Lue keskustelun säännöt.
HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
14.08.2023 |
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Miten etnisyys voi liittyä asiaan? Huonoimmat Pisa-tulokset ovat alueelta, missä on melkein pelkästään kantiksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne geenit vaikuta, oli tyttö tai poika natsaako ja mikä natsaa. Neljä vuotta vanha tutkimus, tänä päivänä tulos voi olla toinen, koska lapsukaiset saavat nyt määrätä ihan itse ovatko tyttöjä vai poikia😁
Vakavasti puhuen, kasvattajilta ja opettajilta on viety eväät ja kaikille toitotetaan, että sinusta voi tulla ydinfyysikko tai presidentti, ei tule. Feministit tarhoissa ja kouluissa suosivat tyttöjä, liiskaavat mielellään poikia. Jos pojat eivät uskalla ja älyä pistää hanttiin ja vanhemmat puolustaa poikiaan käy huonosti.
Jännää ettei tutkijoilla ja päättäjillä muka ole harmainta aavistustakaan mistä 2015 vuoden jälkeen alkanut persmäki maassamme johtuu. Edellinen hallitus lappoi kouluille lisää rahaa, mihin ne meni, kun tulos on tämä.
Suomessa pyritään vahvasti samalle viivalle, mutta sekin johtaa epätasa-arvoon, kaikki eivät halua juuri sille määritellylle viivalle. On paljon naisia (ja miehiä), joita ei kiinnosta johtotehtävät, koska se ei sovi luonteelle. Kuin myös heitä, joita ei kiinnosta uralla eteneminen ykkösprioriteettina tai lainkaan, vaan perhearvoihin tai muuhun perustuva elämä. Silti monet naiset pitävät tasa-arvon mittarina sitä, kuinka monta naista on johtotehtävissä, armeijassa, tohtorina, eduskunnassa, kuinka monta äitiä töissä ja kuinka monta isää kotona.
Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus tehdä sitä, mikä kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Otatte haltuun kunnolla ruutuajan ja myös sisältöjen hallinnan. Pelaamista mahdollisimman vähän.
Varsinkin tossa iässä te vanhemmat kyllä ihan oikeasti voitte hallita vielä täysin, mihin hän omalla puhelimellaan pääsee.
Ruutuajan viritykset niin, et koulumatkoilla liikenteessä kännykässä ei toimi mikään viihde, ettei kuljeta naama ruudussa.
T luokanopen ja tietoturva-asiantuntijan perheen kokemus
Vastaan tähänkin. Vaikka olemme ns. Alempaa luokkaa on meillä kirjallisuutta laidasta laitaan kotona, pojalla ei ole kännykkää ja ruutuaikaa hallinnassa.
Luetaan edelleen ja ollaan luettu pienestä asti. Myös äänikirjat ovat kovassa käytössä. Kuria löytyy, rutiinit on ja lapsi pysyy pääasiassa aisoissa.
Tällaisia vastauksia sitten saa kun yleistetään ja oletetaan kaiken olevan samaa massaa ja aliarvioidaan oman luokan alapuolella olevien kasvatus taitoja ja halua.
Köyhistä oloista on moni ponnistanut vaikka todennäköisempää se on korkeakoulutetuissa perheissä. Pärjäämme taloudellisesti riittävän hyvin kuitenkin vaikka olemme tavallinen duunariperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mieskiintiö taitavat olla utopiaa aikana, joka joka aamu revitään väkisin kokoon sellainen määrä työntekijöitä, ettei oppilaiden turvallisuus vaarannu.
Miksi se onnistui ennen?
Kyllähän ennen raksatöihin ja mansikanpoimintaankin löytyi tekijöitä.
Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.
Heidän lapsillaan on isä.
Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta.
Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.
Heidän lapsillaan on isä.
Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta.
Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin.
Miksi se näin on? Miksi duunari-isät häipyvät, mutta keskiluokan isät jäävät kasvattamaan lapsiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Tarjaa harmitti kun se vertailu itseasiassa osoitti ettei tytöt menesty huonommin vaan paljon paremmin. Väitteet naisten syrjinnästä piti lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mieskiintiö taitavat olla utopiaa aikana, joka joka aamu revitään väkisin kokoon sellainen määrä työntekijöitä, ettei oppilaiden turvallisuus vaarannu.
Miksi se onnistui ennen?
Kyllähän ennen raksatöihin ja mansikanpoimintaankin löytyi tekijöitä.
Vastaa nyt vain siihen kysymykseen. Onko määritelmä turvallisuudelle muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Pitäisiköhän miesten ottaa enemmän vastuuta omista lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan?
Isyys saadaan äidin armosta. Ensin pitäisi purkaa ällö äitimyytti.
Länsimainen altruismi ei salli edes ongelmasta puhumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse väittäisin että poikien koulumenestyksen riippuminen vahvasti sosiaaliluokasta kertoo siitä miten suomi on viime vuosikymmeninä polarisoitunut henkiseltä ilmapiiriltään. Monet duunarit ovat menettäneet tulevaisuuden uskon ja sen näkymän että työtä tekemälllä voisi saada hyvän elämän. Tämä heijastuu sitten myös heidän poikiinsa jotka jakavat helposti sen oman perheen ja varsinkin isän elämänkatsomuksen. Koulutusta ei nähdä enää asiana joka vaikuttaisi omaan elämään joten miksi vaivautua.
Ylemmillä sosiaaliluokilla taas työnteon merkitys elintason ja pärjäämisen mahdollistajana näyttäytyy ihan erilaisena ja samalla koulutuksen tärkes on myös pojille helpommin näkyvissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.
Heidän lapsillaan on isä.
Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta.
Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin.
Miksi se näin on? Miksi duunari-isät häipyvät, mutta keskiluokan isät jäävät kasvattamaan lapsiaan?
Ongelma on edelleen, kuten aiemmin mainittu, että pojille kaverien miellyttäminen menee teini-iässä ohi vanhempien (isän) miellyttämisen. Isällä tärkeä rooli kyllä erityisesti alakouluiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.
Heidän lapsillaan on isä.
Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta.
Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin.
Meidän perheessä on tällainen isä. Isä jopa siivoaa ja tekee ruokaa, pesee pyykkiä. Käy töissä miellyttävässä työssä josta ei tule stressiä. Eli ei ole väsynyt tai huonolla tuulella työpäivän jälkeen. Osallistuu kaikkeen. Minulle jää pääasiassa asioiden suunnittelu ja talouden hallinta sekä lapsen lääkärien varaaminen ja yhteydenpito kouluun, mutta arkeen osallistuu enemmän kuin kiitettävästi.
Se, alempaa luokkaa oleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mieskiintiö taitavat olla utopiaa aikana, joka joka aamu revitään väkisin kokoon sellainen määrä työntekijöitä, ettei oppilaiden turvallisuus vaarannu.
Miksi se onnistui ennen?
Kyllähän ennen raksatöihin ja mansikanpoimintaankin löytyi tekijöitä.
Joku lehti uutisoi kuinka Ukrainasta tuli aikanaan meille mansikanpoimijoita. Nyt heitä on täällä, mutta heidän ei kannata lähteä töihin koska heidän saamansa etuudet tippuvat. En minäkään lähtisi pellolle, jos ilman sitäkin pärjää jopa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Miten etnisyys voi liittyä asiaan? Huonoimmat Pisa-tulokset ovat alueelta, missä on melkein pelkästään kantiksia.
Malta hetki, niin saadaan tuokin korjattua seuraavissa testeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.
Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.
Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.
Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.
Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.
Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.
Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.
Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.
Heidän lapsillaan on isä.
Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta.
Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin.
Meidän perheessä on tällainen isä. Isä jopa siivoaa ja tekee ruokaa, pesee pyykkiä. Käy töissä miellyttävässä työssä josta ei tule stressiä. Eli ei ole väsynyt tai huonolla tuulella työpäivän jälkeen. Osallistuu kaikkeen. Minulle jää pääasiassa asioiden suunnittelu ja talouden hallinta sekä lapsen lääkärien varaaminen ja yhteydenpito kouluun, mutta arkeen osallistuu enemmän kuin kiitettävästi.
Se, alempaa luokkaa oleva.
Ja toki itsekin osallistun arjen pyörittämiseen, mutta minun ei tarvitse sitä tehdä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Pitäisiköhän miesten ottaa enemmän vastuuta omista lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan?
Miksi? Miehet eivät ole koskaan ottaneet vastuuta lasten kasvatuksesta. Ei se ole miesten rooli.
No sitten on varmaan turha valittaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.
Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.
Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.
Otatte haltuun kunnolla ruutuajan ja myös sisältöjen hallinnan. Pelaamista mahdollisimman vähän.
Varsinkin tossa iässä te vanhemmat kyllä ihan oikeasti voitte hallita vielä täysin, mihin hän omalla puhelimellaan pääsee.
Ruutuajan viritykset niin, et koulumatkoilla liikenteessä kännykässä ei toimi mikään viihde, ettei kuljeta naama ruudussa.
T luokanopen ja tietoturva-asiantuntijan perheen kokemusVastaan tähänkin. Vaikka olemme ns. Alempaa luokkaa on meillä kirjallisuutta laidasta laitaan kotona, pojalla ei ole kännykkää ja ruutuaikaa hallinnassa.
Luetaan edelleen ja ollaan luettu pienestä asti. Myös äänikirjat ovat kovassa käytössä. Kuria löytyy, rutiinit on ja lapsi pysyy pääasiassa aisoissa.
Tällaisia vastauksia sitten saa kun yleistetään ja oletetaan kaiken olevan samaa massaa ja aliarvioidaan oman luokan alapuolella olevien kasvatus taitoja ja halua.Köyhistä oloista on moni ponnistanut vaikka todennäköisempää se on korkeakoulutetuissa perheissä. Pärjäämme taloudellisesti riittävän hyvin kuitenkin vaikka olemme tavallinen duunariperhe.
Minäkin olen tavallisesta duunariperheestä, tosin 1970-luvulla syntynyt. Silloin oli ihan itsestään selvää, että puhtaalla keittiön pöydällä oli joka aamu maakuntalehti, vanhempia kunnioitettiin ja kirjastossa käytiin kerran viikossa.
Nykyään varmasti lapsi pääsee koulussa varsin pitkälle jo sillä, että elämänhallinta on tällä tavalla kunnossa. Tuntuu, että sivistysduunareita ei enää samalla tavalla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mieskiintiö taitavat olla utopiaa aikana, joka joka aamu revitään väkisin kokoon sellainen määrä työntekijöitä, ettei oppilaiden turvallisuus vaarannu.
Miksi se onnistui ennen?
Kyllähän ennen raksatöihin ja mansikanpoimintaankin löytyi tekijöitä.
Joku lehti uutisoi kuinka Ukrainasta tuli aikanaan meille mansikanpoimijoita. Nyt heitä on täällä, mutta heidän ei kannata lähteä töihin koska heidän saamansa etuudet tippuvat. En minäkään lähtisi pellolle, jos ilman sitäkin pärjää jopa paremmin.
Millä logiikalla Suomessa asuvan pitäisi tehdä töitä, joita tekemällä suomalaisetkaan ei tule toimeen? Miksi suomalaiset ei tee maataloustöitä?
Ei varmasti ole. Meillä on koulupoikia vaikka kuinka paljon, jotka itsenäisesti oppivat koodaamaan, opettelevat itsenäisesti shakin peluu tms. ja pääsevät huipulle juuri tämän itseohjautuvuuden vuoksi.
Itseohjautuvuus on itseohjautuvuutta vasta sitten, kun osaa opettaa itseään eikä tarvitse opettajia lainkaan. Mitään oppimisen arvoista ei edes voi opettaa, vaan se pitää itse oppia.