HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä

Jatkossa varmaan sitten oppimistuloksia vertaillaan siellä korkeimmassa sosioekonomisessa asemassa olevien kesken. Kohti luokkayhteiskuntaa mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Otatte haltuun kunnolla ruutuajan ja myös sisältöjen hallinnan. Pelaamista mahdollisimman vähän.

Varsinkin tossa iässä te vanhemmat kyllä ihan oikeasti voitte hallita vielä täysin, mihin hän omalla puhelimellaan pääsee.

Ruutuajan viritykset niin, et koulumatkoilla liikenteessä kännykässä ei toimi mikään viihde, ettei kuljeta naama ruudussa.

T luokanopen ja tietoturva-asiantuntijan perheen kokemus

Vastaan tähänkin. Vaikka olemme ns. Alempaa luokkaa on meillä kirjallisuutta laidasta laitaan kotona, pojalla ei ole kännykkää ja ruutuaikaa hallinnassa.

Luetaan edelleen ja ollaan luettu pienestä asti. Myös äänikirjat ovat kovassa käytössä. Kuria löytyy, rutiinit on ja lapsi pysyy pääasiassa aisoissa.

Tällaisia vastauksia sitten saa kun yleistetään ja oletetaan kaiken olevan samaa massaa ja aliarvioidaan oman luokan alapuolella olevien kasvatus taitoja ja halua.

Köyhistä oloista on moni ponnistanut vaikka todennäköisempää se on korkeakoulutetuissa perheissä. Pärjäämme taloudellisesti riittävän hyvin kuitenkin vaikka olemme tavallinen duunariperhe.

Nykypäivän ero aikaisemppiin aikoihin on se että nyt ihmisillä on ollut jo useampi sukupolvi aikaa nostaa itsensä köyhyydestä jos on halua ja kykyä. Aikoinaan moni jäi duunariksi koska perheellä ei ollut varaa kouluttaa lastaan (mm. oppikoulu maksoi). Sellainen ihminen saattoi olla todella fiksu ja arvostaa koulutusta ja sitten halusi ehdottomasti että oma lapsi sitten saisi mahdollisuuden kouluttautua kun itse ei saanut. 

Nyt sitten ne jotka ovat alemman koulutus- ja tulotason ihmisiä ovat paljon enemmän niitä joitka sinne on jättänyt vaikka erilaiset oppimisvaikeudet, mielenterveyden ongelmat, koulutuskielteisyys jne. Silloin heillä ei ole samanlaista kykyä tai halua kannustaa omiakaan lapsiaan kouluttautumaan jos se kouluttautuminen on itsellekin ollut pakkopullaa.

Toki on paljon poikkeuksia kaikissa luokissa mutta keskimääräisyydet perheissä ja vanhemmissa vaikuttavat sitten paljon myös siihen millaiset tilastot lapsilla on.

Vierailija kirjoitti:

Miten etnisyys voi liittyä asiaan? Huonoimmat Pisa-tulokset ovat alueelta, missä on melkein pelkästään kantiksia.

Mikähän olisi ero, jos Helsingissä jaettaisiin koulukohtaisia tuloksia? Nyt heikommin pärjäävät vain laskevat isomman alueen lukuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.

Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.

Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.

Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?

Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.

Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.

Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.

Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.

Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tämä tutkimus. Kirjaston käyttöä siinä ei ole tutkittu, mutta korrelaatio lapsuuden kirjahyllyn ja lukutaidon välillä näkyy vielä aikuisiälläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Jäätelönsyöntikin on yhteydessä hukkumisiin. Ei kannata siis syödä jätskiä jos ei halua hukkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.

Pitäisiköhän miesten ottaa enemmän vastuuta omista lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan?

Miksi? Miehet eivät ole koskaan ottaneet vastuuta lasten kasvatuksesta. Ei se ole miesten rooli.

No sitten on varmaan turha valittaa...

Valittaa mistä? Naiset täällä valittaa kun miehet eivät osallistu.

Miksi naiset ovat ennen saaneet myös pojat kasvatettua? Miksi isää ei tarvita tyttöjen kasvattamiseen?

Naisten miesviha taitaa olla se suurempi ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kertoa totuuden. Poikien kasvatus vaatii aivan rutosti töitä.

Siinä missä useimmat tytöt jo varsin pienenä ottavat mallia kavereista, ovat pojat aivan umpiluupäitä ja vaativat arjessa aivan hirvittävän määrän ohjausta.

Nimim; Lähetin miehen kanssa juuri 3 kpl poikia kouluun. Ovat huippuoppilaita, hauskoja, rentoja ja maailman parasta seuraa, mutta totista työtä nuo aamut silti.

Kohta tulee joku kysymään, miksi paapot poikiasi. Varmaan ne alemmat sosioekonomiset luokat jättävätkin paapomatta.

Tytöt ovat hirvittävän tarvitsevia ja takertuvia. Näin jää vähemmän aikaa vastata poikien tarpeisiin.

Höpö höpö. Todellisuudessa koulussa suurin osa opettajan ajasta menee poikien touhujen selvittelyyn. Tytöt menevät vähällä huomiolla siinä sivussa.

-ohis

Lähde väitteelle olisi kiva.

-ohis

Lähde on suullinen tiedonanto lapsen alakoulun luokanopettajilta. Kuudelta sellaiselta, kun opettaja vaihtui vuosittain.

Jos alemman sosioekonomisen luokan pojat ovat geeneiltään erilaisia? Jos akateemiset ja matalakoulutetut naiset valitsevat miehensä eri perustein ja näiden ominaisuudet sitten periytyvät pojille? Toiset hankkivat lapsensa kolmekymppisenä ja toiset kaksikymppisenä, sekin voi vaikuttaa miehen valintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.

Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.

Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.

Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?

Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.

Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.

Tässä se tuli. Poikien demonisointi, opettajista on enää joka viides mies. Uudet naisopettajat ovat monet intersektionaalisen ajattelun kyllästämiä, joten tuskin toksiset pojat heitä kiinnostavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.

Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.

Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.

Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.

Juttu pitää paikkaansa. 

https://yle.fi/a/3-10455994

Syyn arvuuteltiin olevan se, että kirjahyllyn omaavilla vanhemmilla on tulotasosta ja koulutuksesta riippumattomia yhteneviä ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Jäätelönsyöntikin on yhteydessä hukkumisiin. Ei kannata siis syödä jätskiä jos ei halua hukkua.

Joo! Älä syö jäätelöä äläkä osta sitä kotiisi, mutta please hanki se kirjahylly ja kirjoja. Voi olla että seuraavan sukupolven looginen ajattelu on jo ihan toista luokkaa.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten etnisyys voi liittyä asiaan? Huonoimmat Pisa-tulokset ovat alueelta, missä on melkein pelkästään kantiksia.

Mikähän olisi ero, jos Helsingissä jaettaisiin koulukohtaisia tuloksia? Nyt heikommin pärjäävät vain laskevat isomman alueen lukuja. 

Et halua nostaa niiden heikompien tuloksia vaan lakaista roskat sivuun.

Se on uuden hallituksenkin ideologia. Leirit pystyyn!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Jäätelönsyöntikin on yhteydessä hukkumisiin. Ei kannata siis syödä jätskiä jos ei halua hukkua.

Tässä tutkimuksessa kyllä kontrolloitiin vanhemman sosioekonominen asema, tulot, lapsen lukuharrastus ja muut oleelliset tekijät. Eli ihan pätevä korrelaatiotutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.

Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.

Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.

Väitätkö siis että toksinen maskuliinisuus ei vallinnut vaikkapa 50 vuotta sitten?

Itse epäilen että feminismi vallitsee nykyään yhteiskunnan monessa osassa ja siitä näemme paljon oireita joka paikassa, aivan joka paikassa.

Erilainen koulutuskielteisyys ja "herraviha" ei ollut samalla tavalla osa toksista maskuliinisuutta silloin kuten se on nyt.

Ööö.... mitä? Minun isäni on muurari ja työmaalla hänen ikäinen porukka mistään muusta puhukaan kuin "herroista". Itseäni nuo jutut lähinnä naurattaa. Että voisin kuule veikata että ennen vanhaan tätä "herravihaa" on juuri ollut.

Voisitko sinä vähän perustella näkemyksiäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien kasvatus on vaikempaa koska on kuten tuolla yllä mainittiin umpiluupäitä. Ei ne opi mallioppimalla, koska elämä pyörii oman navan ympärillä. Ovat osaavia manipuloitsijoita jo alle kouluikäisenä ja kaikki tähtää siihen että he saa kaiken ilman minkäänlaista vaivannäköä. Tarve olla muille mieliksi puuttuu kokonaan ja teini-iässä kehittävät uhri mentaliteetin. Käyttävät sumeilematta muita ihmisiä hyödykseen. Koska nykyaikana ei kasvateta väkivallalla ja pelolla, mikä olisi ehkä ainoa toimiva motivointikeino niin poikien kanssa jää ilman toiminta resursseja. 

ne

ne

ne

Toivottavasti et saa poikia kun vihaat miehiä noin paljon.

Huomenna neuvolaan katsomaan onko tulossa tyttö vai abortti 🥰

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme alempaa luokkaa ja poikani aloitti juuri ekaluokan. Saa nähdä mitä tulee. Poika on älykäs, mutta tosiaan tämä kasvattaminen käy kyllä todellakin työstä. Rajat on oltava rakkauden lisäksi.

Tämä maailmakin on täynnä hurjia asioita joihin liian nuoret pääsevät käsiksi vaikka kuinka yrittäisi suojella materiaalilta joka ei sovi pienen lapsen maailmaan. Kaikki ohjelmat ovat myös hurjan nopeatempoista sähläystä johon pojat hurahtavat.

Toivon, että poikani ei alisuoriutuisi koulussa vaan pystyisi näyttämään kykynsä. Nyt on taitoa varmaan kolmanteen luokkaan asti.

Kannattaa ryhtyä kirjaston vakiasiakkaaksi. Tutkitusti lukuharrastus vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä koulumenestykseen. Tämä myös erottaa lapsia eri yhteiskuntaluokissa.

Koulutettjen perheissä lapsille luetaan kirjoja ja lapset oppivat lukemaan kirjoja vapaa-ajalla useammin. Ekaluokkalaiselle kannattaa edelleen lukea ääneen joka päivä, vaikka hän osaisi itse lukea.

Tutkimusten mukaan kirjahylly kotona kirjoineen on yhteydessä opiskelumenestykseen. Kotiin kannattaa ostaa fyysisiä kirjoja ja näyttää lapsille lukemisen mallia.

Kirjoja saa halvalla tai ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, joten ei ole kustannuskysymys.

Ei niitä kirjoja ole mikään pakko ostaa. Kirjasto on keksitty. Lapsiperheessä kirjasto on helposti käytössä usein joka viikko.

Sehän se jänskää on, että kotona olevien kirjojen määrä korreloi lukutaidon kanssa paremmin kuin kirjastokäynnit.

Itselläni on jatkuva pikkuinen syyllisyys siitä, etten lue lapsille niin paljon kuin pitäisi tai etteivät heitä lastenkirjat kiinnosta. Onneksi on sentään se kirjahylly. Sieltä he valikoivat itsekseen koulun jälkeen Aku Ankkaa sekä lukevat salaa toisen maailmansodan julmuuksista kertovia kirjoja.

Saisiko lähteen tälle väitteelle? Kun olennaista on se lukeminen eikä se, onko hyllyssä juuri omia kirjoja.

Juttu pitää paikkaansa. 

https://yle.fi/a/3-10455994

Syyn arvuuteltiin olevan se, että kirjahyllyn omaavilla vanhemmilla on tulotasosta ja koulutuksesta riippumattomia yhteneviä ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään. 

Minä puolestani ajattelisin, että kirjastokäynti jää helposti väliin ruuhkavuosina, jos siitä ei tee pinttynyttä tapaa, jonka kytkee rutiineihin.

Kyselytutkimuksissa sitten vastataan, että juu, kyllä me käydään joka viikko kirjastossa, vaikka todellisuus on ennemmin kerran kuussa. Ainakin meidän perheessä uimahallissa käynti joustaa helposti muiden asioiden tieltä.

Kotona oleva kirjahylly taas on aina olemassa, ja etenkin koululaiset pitkinä iltapäivinä saattavat hakeutua sen ääreen ihan tylsyyttään. Meillä ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Naisopettajia ei pojat kiinnosta. Miettikääpä feministit jos opettajista olisikin 80% miehiä.

Tulisiko kiintiö, kuten poliisikoulutukseen intersektionaalisen tasa-arvon nimiin?

Nyt naisia on 80%, ja se onkin hyvä asia, vai onko?

Ajattele kuinka paljon lasten s. hyväksikäyttöä olisi kouluissa jos opettajista 80% olisi miehiä...

Patriarkkahan on murskattava, uhreina pikkupatriarkkoja, kaikki siis ok. Mitä valitatte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kysyi, mitä keskiluokka ym. tekee erilailla poikiensa kanssa. Minä vastaan, mutta tämä varmaan poistuu pian.

Heidän lapsillaan on isä. 

Isä, joka asuu samassa osoitteessa; näyttää esimerkkiä työnteosta ja muista huolehtimisesta. 

Isä, joka auttaa läksyissä, potkii palloa pihalla ja kuskaa harrastuksiin. 

Miksi se näin on? Miksi duunari-isät häipyvät, mutta keskiluokan isät jäävät kasvattamaan lapsiaan?

Heillä on jo lähtökohtaisesti huonot eväät toimia vanhempina? Oma äitini on jo kolmannen polven yksinhuoltaja. Hän sai minut jo 17 vuotiaana ja taisi isä siinä reilun vuoden hengailla. Mulla on kaksi siskoa ja yksi veli. Äidilläni on siis lapsia kolmen eri miehen kanssa. Veljen isän kanssa on edelleen yhdessä. Ikä on äitiänikin rauhoittanut.

Oma arvioni on että duunariperheisiin tulee niitä lapsia kun vanhemmat on vielä itsekin kypsymättömiä?