Miksei Suomesta tule yhtä paljon menestyviä yrityksiä kuin Ruotsista ja Tanskasta?

Suomessa yrittäjällä yli 100 erilaista veroa maksettavana, arvaa kannattaako yrittää? Kun työttömälläkin jää enemmän rahaa käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittämistä arvostetaan ja vaurastumista ei pidetä julkisessa keskustelussa syntinä kuten Suomessa.

Toinen tekijä on ihmisten määrä. Pienessä Tanskassa on enemmön ihmisiä kuin Suomessa ja Ruotsalaisia on saman verran kuin Suomalaisia ja Tanskalaisia yhteensä.

Kolmas tekijä on pääoma. Ruotsissa ja Tanskassa on enemmän yli sukupolvien kasvaneita omaisuuksia jota sijoitetaan myös uusiin yrityshankkeisiin. Pelkästään kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on Ruotsissa lähes tupla siitä mitä Suomessa. Kun on rahaa niin se voidaan laittaa poikimaan vaikka sijoittamalla startup yrityksiin.

Neljäs tekijä on maantiede. Lyhyempi etäisyys keski-Euroopan markkinoille. Tänä päivänä tällä ei tosin ole ihan niin suurta merkitystä koska internet ja digitaalinen liiketoiminta.

Viidentenä tekisi mieli mainita, vaikka klisee onkin, se että näissä maissa ymmärretään paremmin brändin ja markkinoinnin merkitys yrityksen strategisena kilpailutekijänä. Suomalainen vaatimattomuus ja Kyllä hyvä tuote myy itse itsensä -ajattelu pitöisi lopultakin vetää vessasta alas.

Mutta ei meidän myöskään kannata liikaa itseämme ruoskia. Suomesta on tullut hienoja menestystarinoita ja esim StarupBlinkistin Best countries for Startups in 2023 vertailussa Suomi on sijalla 13 mikä ei ole huono paikka. Tietysti samaan aikaan Ruotsi on sijalla 5.

Tässä yksi ketjun harvoista analyyttisistä ja faktaperäisistä vastauksista aloittajan kysymykseen.

Lisäisin:

- Kansainvälistä kilpailukykyä haittaava kustannustaso. Työ on, kiitos ay-liikkeen, kallista. Raaka-aineiden kuljetus ulkomailta ja valmiiden tuotteiden kuljetus vientimarkkinoille on, kiitos sijainnin, kallista. 

...

Typerää valitusta työn kustannuksista. Me suomalaiset ei pystytä kilpailemaan alhaisilla palkkakustannuksilla.

Suomalainen työmies maksaa 100 €, bulgarialainen 10 € ja kiinalainen 1 €.

Me ei ikinä tulla menestymään sillä, että aletaan heikentämään palkkoja alaspäin! Tulevaisuuden menestys ei löydy sieltä. Meidän pitää pyrkiä tekemään asioita paremmin - ei halvemmalla.

Ymmärrän, että duunarina ajattelet näin. Se on aivan inhimillistä.

Ulkomainen sellun ostaja ei kumminkaan välitä siitä, miten suomalainen sellutehtaan duunari palkallaan tulee toimeen. Sellu on sellua, ja markkinahintaan myydään tai suljetaan Sunilan tehdas. Kuten tehtiinkin.

Meillä on hyvin harvassa ne ylivertaisen laadun. "paremmin asioita tekemällä tehdyt" tuotteet, joista ulkomainen ostaja olisi valmis maksamaan markkinahintaa paremmin, vain siksi että ne ovat Suomessa valmistettuja.

Ikea tekee huonekaluja, H&M vaatteita. Suomesta sattumoisin on huonekalu- ja vaateteollisuus kuolleet jo 1980-luvulla. Nimenomaan kustannustasosta johtuvan kilpailukyvyn puutteen takia.

Ikea tai H&M eivät ole pärjänneet ruotsalaisten pienten palkkojen ansiosta. Korkeammat palkat siellä on kuin Suomessa.

Paperiteollisuuden palkkojen käyttö esimerkkinä osoittaa tietämättömyytesi. Työvoimakustannuksen osuus sillä toimialalla on ihan käsittämättömän pieni. Iso teollisuuslaitos pyörii hyvin pienellä työvoimalla ja tuottaa miljoonia euroja päivässä. Melkein voi sanoa, että työvoiman hinnalla ei ole merkitystä. Onko se 0,1 % vai 0,2 % liikevaihdosta.

Ikean ja H&M:n koko tuotanto tehdään melkein kokonaisuudessaan halvan työvoiman maissa, ei suinkaan Ruotsissa. Tästä työn kustannusten vaikutuksessa kilpailukykyyn on kyse.

Mitä sitten ehdotat? Että Suomessa pitäisi saada palkat poljettua Pakistanin tasolle jotta päästään Ikean ja H&M alihankintaketjuun mukaan?

Hohhoijaa. Ei jaksa kommentoida tällaista Kummeli-tason höpinää.

Lyhyesti, Suomessa pitäisi huolehtia vielä Suomessa olevien teollisuudenalojen elinkelpoisuudesta. Ikävä kyllä "uusien Nokioiden" toiverikas odottelu on vaikeammin toteutettava tehtävä kuin "nykyisten UPM:ien" pitäminen kilpailukykyisenä. Jälkimmäinen tarkoittaa myös kustannuskilpailukykyä, mihin keinoina ovat "palkkojen polkeminen" tai tuotannon siirtäminen matalan kustannustason maihin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yrittäjällä yli 100 erilaista veroa maksettavana, arvaa kannattaako yrittää? Kun työttömälläkin jää enemmän rahaa käteen.

Miksi sitten Ruotsi pärjää? Korkeampi yhteisovero siellä on. Vielä sitäkin korkeampi se on Tanskassa.

Suomi ei ole yritysverojen suhteen mikään erityisen kovan verotuksen maa.