HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mitä se mieskiintiö auttaa? Vaka:n henkilökunnasta on suurta pulaa jo muutenkin, joten älytöntä vaikeuttaa tilannetta keinotekoisilla kiintiöillä. Kukaan ei ole kieltäynyt miehiä osallistumasta lastensa elämään tai opiskelemaan opettajaksi tai lastenhoitajaksi. Tosi asia on, että miehet tietävät pääsevänsä helpommalla sluibaamalla lasten kasvatuksessa ja opiskelemalla paremmin palkattuihin hommiin. Lähtökohtaisesti malli lähtee kotoa. Mikään koulu tai päivähoito ei voi auttaa, jos kotoa tulee asenne ettei opiskelu kiinnosta tai ettei naisia tarvitse kunnioittaa.
Eli toisin sanoen, lakatkaa miehet syyttämästä naisia tekemästänne ongelmasta vaan ottakaa vastuu omasta osuudestanne ja tehkää asialle jotain.
Miksi naiset porsii tuollaisille paskoille miehille?
Tämä asia on jo korjaantunut kun syntyvyys on pudonnut. Tämän päivän koululaisiin se ei vaikuta, mutta tänä vuonna syntyneet/syntyvät lapset ovat sitten ihan priimaa.
Oletko varma? Minusta näyttää siltä, että lähinnä heikkotasoiset naiset synnyttävät edelleen. Niille huonoille miehille.
Hyvät miehet osaavat pysyä kaukana naisista ja korkeakoulutetut naiset... no ne ei löydä elämälleen täyttymystä.
Tuo on ihan vain näköharha. Tilastojen mukaan eniten lapsia miehistä saavat koulutetut miehet ja sitten lapsiluku laskee kun koulutustaso laskee. Vähiten lapsia miehistä saavat vähiten koulutetut miehet.
Linkki tilastoihin, kiitos.
mikä on pisatutkimus .
-poika 12-vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Ei, en hae etnisyyttä millään muotoa. Haen mitä keskiluokka tekee poikiensa kanssa toisin verrattuna duunareihin. Mikä on se juttu, jolla korkeamman sosioekonomisen luokan pojat lukevat, laskevat ja haluavat menestyä koulussa, jatkaa jatko-opintoihin, mikä puuttuu nykypäivän duunariperheiden pojilta. Luulisi, että aiemmin ketjussa kuvattu maalaismiesten moukkamaisuus ei näkyisi pääkapunkiseudulla.
Tässä on kyseessä koulutuksen periytyvyys, mistä ei olla Suomessa päästy eroon, vaikka se on yksi peruskoulun takana olevista tasa-arvoaatteista. Koulutus periytyy sitä kautta, että korkeasti koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta ja kannustavat lapsiaan sukupuoleen katsomatta jo pienestä asti panostamaan koulunkäyntiin. Kodin asenneilmapiiri on siis koulutusmyönteinen ja kannustava. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on myös osaamista auttaa lapsiaan opinnoissa ja he ymmärtävät, että siihen täytyy käyttää omaa aikaa. Vanhempien täytyy opettaa lapsiaan oppimaan, koska tänä päivänä sitä ei välttämättä koulussa opi. Vanhempien täytyy olla kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, jutella kouluun liittyvistä asioista ja oppiainesisällöistä lastensa kanssa. Lisäksi varsinkin alaluokilla vanhempien täytyy vaatia, että läksyt tehdään ja kokeisiin valmistaudutaan ja myös varmistaa se. Oppimaan oppiminen tapahtuu alaluokilla ja siksi se on siinä vaiheessa koulupolkua tärkeää.
Wow.
Kirjoitit asian täysin kuten se on.
Täysi 10 tuosta.Ei tuokaan vielä vastaa siihen, että miksi nykyään köyhien perheiden pojilla menee niin huonosti. Ennen ei mennyt. Koulussa pärjättiin jotenkin, vaikka vanhempia ei lastensa koulumenestys kiinnostanut. Uskon, että kyse on siitä, että peruskoulussa on siirrytty avokonttoreihin ja itseohjautuvuuteen. Sellaisessa ympäristössä pojat pärjäävät huonommin kuin saman ikäiset tytöt, jotka kehittyvät nopeammin. Kurinpitokin on vaikeampaa. Pojat pärjäävät paremmin jäykässä auktoriteettiympäristössä. Tämä ei ollut oma pohdintani, kuulin sen joltain asiantultijalta jossain Ylen nauhoitteessa.
Ero on siinä että ennen vähänkoulutetutkin vanhemmat usein halusivat lapsilleen parempaa ja kannustivat pärjäämään paremmin kuin vanhempansa. Nyt on vallalla sellainen apaattinen ja vihainen suhtautuminen yhteiskuntaan jossa oma huono asema on aina jonkun muun syytä joten ei nähdä lastenkaan hyötyvän siitä jos yrittävät.
Tuo koskee vain poikia.
Ja se pitää valitettavasti täysin paikkansa. Kaikkialle puuhataan naiskiintiöitä ja naisia kannustetaan. Parempi että pojat pysyy poissa tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pian kaikki ovat korkeakoulutettuja, mutta kukaan ei oikeasti osaa mitään. Koko ajan rimaa lasketaan sillä koululaiset oppivat yhä huonommin. Kirjojen lukemisen ja ymmärtämisen sijaan saa katsoa vaikka kirjaan perustuvan elokuvan, sillä lapset eivät pysty muistamaan kirjasta edellistä lukua seuraavan luvun alkaessa. Tähän on tultu.
Kyllä tämä yläluokkaakin koskee, mutta ehkä yläluokan vanhemmat satsaavat lastensa opiskeluun useammin kuin alemman luokan vanhemmat ja siksi heidän jälkeläisistään pärjää helposti vähän paremmin. Heillä on selvää, että sinne yliopistoon tarvitsee päätyä. Duunarien lapset puolestaan voivat olla kätevämpiä käsistään ja omata enemmän maalaisjärkeä.
Moni varmasti toivoo lapsestaan hyvinkouluttautunutta, mutta duunarit pitävät duunariammattiakin ihan hyvänä eivätkä ehkä ajattele niin kauaskantoisesti opiskelemisen hyötyjä. Toki heissä on myös niitä jotka eivät osaa edes auttaa lapsiaan läksyissä.
Tämä nykyaika on "pikakulttuuria" ja lasten keskittymiskyky on aivan hunningolla.
Ennen jopa ammattikoulussa vaadittiin osaamista ja sieltä valmistui kunnon ammattilaisia. Nykyään pääsee läpi vaikkei oikein mitään olisi oppinut. Ben ymmärrä tätä. Miksi ei voi jättää luokalle tai jättää päästämättä kurssista läpi jos ei mitään juuri ole oppinut.Tämä vähän ohi aiheen, mutta ladten lenkkarit Kin on järjestäen tarralenkkareita eikä edes nauhojen solmimista tarvitse oppia siinä missä ennen. Tämä maailma tehdään lapsille koko ajan helpommaksi ja helpommaksi ja se on karhunpalvelus. Nyt se näkyy alemman luokan pojissa, muut tulevat kyllä perässä.
Päinvastoin. Suomessa koulutustaso ei ole ollut nousussa lainkaan ja maavertailussa meillä korkeakoulutettujen osuus väestöstä jaa alhaisemmaksi kuin monissa muissa maissa. Meillä ei korkeakoulutusta ole edes puolella väestöstä.
Tarkoitin tällä sitä, että kokoajan rimaa lasketaan kaikessa koulutuksessa ja kouluihin päösyssä ja jos meno jatkuu yhä huonommin menestyvät oppilaatkin pääsevät sisään kun vaatimustaso ja yliopistojen koulutustaso vaan laskee ja sieltäkin valmistuu yhtä sutta kuin ammattikoulusta nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ilman humanisteja ei monikaan asia tässä yhteiskunnassa pyörisi, turha on heitä dissata. Kuka esimerkiksi opetti sinutkin lukemaan ja kirjoittamaan? No humanistipa tietenkin. Yritäpä palata takaisin se 150 vuotta ja olla kirjoitus- ja lukutaidoton ja tule sen jälkeen sanomaan, että kukaan ei osaa tehdä mitään.
Kyllä kyllä, koska humanisti opetti minutkin lukemaan, tarvitaan tutkimusta gulagin vaikutuksista multikultuuriseen vankilaan (Gulag Echoes in the "multicultural prison")
Enkä tiedä kuinka pärjäisimme ilman folkloristiikkaa ja sen maistereita.
No ensinnäkin kaikki tieto on arvokasta sinänsä koska emme voi koskaan varmasti ennustaa mistä tiedosta on joskus jotain hyötyä. Kovissakin tieteissä tehdään paljon perustutkimusta jonka hyödyllisyydestä ei ole mitään takeita mutta välillä aina syntyy sitten jotain joka viekin asioita paljon eteenpäin.
Mutta jos katsotaan vaikka folkloristiikkaa niin erilaisesta menneisyyden ymmärtämisestä on hyötyä vaikkapa ihan politiikassa ja yhteiskunnan kehittämisessä mutta myös vaikkapa mainonnassa ja markkinoinnissa tai viestinnässä jossa se auttaa ymmärtämään mitkä asiat ovat pysyviä ihmisen ominaisuuksia ja miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen käsitykseen siitä mikä on hyvää ja haluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mihinkäön ole romahtaneet.
Pojat kehittyy henkisesti myöhemmin kuin tytöt. Biologinen fakta. Näin on aina ollut.
No kyllä nimenomaan poikien tulokset ovat laskeneet. Onko siis biologia jotenkin muuttunut?
Poikien tulokset ovat olleet pitkään huonoja. Tyttöjen tulokset ovat laskemassa poikien tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien kasvatus on vaikempaa koska on kuten tuolla yllä mainittiin umpiluupäitä. Ei ne opi mallioppimalla, koska elämä pyörii oman navan ympärillä. Ovat osaavia manipuloitsijoita jo alle kouluikäisenä ja kaikki tähtää siihen että he saa kaiken ilman minkäänlaista vaivannäköä. Tarve olla muille mieliksi puuttuu kokonaan ja teini-iässä kehittävät uhri mentaliteetin. Käyttävät sumeilematta muita ihmisiä hyödykseen. Koska nykyaikana ei kasvateta väkivallalla ja pelolla, mikä olisi ehkä ainoa toimiva motivointikeino niin poikien kanssa jää ilman toiminta resursseja.
ne
ne
ne
Toivottavasti et saa poikia kun vihaat miehiä noin paljon.
Kaikki lapseni on poikia ja aikuisia miehiä jo. Heitä on kasvatettu rakkaudella ja ovat rakkaita.
Luuletteko että miehet tulisi ikinä pohtimaan naisten ja tyttöjen hyvinvointia? :D ihan sairaita teidän akkojen kommentit. Paapotte teitä vihaavaa suupuolta, aina haukkumassa tyttöjä kun pojay ei pärjää.
Eikö mahtavan sukupuolen pitäisi pärjätä? Lällällää tytöt rökittää teidät! Poikia pitää suostutella surkeaan rooliin, suostutellaan tyttöjäkin.
Mies syyttää naista rai*kauksesta mutta akka vaan paapoo vaikka poika on laiska. Tässä näette mihin pojat kykenee ilman kaikkia sukupuolietujaan. Surkimukset!
Ja sinä taas olet nainen ja niin sekava ettei mitään tolkun häivää?
Minä olen neljän pojan äiti ja opettaja. Omilla pojilleni on hyvät geenit. Eivät ole vaatineet paapomista ja pakottamista. Myös omassa yläkoulun oppiaineessani kirkkain kärki koostuu tasapuolisesti tytöistä ja pojista.
Sitten on nämä perässä vedettävät, jotka ovat sellaisia siksi, että heidän geenistönsä ei ohjaa heitä älyköiksi ja kukaan ei arvosta sitä mihin he pystyisivät - raskaisiin fyysisiin töihin. Lapamatoisuus johtuu siitä että heitä yritetään painaa väärään muottiin, heitä ei arvosteta ihmisinä ja joo - heitä kohtaan ei myöskään olla jämäkän vaativia, vaan tuetaan ja ymmärretään viimeinenkin terä pois. Mutta eivät nämä ole ikinä koulussa hyvin pärjänneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Ei, en hae etnisyyttä millään muotoa. Haen mitä keskiluokka tekee poikiensa kanssa toisin verrattuna duunareihin. Mikä on se juttu, jolla korkeamman sosioekonomisen luokan pojat lukevat, laskevat ja haluavat menestyä koulussa, jatkaa jatko-opintoihin, mikä puuttuu nykypäivän duunariperheiden pojilta. Luulisi, että aiemmin ketjussa kuvattu maalaismiesten moukkamaisuus ei näkyisi pääkapunkiseudulla.
Tässä on kyseessä koulutuksen periytyvyys, mistä ei olla Suomessa päästy eroon, vaikka se on yksi peruskoulun takana olevista tasa-arvoaatteista. Koulutus periytyy sitä kautta, että korkeasti koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta ja kannustavat lapsiaan sukupuoleen katsomatta jo pienestä asti panostamaan koulunkäyntiin. Kodin asenneilmapiiri on siis koulutusmyönteinen ja kannustava. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on myös osaamista auttaa lapsiaan opinnoissa ja he ymmärtävät, että siihen täytyy käyttää omaa aikaa. Vanhempien täytyy opettaa lapsiaan oppimaan, koska tänä päivänä sitä ei välttämättä koulussa opi. Vanhempien täytyy olla kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, jutella kouluun liittyvistä asioista ja oppiainesisällöistä lastensa kanssa. Lisäksi varsinkin alaluokilla vanhempien täytyy vaatia, että läksyt tehdään ja kokeisiin valmistaudutaan ja myös varmistaa se. Oppimaan oppiminen tapahtuu alaluokilla ja siksi se on siinä vaiheessa koulupolkua tärkeää.
Wow.
Kirjoitit asian täysin kuten se on.
Täysi 10 tuosta.Ei tuokaan vielä vastaa siihen, että miksi nykyään köyhien perheiden pojilla menee niin huonosti. Ennen ei mennyt. Koulussa pärjättiin jotenkin, vaikka vanhempia ei lastensa koulumenestys kiinnostanut. Uskon, että kyse on siitä, että peruskoulussa on siirrytty avokonttoreihin ja itseohjautuvuuteen. Sellaisessa ympäristössä pojat pärjäävät huonommin kuin saman ikäiset tytöt, jotka kehittyvät nopeammin. Kurinpitokin on vaikeampaa. Pojat pärjäävät paremmin jäykässä auktoriteettiympäristössä. Tämä ei ollut oma pohdintani, kuulin sen joltain asiantultijalta jossain Ylen nauhoitteessa.
Ero on siinä että ennen vähänkoulutetutkin vanhemmat usein halusivat lapsilleen parempaa ja kannustivat pärjäämään paremmin kuin vanhempansa. Nyt on vallalla sellainen apaattinen ja vihainen suhtautuminen yhteiskuntaan jossa oma huono asema on aina jonkun muun syytä joten ei nähdä lastenkaan hyötyvän siitä jos yrittävät.
Tuo koskee vain poikia.
Ja se pitää valitettavasti täysin paikkansa. Kaikkialle puuhataan naiskiintiöitä ja naisia kannustetaan. Parempi että pojat pysyy poissa tieltä.
Mistähän johtuu että koulutettujen perheiden pojat eivät näe maailmaa ollenkaan tuollaisena eivätkä näe naisia uhkana? Ehkäpä koska heille tuollaista soopaa ei ole kotona syötetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ilman humanisteja ei monikaan asia tässä yhteiskunnassa pyörisi, turha on heitä dissata. Kuka esimerkiksi opetti sinutkin lukemaan ja kirjoittamaan? No humanistipa tietenkin. Yritäpä palata takaisin se 150 vuotta ja olla kirjoitus- ja lukutaidoton ja tule sen jälkeen sanomaan, että kukaan ei osaa tehdä mitään.
Kyllä kyllä, koska humanisti opetti minutkin lukemaan, tarvitaan tutkimusta gulagin vaikutuksista multikultuuriseen vankilaan (Gulag Echoes in the "multicultural prison")
Enkä tiedä kuinka pärjäisimme ilman folkloristiikkaa ja sen maistereita.
No ensinnäkin kaikki tieto on arvokasta sinänsä koska emme voi koskaan varmasti ennustaa mistä tiedosta on joskus jotain hyötyä. Kovissakin tieteissä tehdään paljon perustutkimusta jonka hyödyllisyydestä ei ole mitään takeita mutta välillä aina syntyy sitten jotain joka viekin asioita paljon eteenpäin.
Mutta jos katsotaan vaikka folkloristiikkaa niin erilaisesta menneisyyden ymmärtämisestä on hyötyä vaikkapa ihan politiikassa ja yhteiskunnan kehittämisessä mutta myös vaikkapa mainonnassa ja markkinoinnissa tai viestinnässä jossa se auttaa ymmärtämään mitkä asiat ovat pysyviä ihmisen ominaisuuksia ja miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen käsitykseen siitä mikä on hyvää ja haluttavaa.
jep jep ja tuolle naiselle pitäisi sitten maksaa 12000 kuussa koska se on korkeakoulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Kuitenkin pojat ovat pystyneet aiemmin oppimaan paljon nykyistäkin toksisemmassa ilmapiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mihinkäön ole romahtaneet.
Pojat kehittyy henkisesti myöhemmin kuin tytöt. Biologinen fakta. Näin on aina ollut.
No kyllä nimenomaan poikien tulokset ovat laskeneet. Onko siis biologia jotenkin muuttunut?
Poikien tulokset ovat olleet pitkään huonoja. Tyttöjen tulokset ovat laskemassa poikien tasolle.
Päinvastoin. Tytöt ovat edelleen maailman huippua ja Suomen kokonaissijoituksen lasku johtuu yksinomaan pojista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Ei, en hae etnisyyttä millään muotoa. Haen mitä keskiluokka tekee poikiensa kanssa toisin verrattuna duunareihin. Mikä on se juttu, jolla korkeamman sosioekonomisen luokan pojat lukevat, laskevat ja haluavat menestyä koulussa, jatkaa jatko-opintoihin, mikä puuttuu nykypäivän duunariperheiden pojilta. Luulisi, että aiemmin ketjussa kuvattu maalaismiesten moukkamaisuus ei näkyisi pääkapunkiseudulla.
Tässä on kyseessä koulutuksen periytyvyys, mistä ei olla Suomessa päästy eroon, vaikka se on yksi peruskoulun takana olevista tasa-arvoaatteista. Koulutus periytyy sitä kautta, että korkeasti koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta ja kannustavat lapsiaan sukupuoleen katsomatta jo pienestä asti panostamaan koulunkäyntiin. Kodin asenneilmapiiri on siis koulutusmyönteinen ja kannustava. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on myös osaamista auttaa lapsiaan opinnoissa ja he ymmärtävät, että siihen täytyy käyttää omaa aikaa. Vanhempien täytyy opettaa lapsiaan oppimaan, koska tänä päivänä sitä ei välttämättä koulussa opi. Vanhempien täytyy olla kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, jutella kouluun liittyvistä asioista ja oppiainesisällöistä lastensa kanssa. Lisäksi varsinkin alaluokilla vanhempien täytyy vaatia, että läksyt tehdään ja kokeisiin valmistaudutaan ja myös varmistaa se. Oppimaan oppiminen tapahtuu alaluokilla ja siksi se on siinä vaiheessa koulupolkua tärkeää.
Wow.
Kirjoitit asian täysin kuten se on.
Täysi 10 tuosta.Ei tuokaan vielä vastaa siihen, että miksi nykyään köyhien perheiden pojilla menee niin huonosti. Ennen ei mennyt. Koulussa pärjättiin jotenkin, vaikka vanhempia ei lastensa koulumenestys kiinnostanut. Uskon, että kyse on siitä, että peruskoulussa on siirrytty avokonttoreihin ja itseohjautuvuuteen. Sellaisessa ympäristössä pojat pärjäävät huonommin kuin saman ikäiset tytöt, jotka kehittyvät nopeammin. Kurinpitokin on vaikeampaa. Pojat pärjäävät paremmin jäykässä auktoriteettiympäristössä. Tämä ei ollut oma pohdintani, kuulin sen joltain asiantultijalta jossain Ylen nauhoitteessa.
Ero on siinä että ennen vähänkoulutetutkin vanhemmat usein halusivat lapsilleen parempaa ja kannustivat pärjäämään paremmin kuin vanhempansa. Nyt on vallalla sellainen apaattinen ja vihainen suhtautuminen yhteiskuntaan jossa oma huono asema on aina jonkun muun syytä joten ei nähdä lastenkaan hyötyvän siitä jos yrittävät.
Tuo koskee vain poikia.
Ja se pitää valitettavasti täysin paikkansa. Kaikkialle puuhataan naiskiintiöitä ja naisia kannustetaan. Parempi että pojat pysyy poissa tieltä.
Mistähän johtuu että koulutettujen perheiden pojat eivät näe maailmaa ollenkaan tuollaisena eivätkä näe naisia uhkana? Ehkäpä koska heille tuollaista soopaa ei ole kotona syötetty.
Noiden koulutettujen perheiden poikien vanhemmat jaksavat taistella mediaa ja yhteiskunnan ilmapiiriä vastaan.
Pelkkä vanhempien korkea koulutusaste ei muuten takaa että he katsoisivat poikansa perään sen paremmin, tytöille se takaa asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattakaa ne pojat niin kuin kasvattaisitte tyttäret. Kasvattakaa ihmisiä jotka joutuvat ottamaan vastuuta. Jotka joutuvat tekemään kotitöitä. Joilta odotetaan menestystä.
"Pojat on poikia" on suurin syy siihen ettei pojistanne tule menestyjiä.
Höpö höpö, miksi tämä asia olisi muuttunut niin kovin hiljattain. Ja luuletko että tytöt tekevät kotona sen enempää.
Tässä on syytä huomata ettei kyse ole pelkästään niistä saparopäisistä ihanista unelmatytöistänne vaan ihan kaikista ja kaikenlaisista. Tytöt vain saavat parempia tuloksia. Koska heihin keskitytään, heitä kannustetaan ja motivoidaan.
Pojille sitten sanotaan et ehkä susta ei tuu mitään et tos ois toi metsäopisto.
Ensinnäkin, metsäopisto ei ole huono paikka laisinkaan.
Toisekseen, kyllä tytöiltä vaaditaan kotona enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toksinen maskuliinisuus vallitsee esimerkiksi maaseudulla ja Lapsisa, missä pojilla menee heikoiten.
Nämä pojat eivät opiskele, koska se ei ole miehekästä. He eivät näe miesten lukevan tai opiskelevan koskaan. He eivät näe miehiä korkean koulutuksen vaativissa ammateissa. He eivät ylipäätään tiedä, millaisia ammatteja on olemassa.
Tuollaisessa ympäristössä opiskeleva ja koulussa pärjäävä poika on hikipinko ja naismainen.
Kuitenkin pojat ovat pystyneet aiemmin oppimaan paljon nykyistäkin toksisemmassa ilmapiirissä.
Se vanha toksisuus kuitenkin kertoi että pojat pärjäävät ja pääsevät eteenpäin vaikka se pitikin miehiä perusteetta naisia parempina. Nykyinen toksisuus kertoo että miehet eivät enää pärjää missään ja että se on naisten vika eikä sille voi tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap varmaan hakee nyt etnisyyttä vihjailullaan.
Mutta jos se on yllätys että amikset lukee huonommin kuin yliopisto-opiskelijat niin se kertoo sinusta ap aika paljon.
Mitä taas pojat vs tytöt jakaumaan tulee niin mitä väliä? Pitäisikö sen olla pojat 90% tytöt 15% (sun matikalla)
Ei, en hae etnisyyttä millään muotoa. Haen mitä keskiluokka tekee poikiensa kanssa toisin verrattuna duunareihin. Mikä on se juttu, jolla korkeamman sosioekonomisen luokan pojat lukevat, laskevat ja haluavat menestyä koulussa, jatkaa jatko-opintoihin, mikä puuttuu nykypäivän duunariperheiden pojilta. Luulisi, että aiemmin ketjussa kuvattu maalaismiesten moukkamaisuus ei näkyisi pääkapunkiseudulla.
Tässä on kyseessä koulutuksen periytyvyys, mistä ei olla Suomessa päästy eroon, vaikka se on yksi peruskoulun takana olevista tasa-arvoaatteista. Koulutus periytyy sitä kautta, että korkeasti koulutetut vanhemmat arvostavat koulutusta ja kannustavat lapsiaan sukupuoleen katsomatta jo pienestä asti panostamaan koulunkäyntiin. Kodin asenneilmapiiri on siis koulutusmyönteinen ja kannustava. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla on myös osaamista auttaa lapsiaan opinnoissa ja he ymmärtävät, että siihen täytyy käyttää omaa aikaa. Vanhempien täytyy opettaa lapsiaan oppimaan, koska tänä päivänä sitä ei välttämättä koulussa opi. Vanhempien täytyy olla kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, jutella kouluun liittyvistä asioista ja oppiainesisällöistä lastensa kanssa. Lisäksi varsinkin alaluokilla vanhempien täytyy vaatia, että läksyt tehdään ja kokeisiin valmistaudutaan ja myös varmistaa se. Oppimaan oppiminen tapahtuu alaluokilla ja siksi se on siinä vaiheessa koulupolkua tärkeää.
Wow.
Kirjoitit asian täysin kuten se on.
Täysi 10 tuosta.Ei tuokaan vielä vastaa siihen, että miksi nykyään köyhien perheiden pojilla menee niin huonosti. Ennen ei mennyt. Koulussa pärjättiin jotenkin, vaikka vanhempia ei lastensa koulumenestys kiinnostanut. Uskon, että kyse on siitä, että peruskoulussa on siirrytty avokonttoreihin ja itseohjautuvuuteen. Sellaisessa ympäristössä pojat pärjäävät huonommin kuin saman ikäiset tytöt, jotka kehittyvät nopeammin. Kurinpitokin on vaikeampaa. Pojat pärjäävät paremmin jäykässä auktoriteettiympäristössä. Tämä ei ollut oma pohdintani, kuulin sen joltain asiantultijalta jossain Ylen nauhoitteessa.
Ero on siinä että ennen vähänkoulutetutkin vanhemmat usein halusivat lapsilleen parempaa ja kannustivat pärjäämään paremmin kuin vanhempansa. Nyt on vallalla sellainen apaattinen ja vihainen suhtautuminen yhteiskuntaan jossa oma huono asema on aina jonkun muun syytä joten ei nähdä lastenkaan hyötyvän siitä jos yrittävät.
Tuo koskee vain poikia.
Ja se pitää valitettavasti täysin paikkansa. Kaikkialle puuhataan naiskiintiöitä ja naisia kannustetaan. Parempi että pojat pysyy poissa tieltä.
Mistähän johtuu että koulutettujen perheiden pojat eivät näe maailmaa ollenkaan tuollaisena eivätkä näe naisia uhkana? Ehkäpä koska heille tuollaista soopaa ei ole kotona syötetty.
Noiden koulutettujen perheiden poikien vanhemmat jaksavat taistella mediaa ja yhteiskunnan ilmapiiriä vastaan.
Pelkkä vanhempien korkea koulutusaste ei muuten takaa että he katsoisivat poikansa perään sen paremmin, tytöille se takaa asian.
Eivät he mitään taistele eivätkä näe elämää muutenkaan minään taisteluna. He antavat positiivisen ja kannustavan esimerkin jossa ei ole mitään kovaa pahaa mailmaan jota vastaan pitäisi taistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
No varsinkin luokanopettajat kyllä ovat varmaan keskimääräistä perhekeskeisempiä ja sosiaalisempia ja jäävät aika harvoin naimattomiksi.
Onko lähdettä luokanopettajien parisuhdestatukselle
Tuskinpa missään on tilastoitu parisuhdestatuksia ammattikohtaisesti. Tämä oli vain pelkkää mutua oman kokemuspiirin mukaan. Omassa lähipiirissä nimittäin todella monia opettajia.
Ja oman mutusi perusteella pystyt sanomaan että suomessa opettajat jäävät harvoin naimattomiksi?
Ohiksena tähän. Sekä lasten opettajat että omat opettajiksi opiskelleet ystäväni ovat parisuhteessa, yleensä naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mihinkäön ole romahtaneet.
Pojat kehittyy henkisesti myöhemmin kuin tytöt. Biologinen fakta. Näin on aina ollut.
No kyllä nimenomaan poikien tulokset ovat laskeneet. Onko siis biologia jotenkin muuttunut?
Poikien tulokset ovat olleet pitkään huonoja. Tyttöjen tulokset ovat laskemassa poikien tasolle.
Päinvastoin. Tytöt ovat edelleen maailman huippua ja Suomen kokonaissijoituksen lasku johtuu yksinomaan pojista.
Tytöilläkin oli hienoisesti laskenut. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ilman humanisteja ei monikaan asia tässä yhteiskunnassa pyörisi, turha on heitä dissata. Kuka esimerkiksi opetti sinutkin lukemaan ja kirjoittamaan? No humanistipa tietenkin. Yritäpä palata takaisin se 150 vuotta ja olla kirjoitus- ja lukutaidoton ja tule sen jälkeen sanomaan, että kukaan ei osaa tehdä mitään.
Kyllä kyllä, koska humanisti opetti minutkin lukemaan, tarvitaan tutkimusta gulagin vaikutuksista multikultuuriseen vankilaan (Gulag Echoes in the "multicultural prison")
Enkä tiedä kuinka pärjäisimme ilman folkloristiikkaa ja sen maistereita.
No ensinnäkin kaikki tieto on arvokasta sinänsä koska emme voi koskaan varmasti ennustaa mistä tiedosta on joskus jotain hyötyä. Kovissakin tieteissä tehdään paljon perustutkimusta jonka hyödyllisyydestä ei ole mitään takeita mutta välillä aina syntyy sitten jotain joka viekin asioita paljon eteenpäin.
Mutta jos katsotaan vaikka folkloristiikkaa niin erilaisesta menneisyyden ymmärtämisestä on hyötyä vaikkapa ihan politiikassa ja yhteiskunnan kehittämisessä mutta myös vaikkapa mainonnassa ja markkinoinnissa tai viestinnässä jossa se auttaa ymmärtämään mitkä asiat ovat pysyviä ihmisen ominaisuuksia ja miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen käsitykseen siitä mikä on hyvää ja haluttavaa.
jep jep ja tuolle naiselle pitäisi sitten maksaa 12000 kuussa koska se on korkeakoulutettu.
Humanisteille maksetaan jo nyt keskimääräistä korkeakoulutettua pienempää palkkaa joten missä noita 12.000 e/kk höpöhumanisteja oikein on töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mihinkäön ole romahtaneet.
Pojat kehittyy henkisesti myöhemmin kuin tytöt. Biologinen fakta. Näin on aina ollut.
No kyllä nimenomaan poikien tulokset ovat laskeneet. Onko siis biologia jotenkin muuttunut?
Poikien tulokset ovat olleet pitkään huonoja. Tyttöjen tulokset ovat laskemassa poikien tasolle.
Päinvastoin. Tytöt ovat edelleen maailman huippua ja Suomen kokonaissijoituksen lasku johtuu yksinomaan pojista.
Tytöilläkin oli hienoisesti laskenut. Eri
Kyllä mutta olivat silti edelleen maailman huippua.
Se lannistus tulee kaikkialla missä on naisia.
Pojat ovat alinta saastaa maailmassa. Jokainen nainen toivoo poikansa olevan tyttö.