalla.

Ymmärrän, että duunarina ajattelet näin. Se on aivan inhimillistä.

Ulkomainen sellun ostaja ei kumminkaan välitä siitä, miten suomalainen sellutehtaan duunari palkallaan tulee toimeen. Sellu on sellua, ja markkinahintaan myydään tai suljetaan Sunilan tehdas. Kuten tehtiinkin.

Meillä on hyvin harvassa ne ylivertaisen laadun. "paremmin asioita tekemällä tehdyt" tuotteet, joista ulkomainen ostaja olisi valmis maksamaan markkinahintaa paremmin, vain siksi että ne ovat Suomessa valmistettuja.

Ikea tekee huonekaluja, H&M vaatteita. Suomesta sattumoisin on huonekalu- ja vaateteollisuus kuolleet jo 1980-luvulla. Nimenomaan kustannustasosta johtuvan kilpailukyvyn puutteen takia.

Kulttuuri on tasapäistävä ja lannistava jo pienestä pitäen. Minkäänlaista poikkeavaa ei katsota yleensä hyvällä. Maan suosikkisanontojakin ovat "Ken kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa." ja muut vastaavat, joita muistetaan toistella jopa omille lapsille. Lähtökohtana on, että mitään ihmeellistä ei pidä edes yrittää. Toki poikkeuksia on mutta harvassa.

Samaa linjaa edustaa myös jopa ihan keskipalkkaisten työntekijöiden verotuksen nopea progressio tulojen vähänkään noustessa. Tämä tapahtuu alemmilla tuloilla kuin muualla ja sitä kannatetaan innolla. Kenelläkään ei pidä olla enempää kuin jollakin toisella, ei vaikka olisi kuinka paljon nähnyt vaivaa tai ollut uusia hyviä ideoita. Tämä ei kannusta yrittämään edes toisen alaisuudessa vaan on tyydyttävä olemaan sitä harmaata massaa, joka tietää paikkansa. Toki menestys kansakuntana on sitten juurikin tämän näköistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Tässä yksi ketjun harvoista analyyttisistä ja faktaperäisistä vastauksista aloittajan kysymykseen.

Lisäisin:

- Kansainvälistä kilpailukykyä haittaava kustannustaso. Työ on, kiitos ay-liikkeen, kallista. Raaka-aineiden kuljetus ulkomailta ja valmiiden tuotteiden kuljetus vientimarkkinoille on, kiitos sijainnin, kallista. 

...

Typerää valitusta työn kustannuksista. Me suomalaiset ei pystytä kilpailemaan alhaisilla palkkakustannuksilla.

Suomalainen työmies maksaa 100 €, bulgarialainen 10 € ja kiinalainen 1 €.

Me ei ikinä tulla menestymään sillä, että aletaan heikentämään palkkoja alaspäin! Tulevaisuuden menestys ei löydy sieltä. Meidän pitää pyrkiä tekemään asioita paremmin - ei halvemmalla.

Ymmärrän, että duunarina ajattelet näin. Se on aivan inhimillistä.

Ulkomainen sellun ostaja ei kumminkaan välitä siitä, miten suomalainen sellutehtaan duunari palkallaan tulee toimeen. Sellu on sellua, ja markkinahintaan myydään tai suljetaan Sunilan tehdas. Kuten tehtiinkin.

Meillä on hyvin harvassa ne ylivertaisen laadun. "paremmin asioita tekemällä tehdyt" tuotteet, joista ulkomainen ostaja olisi valmis maksamaan markkinahintaa paremmin, vain siksi että ne ovat Suomessa valmistettuja.

Ikea tekee huonekaluja, H&M vaatteita. Suomesta sattumoisin on huonekalu- ja vaateteollisuus kuolleet jo 1980-luvulla. Nimenomaan kustannustasosta johtuvan kilpailukyvyn puutteen takia.

Olen eri. Toisaalta monessa maassa kylläkin maksetaan työntekijöille, varsinkin korkeastikoulutetuille työntekijöille, huomattavasti enemmän kuin Suomessa (esimerkiksi Tanskassa on todella korkea palkkataso). Tämä koskee suurta osaa kehittyneistä maista. Silti näissä maissa on selvästi matalampi työttömyysaste kuin Suomessa ja ne ovat Suomea vauraampia. Jotkut jopa ratsastavat ihan sillä laadullakin, esimerkiksi Sveitsi.

Suomessa yrityksiä johtaa insinöörit.

Ruotsissa markkinointiekonomit.

Suomessa kohdennetaan kotimaahan, Ruotsissa kohteena koko maailma.

Suomessa järjetön verotus ja kateus.