Te jotka valitatte kun puoliso nalkuttaa

Vierailija kirjoitti:

Kuka helvetti sinä olet kenellekään mitään nalkuttamaan? Asettamaan itsesi toisen yläpuolelle, toisen pomoksi.

Todennäköisesti et pitäisi siitä, että puolisosi haluaisi olla perheenpää, herra talossa, nyrkin ja hellan väliin alistava. Nalkutus ja mäkätys on sanallista nyrkin ja hellan väliin alistamista.

Asiahan on niin, että kukin tekee mitä itse haluaa. Meillä jokaisella on oma, pääosin lapsuudenkodista omaksuttu käsitys siitä, mikä on kotitöiden määrällinen ja laadullinen riittävä taso. Sen mukaan kukin toimii. Jos puolisolle riittää einekset ja pöly nurkissa, olkoon niin. Jos sinulle ei riitä, kokkaat ja luuttuat.

Eli jos laiska puoliso on sitä mieltä että lapsille riittää yksi lämmitetty eines ateria päivässä plus sipsit ym naposteltavaa niin toisen tulee yksin hoitaa ruokahuolto jos haluaa että lapset saisivat edes siedettävää ruokaa?

Jos laiskemman mielestä vauvan vaippaa ei tarvi vaihtaa kuin kerran päivässä niin toisen tulee vaihtaa aina vaippaa ja antaa vauvan kärsiä vai?

Tyypillisesti nämä laiskemmat nalkutusta kuuntelevat puolisot vielä valittavat jos on likaista tai ei ole kunnon ruokaa. Eli he valittavat myös mutta eivät tee mitään sen eteen että asiat olisivat paremmin. Se että pyytää vaikka vaihtamaan vauvan vaipan tai imuroinnin on nalkutusta. Heidän tulee saada elää omalla tavallaan. Kuitenkin valittavat jos vauvan pylly punoittaa ja kotona on likaista?

Jos lähdet parisuhteeseen et voi päättää enää yksin miten eletään. Pitää ottaa se toinenkin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen päättää mitä tekee, ei se ole toisen käskytettävissä. Nalkutusta ei tarvitse kuunnella.

Jaa kun omalla päätöksellä on riittävän pitkään on tekemättä osaansa kotitöistä, tulee jätetyksi. Ei kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen toista kasvattamaan.

Ei todellakaan kenenkään tarvitse jäädä suhteeseen, jossa puoliso kokee olevansa asemassa, jossa "toista kasvatetaan". Ei todellakaan tarvitse olla se kasvatettava. 

Miksi nalkutus on naisille tyypillistä ja onko nalkutus joku naisille koodattu luonteenpiirre?

Onko se naisten puolustusmekanismi kuten myös kirkuminen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi nalkutus on naisille tyypillistä ja onko nalkutus joku naisille koodattu luonteenpiirre?

Onko se naisten puolustusmekanismi kuten myös kirkuminen?

On nalkuttavia miehiäkin, mutta paljon vähemmän. Naisilla se täytyy olla geneettistä.

Mitä se nalkuttaminen on?! Oletan että se on sitä kun toinen ei parisuhteessa tee tasapuolisesti eri asioita. Ei oma-aloitteisesti tee yhtikäs mitään vaan on ns. vapaamatkustaja. Ja tästä seuraa se että kumppani joutuu sanomaan näistä epäkohdista. Sekö on sitä nalkuttamista? Kun on esim. pakko sanoa toiselle että voisitko viedä nuo paskalle haisevat likaiset kumpparit pois olohuoneen lattialta! Kun ne on haisseet keskellä lattiaa useamman päivän. Ja taapero hieroo niitä naamaansa. Isä vaan hokee että hiton akka kun jaksat nalkuttaa. Eikö täällä saa rauhassa olla?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et toki vaadi toiselta ääneen mitään, muttet myöskään tee kotitöitä. Jätät puolisolle vaihtoehdoiksi jättää sinut, tehdä kaikki kotityöt tai elää saastan keskellä eineksiä syöden.

Oletko psykoosissa vai mitä yrität sönköttää? Missä kohtaa sanoin etten tee kotitöitä?

Kukaan ei nalkuta puolisolle, joka tekee kotitöitä. Nalkuttamaan joutuu vain silloin kun toinen ei tee mitään, sinuakaan oma-aloitteisesti.

"Nalkuttamaan joutuu".

Siinähän se tuli suoraan sanottua. Katsot olevasi sellaisessa asemassa, että voit puolisoasi käskyttää. Sinunko pillin mukaan pitäisi tanssia. Pääsitkö hääkakkua leikatessa kopauttamaan kengänkorolla ensin lattiaa? Kaapin paikan määräätkö sinä.

En. Haluaisin elää tasa-arvoisessa parisuhteessa. Puolisostani taas on mukavaa, että palvelu pelaa ja vaimo hoitaa ruuat pöytään, pesee pyykit ja pitää huolta kodin siisteydestä. Minä, eli vaimo, käyn töissä, teen yhtä vaativaa työtä ja yhtä pitkää päivää kuin miehenikin. Minusta ei ole reilua, että joudun työpäivän lisäksi tekemään kaikki kotityöt. Mieheni ei tee oma-aloitteisesti mitään. Siksi joudun pyytämään, ja aina se pyyntö ei välttämättä tule kovin ystävälliseen sävyyn. Olen yrittänyt keskustella asiasta, jolloin mies on samaa mieltä ja joojoo. Ei sillä muuta ongelmaa ole kuin nalkuttava aika.

Nalkuttaminen on sitä, kun joutuu aikuiselle ihmiselle sanomaan samoista asioista kuin lapselle. Ei pitäisi joutua sanomaan että joskus pitää imuroida. Lapsille pitää laittaa ruokaa jne. Kyllähän tuollainen ihminen on pilannut jo sen toisen ihmisen sillä ettei ole pysynyt yksinäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat naisia) joille ne kotityöt on maailman mittakaavassa isoin uroteko ja ilman niitä ei voi ihmiskunta elää. Ja tähän pakettiin kuuluu vielä että tällainen ihminen itse määrittelee mitkä on kotitöitä ja niille prioriteetin, toteutustavan ja ajan. 

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat vaan niin tynnyrissä kasvaneita, että eivät näe tätä maailmaa sen oman kaksionsa ulkopuolella. Se oma neukkukuutio on ns. koko maailma ja siellä olevat kotityöt maailman tärkein asia ja vain minä itse tiedän miten ja milloin ne on tehtävä ja vain minä osaa "ohjeistaa" muut tekemään ne.

Monille naisille kontrollinhalu on elämää ohjaava tekijä, ja nalkuttamisen juuret ovat omassa epävarmuudessa ja tarpeessa yrittää kontrolloida kaikkea. Se on täysin sairasta, mutta naiset yrittävät normalisoida sitä muka tasapuolisuuden sumuverholla.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat naisia) joille ne kotityöt on maailman mittakaavassa isoin uroteko ja ilman niitä ei voi ihmiskunta elää. Ja tähän pakettiin kuuluu vielä että tällainen ihminen itse määrittelee mitkä on kotitöitä ja niille prioriteetin, toteutustavan ja ajan. 

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat vaan niin tynnyrissä kasvaneita, että eivät näe tätä maailmaa sen oman kaksionsa ulkopuolella. Se oma neukkukuutio on ns. koko maailma ja siellä olevat kotityöt maailman tärkein asia ja vain minä itse tiedän miten ja milloin ne on tehtävä ja vain minä osaa "ohjeistaa" muut tekemään ne.

Hyvin kirjoitettu. Olen nainen ja katsoin vierestä kun anoppini mankeloi , itse sitä en osannut enkä kokenut tarpeelliseksi. Anoppikaan ei painostanut mankeloimaan , mutta tässä näkyy eri sukupolvien näkemykset esim. kodinhoidosta. Äidilleni oli tärkeää että minä luutusin kontaten lattiat , minulle ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et toki vaadi toiselta ääneen mitään, muttet myöskään tee kotitöitä. Jätät puolisolle vaihtoehdoiksi jättää sinut, tehdä kaikki kotityöt tai elää saastan keskellä eineksiä syöden.

Oletko psykoosissa vai mitä yrität sönköttää? Missä kohtaa sanoin etten tee kotitöitä?

Kukaan ei nalkuta puolisolle, joka tekee kotitöitä. Nalkuttamaan joutuu vain silloin kun toinen ei tee mitään, sinuakaan oma-aloitteisesti.

"Nalkuttamaan joutuu".

Siinähän se tuli suoraan sanottua. Katsot olevasi sellaisessa asemassa, että voit puolisoasi käskyttää. Sinunko pillin mukaan pitäisi tanssia. Pääsitkö hääkakkua leikatessa kopauttamaan kengänkorolla ensin lattiaa? Kaapin paikan määräätkö sinä.

En. Haluaisin elää tasa-arvoisessa parisuhteessa. Puolisostani taas on mukavaa, että palvelu pelaa ja vaimo hoitaa ruuat pöytään, pesee pyykit ja pitää huolta kodin siisteydestä. Minä, eli vaimo, käyn töissä, teen yhtä vaativaa työtä ja yhtä pitkää päivää kuin miehenikin. Minusta ei ole reilua, että joudun työpäivän lisäksi tekemään kaikki kotityöt. Mieheni ei tee oma-aloitteisesti mitään. Siksi joudun pyytämään, ja aina se pyyntö ei välttämättä tule kovin ystävälliseen sävyyn. Olen yrittänyt keskustella asiasta, jolloin mies on samaa mieltä ja joojoo. Ei sillä muuta ongelmaa ole kuin nalkuttava aika.

Tehkää lista kotinne töistä ja kumpikin laittaa prioriteetit niille. Sen mukaan sitten otatte vastuullenne ne tehtävät jotka itselle on korkealla prioriteetilla. Loput tasaatte vaikka sen mukaan mitä kumpikin haluaa tehdä. 

Ai niin mutta tämähän olisi järkiperäinen ratkaisu, eikä mahdollistaisi nalkuttamista. Ok, ei sitten.

Mies kokee tavallisen puheen nalkuttamisena jos se vähänkin koskee miehen tekemättömiä töitä!!!! Taikka miehen aiheuttamia ongelmia perheelle. Se on muka nalkuttamista? Eivät vain kestä kuulla TOTUUTTA ITSESTÄÄN!

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat naisia) joille ne kotityöt on maailman mittakaavassa isoin uroteko ja ilman niitä ei voi ihmiskunta elää. Ja tähän pakettiin kuuluu vielä että tällainen ihminen itse määrittelee mitkä on kotitöitä ja niille prioriteetin, toteutustavan ja ajan. 

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat vaan niin tynnyrissä kasvaneita, että eivät näe tätä maailmaa sen oman kaksionsa ulkopuolella. Se oma neukkukuutio on ns. koko maailma ja siellä olevat kotityöt maailman tärkein asia ja vain minä itse tiedän miten ja milloin ne on tehtävä ja vain minä osaa "ohjeistaa" muut tekemään ne.

Minä olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat miehiä) joiden mielestä kotityöt on todella pieni homma mutta itse eivät ole lainkaan valmiita niitä tekemään.

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat niin itsekeskeisiä että he luulevat jonkun muun tekevän ne kotityöt eivätkä tajua kuka tekee ja kuinka paljon. Heidän mielestään pyykin pesu on yksi napin painallus. Heiltä unohtuu että ennen sitä on pyykit lajiteltava, tarkistettava taskut tyhjiksi, käännettävä vaatteita nurinpäin, varmistettava pesulämpötiloja jne. Ja kuivauksessa ja viikkaamisessakin on työtä. Mutta ei se pyykinpesu on niin pieni homma että kyllä se kuuluu muille se napin painallus. Nämä ihmiset luulevat että juhlat järjestyy itsestään, lapsille joku keiju toimittaa kaappiin oikeankokoiset vaatteet automaattisesti jne.

Huoh. He tietävät tasan tarkkaan miten turhia kotityöt on mutta kummasti ihmettelevät jos kaapista ei löydykään puhtaita kalsareita tai ruoka-aikana ei pöydässä ole tarjottavat valmiina. Toki saattavat ruokaohjelman ratkaista vaikka sillä että käyvät syömässä pitsan. Se että puoliso ja lapset jää nälkäiseksi ei ole heidän ongelma. Koska kotityöt ei ole heitä varten vaan muun maailman tulee palvella näitä kuninkaita.

Lyön vetoa, että ensin puoliso on huomauttanut samasta asiasta IHAN ASIALLISESTI jo vähintään kymmenen kertaa.

Kun sanot sen sadannen kerran samasta asiasta, niin ottaahan se nyt päähän.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et toki vaadi toiselta ääneen mitään, muttet myöskään tee kotitöitä. Jätät puolisolle vaihtoehdoiksi jättää sinut, tehdä kaikki kotityöt tai elää saastan keskellä eineksiä syöden.

Oletko psykoosissa vai mitä yrität sönköttää? Missä kohtaa sanoin etten tee kotitöitä?

Kukaan ei nalkuta puolisolle, joka tekee kotitöitä. Nalkuttamaan joutuu vain silloin kun toinen ei tee mitään, sinuakaan oma-aloitteisesti.

"Nalkuttamaan joutuu".

Siinähän se tuli suoraan sanottua. Katsot olevasi sellaisessa asemassa, että voit puolisoasi käskyttää. Sinunko pillin mukaan pitäisi tanssia. Pääsitkö hääkakkua leikatessa kopauttamaan kengänkorolla ensin lattiaa? Kaapin paikan määräätkö sinä.

En. Haluaisin elää tasa-arvoisessa parisuhteessa. Puolisostani taas on mukavaa, että palvelu pelaa ja vaimo hoitaa ruuat pöytään, pesee pyykit ja pitää huolta kodin siisteydestä. Minä, eli vaimo, käyn töissä, teen yhtä vaativaa työtä ja yhtä pitkää päivää kuin miehenikin. Minusta ei ole reilua, että joudun työpäivän lisäksi tekemään kaikki kotityöt. Mieheni ei tee oma-aloitteisesti mitään. Siksi joudun pyytämään, ja aina se pyyntö ei välttämättä tule kovin ystävälliseen sävyyn. Olen yrittänyt keskustella asiasta, jolloin mies on samaa mieltä ja joojoo. Ei sillä muuta ongelmaa ole kuin nalkuttava aika.

No tasavertaisen suhteen haluaminen tietysti tarkoittaa sitä, ettei suhteessa kumpikaan katsoisi olevansa toisen pomo, pyrkisi olemaan niskan päällä ja lyttäämään toista alleen, tai muuttamaan toista mieleisekseen.

Rahojen ansaitsemisesta ja käytöstä sekä kotitöiden määrä- ja laatuvaatimuksesta sekä näihin liittyvästä työnjaosta pystytään sopimaan keskustellen ja niihin luontevasti löytyy yhteinen sävel. 

Kommunikaatio on avointa ja toista kunnioittavaa ilman nalkuttamista, käskemistä, kieltämistä, moittimista, vähättelyä tai pilkkaa.

Niin kovin monelle ihmiselle tällainen ei tunnu sopivan. On vallanhalua, on 'perinteisiä' nais- ja miesrooleja, katsotaan, että oikeus on se vahvemman oikeus. Katsotaan, että juuri minun käsitykseni vaikkapa riittävästä siivoamisen määrästä ja laatutasosta on se ainoa oikea, joka toisen on otettava annettuna. Katsotaan, että oikeus oksentaa toiselle omaa pahaa oloa on 'luonnollista' kommunikaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat naisia) joille ne kotityöt on maailman mittakaavassa isoin uroteko ja ilman niitä ei voi ihmiskunta elää. Ja tähän pakettiin kuuluu vielä että tällainen ihminen itse määrittelee mitkä on kotitöitä ja niille prioriteetin, toteutustavan ja ajan. 

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat vaan niin tynnyrissä kasvaneita, että eivät näe tätä maailmaa sen oman kaksionsa ulkopuolella. Se oma neukkukuutio on ns. koko maailma ja siellä olevat kotityöt maailman tärkein asia ja vain minä itse tiedän miten ja milloin ne on tehtävä ja vain minä osaa "ohjeistaa" muut tekemään ne.

Hyvin kirjoitettu. Olen nainen ja katsoin vierestä kun anoppini mankeloi , itse sitä en osannut enkä kokenut tarpeelliseksi. Anoppikaan ei painostanut mankeloimaan , mutta tässä näkyy eri sukupolvien näkemykset esim. kodinhoidosta. Äidilleni oli tärkeää että minä luutusin kontaten lattiat , minulle ei ole.

Kyllä, tunnistan saman läheisistä naisistani. Mummo, vaimo, anoppi ja muutama muu suvun naisista. Heillä kaikilla oli/on jonkin verrankin erilaiset asiat tärkeitä kodinhoidossa. Osa on pakkomielteisiä niihin liittyen osa ei ole. 

Minä nalkutin exälle. Jos se nyt on nalkutusta että kerron etten jaksa hoitaa kodin vastuita niin suurelta osin. Sanoi vain että mä en voi määritellä mikä on tarpeeksi siistiä. Imuroi joskus, ei tehnyt ruokia tai siivoillut keittiötä tai ostanut lapsille vaatteita.

Sanoin etten jaksa. Sanoin yhä etten jaksa.

Jätin hänet ja hän yllättyi.

Nykyisen kanssa oltu pian 10 vuotta eikä kertaakaan ole tarvinnut nalkuttaa. Kaikki kodissamme hoituu tasapuolisesti aika lailla itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et toki vaadi toiselta ääneen mitään, muttet myöskään tee kotitöitä. Jätät puolisolle vaihtoehdoiksi jättää sinut, tehdä kaikki kotityöt tai elää saastan keskellä eineksiä syöden.

Oletko psykoosissa vai mitä yrität sönköttää? Missä kohtaa sanoin etten tee kotitöitä?

Kukaan ei nalkuta puolisolle, joka tekee kotitöitä. Nalkuttamaan joutuu vain silloin kun toinen ei tee mitään, sinuakaan oma-aloitteisesti.

"Nalkuttamaan joutuu".

Siinähän se tuli suoraan sanottua. Katsot olevasi sellaisessa asemassa, että voit puolisoasi käskyttää. Sinunko pillin mukaan pitäisi tanssia. Pääsitkö hääkakkua leikatessa kopauttamaan kengänkorolla ensin lattiaa? Kaapin paikan määräätkö sinä.

En. Haluaisin elää tasa-arvoisessa parisuhteessa. Puolisostani taas on mukavaa, että palvelu pelaa ja vaimo hoitaa ruuat pöytään, pesee pyykit ja pitää huolta kodin siisteydestä. Minä, eli vaimo, käyn töissä, teen yhtä vaativaa työtä ja yhtä pitkää päivää kuin miehenikin. Minusta ei ole reilua, että joudun työpäivän lisäksi tekemään kaikki kotityöt. Mieheni ei tee oma-aloitteisesti mitään. Siksi joudun pyytämään, ja aina se pyyntö ei välttämättä tule kovin ystävälliseen sävyyn. Olen yrittänyt keskustella asiasta, jolloin mies on samaa mieltä ja joojoo. Ei sillä muuta ongelmaa ole kuin nalkuttava aika.

Tehkää lista kotinne töistä ja kumpikin laittaa prioriteetit niille. Sen mukaan sitten otatte vastuullenne ne tehtävät jotka itselle on korkealla prioriteetilla. Loput tasaatte vaikka sen mukaan mitä kumpikin haluaa tehdä. 

Ai niin mutta tämähän olisi järkiperäinen ratkaisu, eikä mahdollistaisi nalkuttamista. Ok, ei sitten.

Tämä!

Ja lisäisin vielä: Voi hyvin olla, että jotkut asiat vain jäävät tekemättä. Niitä ei tee kukaan. Osa yhteistä sopimista on sopia paitsi työnjaosta, myös kokonaistyömäärän "kakun suuruudesta" ja riittävästä laatutasosta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nalkutus on naisille tyypillistä ja onko nalkutus joku naisille koodattu luonteenpiirre?

Onko se naisten puolustusmekanismi kuten myös kirkuminen?

Kyllä on miehiäkin ja ne yleensä ovat jo ihan next level! Jos nainen huomauttaa siitä, että mies ei laita likaisia vaatteita pyykkikoriin, niin nalkuttava mies huomauttaa siitä miten pyykkikorissa on vaatteet väärässä järjestyksessä.

Monesti se menee niin, että mies taantuu yhdeksi lapseksi ja tekee vähän sinne päin. Sitten, kun mies on siisti ja tarkka, niin se todellakin on sitä x 1000 eikä moni nainen yllä lähellekään samalle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat naisia) joille ne kotityöt on maailman mittakaavassa isoin uroteko ja ilman niitä ei voi ihmiskunta elää. Ja tähän pakettiin kuuluu vielä että tällainen ihminen itse määrittelee mitkä on kotitöitä ja niille prioriteetin, toteutustavan ja ajan. 

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat vaan niin tynnyrissä kasvaneita, että eivät näe tätä maailmaa sen oman kaksionsa ulkopuolella. Se oma neukkukuutio on ns. koko maailma ja siellä olevat kotityöt maailman tärkein asia ja vain minä itse tiedän miten ja milloin ne on tehtävä ja vain minä osaa "ohjeistaa" muut tekemään ne.

Minä olen aina ihmetellyt näitä ihmisiä (yleensä ovat miehiä) joiden mielestä kotityöt on todella pieni homma mutta itse eivät ole lainkaan valmiita niitä tekemään.

Olen tullut siihen tulokseen että nämä ihmiset ovat niin itsekeskeisiä että he luulevat jonkun muun tekevän ne kotityöt eivätkä tajua kuka tekee ja kuinka paljon. Heidän mielestään pyykin pesu on yksi napin painallus. Heiltä unohtuu että ennen sitä on pyykit lajiteltava, tarkistettava taskut tyhjiksi, käännettävä vaatteita nurinpäin, varmistettava pesulämpötiloja jne. Ja kuivauksessa ja viikkaamisessakin on työtä. Mutta ei se pyykinpesu on niin pieni homma että kyllä se kuuluu muille se napin painallus. Nämä ihmiset luulevat että juhlat järjestyy itsestään, lapsille joku keiju toimittaa kaappiin oikeankokoiset vaatteet automaattisesti jne.

Huoh. He tietävät tasan tarkkaan miten turhia kotityöt on mutta kummasti ihmettelevät jos kaapista ei löydykään puhtaita kalsareita tai ruoka-aikana ei pöydässä ole tarjottavat valmiina. Toki saattavat ruokaohjelman ratkaista vaikka sillä että käyvät syömässä pitsan. Se että puoliso ja lapset jää nälkäiseksi ei ole heidän ongelma. Koska kotityöt ei ole heitä varten vaan muun maailman tulee palvella näitä kuninkaita.

Monet naiset yrittävät myös saada kotityöt kuulostamaan joltain massiivisia ponnisteluja vaativalta taistelulta. Pyykinpesu on käytännössä vaatteiden sun muiden lappamista koneeseen ja napin painallus, suurin työ on kuivattamisessa jos ei ole kuivuria ja viikkailuissa. Ei ole mahdoton homma ellei taloudessa ole kuutta urheilua harrastavaa teiniä. Ruoanlaitostakin saa tehtyä helppoa tai vaikeaa ihan oman valinnan mukaan. Naiset tykkäävät käyttää mystifioivaa hassua termiä *arjen pyörittäminen* ikäänkuin se normiarki kotona olisi jotenkin aivan valtava jatkuva fyysinen ponnistelu, vaikka normaali suomalainen koti pärjää aika vähin voimin. Toki sitä työtä saa generoitua juuri niin paljon kuin haluaa, lattiathan voi pestä ja matot puistella vaikka joka päivä jos haluaa. Tai kerran vuodessa, ihan oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Mies kokee tavallisen puheen nalkuttamisena jos se vähänkin koskee miehen tekemättömiä töitä!!!! Taikka miehen aiheuttamia ongelmia perheelle. Se on muka nalkuttamista? Eivät vain kestä kuulla TOTUUTTA ITSESTÄÄN!

Ja TOTUUShan tulee vain ja ainoastaan sinun suustasi ja formaattina nalkutus. Ai että, on se hyvä että sinä totuuden ylijumalattarena pidät huolta totuudesta!