Lue keskustelun säännöt.
HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
14.08.2023 |
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
Mihin koppiin sinut on suljettu? Nettiporno jätetty kuitenkin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
No varsinkin luokanopettajat kyllä ovat varmaan keskimääräistä perhekeskeisempiä ja sosiaalisempia ja jäävät aika harvoin naimattomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Köyhemmissä perheissä nähdään poikien kouluttautuminen ja opiskelumenestys turhana. En tiedä miksi. Tunnen tällaisia perheitä, joissa tytöt ovat menneet lähes automaattisesti korkeakouluun ja pojat johonkin hanttihommiin heti kun pystyy. Miksi? En tiedä.
Tää on hassua, sillä esim. Aasiassa lapsia taas kannustetaan nimenomaan kouluttautumaan ja hankkimaan paremman ammatin ja tulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mitä se mieskiintiö auttaa? Vaka:n henkilökunnasta on suurta pulaa jo muutenkin, joten älytöntä vaikeuttaa tilannetta keinotekoisilla kiintiöillä. Kukaan ei ole kieltäynyt miehiä osallistumasta lastensa elämään tai opiskelemaan opettajaksi tai lastenhoitajaksi. Tosi asia on, että miehet tietävät pääsevänsä helpommalla sluibaamalla lasten kasvatuksessa ja opiskelemalla paremmin palkattuihin hommiin. Lähtökohtaisesti malli lähtee kotoa. Mikään koulu tai päivähoito ei voi auttaa, jos kotoa tulee asenne ettei opiskelu kiinnosta tai ettei naisia tarvitse kunnioittaa.
Eli toisin sanoen, lakatkaa miehet syyttämästä naisia tekemästänne ongelmasta vaan ottakaa vastuu omasta osuudestanne ja tehkää asialle jotain.
Miksi naiset porsii tuollaisille paskoille miehille?
Tämä asia on jo korjaantunut kun syntyvyys on pudonnut. Tämän päivän koululaisiin se ei vaikuta, mutta tänä vuonna syntyneet/syntyvät lapset ovat sitten ihan priimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun poika on jo yliopisto-opinnoissa, nollarilla syntynyt. Kasvatin hänet ja siskonsa täysin yksin. Koulu takkusi ala-asteen viidennellä ja kuudennella, oli vaikea aika. Läksyjä jäi tekemättä. Istuin joka ilta töiden jälkeen hänen kanssaan ja katottiin yhdessä ne läksyt. En osaa sanoa mitä muut tekee, mutta arvelen , ettei kaikki jaksa tai halua käytää noin paljon energiaa ja aikaa kuin tuon kohdan ylitys tarvitsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mitä se mieskiintiö auttaa? Vaka:n henkilökunnasta on suurta pulaa jo muutenkin, joten älytöntä vaikeuttaa tilannetta keinotekoisilla kiintiöillä. Kukaan ei ole kieltäynyt miehiä osallistumasta lastensa elämään tai opiskelemaan opettajaksi tai lastenhoitajaksi. Tosi asia on, että miehet tietävät pääsevänsä helpommalla sluibaamalla lasten kasvatuksessa ja opiskelemalla paremmin palkattuihin hommiin. Lähtökohtaisesti malli lähtee kotoa. Mikään koulu tai päivähoito ei voi auttaa, jos kotoa tulee asenne ettei opiskelu kiinnosta tai ettei naisia tarvitse kunnioittaa.
Eli toisin sanoen, lakatkaa miehet syyttämästä naisia tekemästänne ongelmasta vaan ottakaa vastuu omasta osuudestanne ja tehkää asialle jotain.
Miksi naiset porsii tuollaisille paskoille miehille?
Tämä asia on jo korjaantunut kun syntyvyys on pudonnut. Tämän päivän koululaisiin se ei vaikuta, mutta tänä vuonna syntyneet/syntyvät lapset ovat sitten ihan priimaa.
Oletko varma? Minusta näyttää siltä, että lähinnä heikkotasoiset naiset synnyttävät edelleen. Niille huonoille miehille.
Hyvät miehet osaavat pysyä kaukana naisista ja korkeakoulutetut naiset... no ne ei löydä elämälleen täyttymystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhemmissä perheissä nähdään poikien kouluttautuminen ja opiskelumenestys turhana. En tiedä miksi. Tunnen tällaisia perheitä, joissa tytöt ovat menneet lähes automaattisesti korkeakouluun ja pojat johonkin hanttihommiin heti kun pystyy. Miksi? En tiedä.
Tää on hassua, sillä esim. Aasiassa lapsia taas kannustetaan nimenomaan kouluttautumaan ja hankkimaan paremman ammatin ja tulot.
Suomessa siihen kannustetaan vain tyttöjä.
Se onkin helpompaa kun pojat eivät kilpaile paikoista oikeasti vaan ne on lannistettu jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ei naisista tule koulutettuina vain humanisteja. Esim. lääkäreistä jo valtaosa on naisia. Samoin naisten joukossa suosittuja ovat oikeustiede ja kauppatiede.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäisen lapsen tai vanhemman näkökulmasta liika läksyjen tekeminen voi näyttäytyä vain positiivisena. Mutta koko luokkaa opettavan opettajan näkökulma on kyllä erilainen. Koko homma menee sekaisin jos yksi tekee vain pyydetyt tehtävät mutta toinen kolme tehtävää liikaa ja kolmas viisi tehtävää liikaa. Kohta jokainen on tehnyt eri määrän tehtäviä ja on mahdotonta enää saada koko luokka pysymään samassa tahdissa. Siksi on tärkeää että toimitaan ohjeiden mukaan eikä sooloilla.
Järkyttävää, jos opettajien ammattitaito on tuolla tasolla. Jos poika on taitava ja ahkera vaikka matikassa, niin opettajan pitäisi olla varautunut siihen ja antaa lisätehtäviä siitä samasta aiheesta. Esim. matikkadiplomin tehtävät tai vastaavat monisteet. Silloin lapsi ei tekisi kirjaa eteenpäin vaan syventäisi osaamistaan ja laskurutiiniaan tunnin aiheessa.
Lapsen haukkuminen ja valitus kotiin liiasta opiskeluinnosta on jotain ihan käsittämätöntä.
Sellainen opettaja on huono.Ja sekin on varmasti syy, miksi pojat suoriutuu tilastollisesti heikommin. Luokissa on nykyään oppilaita joilla on pahoja haasteita tai vaikeuksia ja koko luokka pakotetaan etenemään näiden heikoimpien tahdissa. Tämä laskee koko porukan oppimistuloksia selvästi, koska muiden oppiminen ja pääseminen täyteen potentiaaliinsa estyy. Parhaimpia opettavat sit vanhemmat kotona, kun huomaavat että koulussa ei opeteta kunnolla. Keskitason pojat jäävät heitteille, pyörittämään peukaloitaan turhautuneina.
Huiput esim. matematiikassa ovat poikia. Tämä tulee ilmi matematiikkaolympialaisissa selkeästi. Ongelma on se, että meidän huiputkaan ei pärjää kansainvälisesti, koska peruskoulumme ja lukiomme tasapäistää aivan liikaa.
Olen nähnyt tuoreet matematiikkakilpailun top 5 joukkuetta kuvisss, pääosin olivat tyttöjä. Valehtelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ilman humanisteja ei monikaan asia tässä yhteiskunnassa pyörisi, turha on heitä dissata. Kuka esimerkiksi opetti sinutkin lukemaan ja kirjoittamaan? No humanistipa tietenkin. Yritäpä palata takaisin se 150 vuotta ja olla kirjoitus- ja lukutaidoton ja tule sen jälkeen sanomaan, että kukaan ei osaa tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
No varsinkin luokanopettajat kyllä ovat varmaan keskimääräistä perhekeskeisempiä ja sosiaalisempia ja jäävät aika harvoin naimattomiksi.
Onko lähdettä luokanopettajien parisuhdestatukselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskouluissa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa. Siltikään kukaan ei ole vaatimassa päiväkoteihin ja kouluihin mieskiintiöitä.
Mitä se mieskiintiö auttaa? Vaka:n henkilökunnasta on suurta pulaa jo muutenkin, joten älytöntä vaikeuttaa tilannetta keinotekoisilla kiintiöillä. Kukaan ei ole kieltäynyt miehiä osallistumasta lastensa elämään tai opiskelemaan opettajaksi tai lastenhoitajaksi. Tosi asia on, että miehet tietävät pääsevänsä helpommalla sluibaamalla lasten kasvatuksessa ja opiskelemalla paremmin palkattuihin hommiin. Lähtökohtaisesti malli lähtee kotoa. Mikään koulu tai päivähoito ei voi auttaa, jos kotoa tulee asenne ettei opiskelu kiinnosta tai ettei naisia tarvitse kunnioittaa.
Eli toisin sanoen, lakatkaa miehet syyttämästä naisia tekemästänne ongelmasta vaan ottakaa vastuu omasta osuudestanne ja tehkää asialle jotain.
Miksi naiset porsii tuollaisille paskoille miehille?
Tämä asia on jo korjaantunut kun syntyvyys on pudonnut. Tämän päivän koululaisiin se ei vaikuta, mutta tänä vuonna syntyneet/syntyvät lapset ovat sitten ihan priimaa.
Oletko varma? Minusta näyttää siltä, että lähinnä heikkotasoiset naiset synnyttävät edelleen. Niille huonoille miehille.
Hyvät miehet osaavat pysyä kaukana naisista ja korkeakoulutetut naiset... no ne ei löydä elämälleen täyttymystä.
Tuo on ihan vain näköharha. Tilastojen mukaan eniten lapsia miehistä saavat koulutetut miehet ja sitten lapsiluku laskee kun koulutustaso laskee. Vähiten lapsia miehistä saavat vähiten koulutetut miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pian kaikki ovat korkeakoulutettuja, mutta kukaan ei oikeasti osaa mitään. Koko ajan rimaa lasketaan sillä koululaiset oppivat yhä huonommin. Kirjojen lukemisen ja ymmärtämisen sijaan saa katsoa vaikka kirjaan perustuvan elokuvan, sillä lapset eivät pysty muistamaan kirjasta edellistä lukua seuraavan luvun alkaessa. Tähän on tultu.
Kyllä tämä yläluokkaakin koskee, mutta ehkä yläluokan vanhemmat satsaavat lastensa opiskeluun useammin kuin alemman luokan vanhemmat ja siksi heidän jälkeläisistään pärjää helposti vähän paremmin. Heillä on selvää, että sinne yliopistoon tarvitsee päätyä. Duunarien lapset puolestaan voivat olla kätevämpiä käsistään ja omata enemmän maalaisjärkeä.
Moni varmasti toivoo lapsestaan hyvinkouluttautunutta, mutta duunarit pitävät duunariammattiakin ihan hyvänä eivätkä ehkä ajattele niin kauaskantoisesti opiskelemisen hyötyjä. Toki heissä on myös niitä jotka eivät osaa edes auttaa lapsiaan läksyissä.
Tämä nykyaika on "pikakulttuuria" ja lasten keskittymiskyky on aivan hunningolla.
Ennen jopa ammattikoulussa vaadittiin osaamista ja sieltä valmistui kunnon ammattilaisia. Nykyään pääsee läpi vaikkei oikein mitään olisi oppinut. Ben ymmärrä tätä. Miksi ei voi jättää luokalle tai jättää päästämättä kurssista läpi jos ei mitään juuri ole oppinut.
Tämä vähän ohi aiheen, mutta ladten lenkkarit Kin on järjestäen tarralenkkareita eikä edes nauhojen solmimista tarvitse oppia siinä missä ennen. Tämä maailma tehdään lapsille koko ajan helpommaksi ja helpommaksi ja se on karhunpalvelus. Nyt se näkyy alemman luokan pojissa, muut tulevat kyllä perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhemmissä perheissä nähdään poikien kouluttautuminen ja opiskelumenestys turhana. En tiedä miksi. Tunnen tällaisia perheitä, joissa tytöt ovat menneet lähes automaattisesti korkeakouluun ja pojat johonkin hanttihommiin heti kun pystyy. Miksi? En tiedä.
Tää on hassua, sillä esim. Aasiassa lapsia taas kannustetaan nimenomaan kouluttautumaan ja hankkimaan paremman ammatin ja tulot.
Suomessa siihen kannustetaan vain tyttöjä.
Se onkin helpompaa kun pojat eivät kilpaile paikoista oikeasti vaan ne on lannistettu jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Se lannistus tulee kyl kotona. Aasiassa nimenomaan vanhemmat ajavat lapsiaan eteenpäin urapolulla, Suomessa riittää, että poika on aktiivinen vaikka sählyssä, niin isukki ja äityli on ylpeä, eikä huomaa kun sisko vieressä lukee lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
No varsinkin luokanopettajat kyllä ovat varmaan keskimääräistä perhekeskeisempiä ja sosiaalisempia ja jäävät aika harvoin naimattomiksi.
Onko lähdettä luokanopettajien parisuhdestatukselle
Tuskinpa missään on tilastoitu parisuhdestatuksia ammattikohtaisesti. Tämä oli vain pelkkää mutua oman kokemuspiirin mukaan. Omassa lähipiirissä nimittäin todella monia opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Pian kaikki ovat korkeakoulutettuja, mutta kukaan ei oikeasti osaa mitään. Koko ajan rimaa lasketaan sillä koululaiset oppivat yhä huonommin. Kirjojen lukemisen ja ymmärtämisen sijaan saa katsoa vaikka kirjaan perustuvan elokuvan, sillä lapset eivät pysty muistamaan kirjasta edellistä lukua seuraavan luvun alkaessa. Tähän on tultu.
Kyllä tämä yläluokkaakin koskee, mutta ehkä yläluokan vanhemmat satsaavat lastensa opiskeluun useammin kuin alemman luokan vanhemmat ja siksi heidän jälkeläisistään pärjää helposti vähän paremmin. Heillä on selvää, että sinne yliopistoon tarvitsee päätyä. Duunarien lapset puolestaan voivat olla kätevämpiä käsistään ja omata enemmän maalaisjärkeä.
Moni varmasti toivoo lapsestaan hyvinkouluttautunutta, mutta duunarit pitävät duunariammattiakin ihan hyvänä eivätkä ehkä ajattele niin kauaskantoisesti opiskelemisen hyötyjä. Toki heissä on myös niitä jotka eivät osaa edes auttaa lapsiaan läksyissä.
Tämä nykyaika on "pikakulttuuria" ja lasten keskittymiskyky on aivan hunningolla.
Ennen jopa ammattikoulussa vaadittiin osaamista ja sieltä valmistui kunnon ammattilaisia. Nykyään pääsee läpi vaikkei oikein mitään olisi oppinut. Ben ymmärrä tätä. Miksi ei voi jättää luokalle tai jättää päästämättä kurssista läpi jos ei mitään juuri ole oppinut.Tämä vähän ohi aiheen, mutta ladten lenkkarit Kin on järjestäen tarralenkkareita eikä edes nauhojen solmimista tarvitse oppia siinä missä ennen. Tämä maailma tehdään lapsille koko ajan helpommaksi ja helpommaksi ja se on karhunpalvelus. Nyt se näkyy alemman luokan pojissa, muut tulevat kyllä perässä.
Päinvastoin. Suomessa koulutustaso ei ole ollut nousussa lainkaan ja maavertailussa meillä korkeakoulutettujen osuus väestöstä jaa alhaisemmaksi kuin monissa muissa maissa. Meillä ei korkeakoulutusta ole edes puolella väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan ole kokemusta kuin yhden pojan kasvattamisesta ja ainakin toistaiseksi koulu on sujunut hyvin ja ihan tavallista keskiluokkaa tässä ollaan.
Miksi noita oppimustuloksia yleensä vertaillaan sukupuolitetusti kun samaan aikaan kuitenkin pyritään perinteisistä sukupuolirooleista eroon?Kuten Tarja Halonen sanoi, sukupuolitetusta vertailusta kiinnostuttiin vasta, kun pojat ryhtyivät pärjäämään huonommi.
Jossain kohtaa pojat lukivat lukiossa tyttöjä enemmän pitkää matematiikkaa. Kuitenkin tytöt pääsivät poikia todennäköisemmin yliopistoon.
Poikien osuutta yliopistoon päässeistä haluttiin kasvattaa lisäämällä pitkän matematiikan painoarvoa oppilasvalinnoissa. Pieleen meni. Tytöt valitsivatkin pitkän matematiikan ja rynnivät perusyliopistolinjojen lisäksi yhä useammin myös tekniselle alalle.
Hienoa jos naiset tekis muutakin kun heiluttelis käsiään.
Jotenkin muuten näissä keskusteluissa paistaa läpi se, että yliopisto on ainoa mitä ihmisen tarvitsee tehdä, muulla ei ole väliä.
Sit ihmetellään kun ei tahdo saada putkimiestä hälytettyä, tai auto on pajalla pitkään kun ei ole tekijöitä. Ammattiosaamisen arvostus on suomessa 0.
Jos kokit olisivat pääasiassa naisia, sekin olisi varmasti yliopistosta valmistuva porukka.
Tuossa juuri näkyy yksi haitallinen asenne. Kun naiset nähdään kaikesta koulumenetyksestä ja pärjäämisestä huolimatta jotekin alempiarvoisina niin ei se mitenkään kannusta poikia yrittämään. Miksi yrittää pärjätä koulussa kun isi kertoi että me miehet kuitenkin lopulta teemme ne "oikeat" ja tärkeät työt.
Voi sitten tulla sille pojalle ikävänä yllätyksenä että maailma ei toimikaan enää ihan niin.
eli menestyksen mittari on kun jokainen on humanisti eikä kukaan osaa enää tehdä mitään?
Ilman humanisteja ei monikaan asia tässä yhteiskunnassa pyörisi, turha on heitä dissata. Kuka esimerkiksi opetti sinutkin lukemaan ja kirjoittamaan? No humanistipa tietenkin. Yritäpä palata takaisin se 150 vuotta ja olla kirjoitus- ja lukutaidoton ja tule sen jälkeen sanomaan, että kukaan ei osaa tehdä mitään.
Kyllä kyllä, koska humanisti opetti minutkin lukemaan, tarvitaan tutkimusta gulagin vaikutuksista multikultuuriseen vankilaan (Gulag Echoes in the "multicultural prison")
Enkä tiedä kuinka pärjäisimme ilman folkloristiikkaa ja sen maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista Suomessa on incelnaisia, joilta puuttuu yhteistyökyky, eivätkä he siksi saa seksiä Tinder-mieheltä. Tämän vuoksi he eivät tule myöskään nuorten miesten kanssa toimeen, koska heijastavat epäonnistunutta Tinder-seksielämäänsä heihin. Varakkaampien perheiden lapsia opettaja mielistelee tyttöjen mielistelyn tapaan, koska ajattelee ehkä saavansa seksiä näiden varakkailta iseiltä vielä joskus mielistelynsä vuoksi.
No varsinkin luokanopettajat kyllä ovat varmaan keskimääräistä perhekeskeisempiä ja sosiaalisempia ja jäävät aika harvoin naimattomiksi.
Onko lähdettä luokanopettajien parisuhdestatukselle
Tuskinpa missään on tilastoitu parisuhdestatuksia ammattikohtaisesti. Tämä oli vain pelkkää mutua oman kokemuspiirin mukaan. Omassa lähipiirissä nimittäin todella monia opettajia.
Ja oman mutusi perusteella pystyt sanomaan että suomessa opettajat jäävät harvoin naimattomiksi?
Omassa maaseudun alakoulussa oli kolme opettajaa, joista yksi oli mies ja kaksi naisia. Tämä siis 1980-luvulla. Ei ollut kellekään ongelma silloin. Miksi se nyt on sitten ongelma?