Lue keskustelun säännöt.
Miten etiketti menee tässä, jos tapaa vaellusretkellä kiinnostavan ihmisen niin...
13.08.2023 |
miten toimitaan ilman, että se vaikuttaa ahdistelulta?
Jos vaikka satutte samaan tupaan yöksi ja matka jatkuu aamulla eri suuntiin, niin mitä siinä tilanteessa voisi tehdä tai mitä ei missään tapauksessa voi tehdä?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Retkeilijänä täytyy sanoa että menen retkille nimenomaan retkeilemään. En etsimään romanssia tai edes ystäviä. Nuotiopaikalla jutustelee vain valmiit seurueet, muut yleensä kysyy vain mistä saa lisää klapeja tms.. En minä pitkän patikoinnin jälkeen jaksa turhia turista vaan haluan syödä ja mennä nukkumaan. Oletan myös muiden retkeilijöiden kunnioittavan etikettiä. Joten kyllä minä vähän loukkaantuisin siitä jos joku tuntematon tulee numeroaan antamaan, miettisin onko röyhkeä vai vaan keltanokka. Kumpikaan ei ole minulle match.
Ymmärrän. Tässä keskustelussa onkin ajateltu, että on myös täysin ok ignoorata se numero. Ja ymmärrän toki, jos tässä on tarkoitettu tilannetta, jossa ei ole keskusteltu - itse oletin, että siellä on vaihdettu ajatuksia ja hiukan tutustuttu. Pahoittelen, jos ymmärsin väärin. En minäkään numeroa lähtisi tarjoamaan, jos on ollut tilanne, että on oltu omissa oloissaan ja vain osuttu samaan aikaan johonkin nuotiopaikalle.
En antaisi numeroa sen perusteella millaisia leirinuoriokeskusteluja käydään. Nimiä ei kerrota, max että ollaan Päijäthämeestä liikenteessä, mutta yleensä se on tyyliin että tuolla oli muuten äkänen metso reitillä x, klapit on loppumassa tms.
Kaipa tuossa oletuksena oli, ett'ä silloin on puhuttu jotain enemmänkin, jos kiinnostus herää ja haluaisi jatkaa juttua myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffeille ei myöskään lähdetä minnekään huitsinnevadaan retkelle, patikoimaan tai eräilemään. Turvallisuussyistä. Niin miksi sellaisessa tilanteessa pitäisi sitten alkaa kosiskella tai ehdotellakaan.
Ehkei kannatakaan aloittaa kosiskelulla tai ehdottelulla. Mutta jos kiinnostava ihminen osuu kohdalle eräretkellä, niin jos on jo juteltukin, miksi olisi erotessa paha asia antaa numeronsa ja ilmaista, että on itse kiinnostunut jatkamaan juttua myöhemmin, mikäli toistakin kiinnostaa? En minäkään lähtisi missään eräretkellä pyytämään toisen numeroa tai kysymään kiinnostuksesta, mutta voisihan vaikka kaksi naistakin ystävystyä eräretkellä. Ei se numeron antaminen tarkoita sitä, että ehdottaa seurustelua - ehkä lähinnä tutustumista.
En antaisi numeroa jos olisin itse kiinnostunut sillä tavalla kuin Ap, mutta en olisi satavarma että toistakin kiinnostaa.
Eihän sitä voi olla satavarma koskaan, etenkään jos on kyse noin uudesta tuttavuudesta.
Tästä päästään niihin merkityksellisiin katseisiin, kehonkieleen ja jutusteluun jotka menee autisteilta ihan ohi.
Jaa, tarkoitat siis flirttiä. Olen muuten seurustelusuhteessa oleva nainen, enkä mies, jos tulkitsit minut joksikin ikisinkkumieheksi, joka ei osaa pariutua. Itse ajattelen niin, että ei noissa numeron tarjoamisissa tarvitse olla kyse sen kummemmasta, kuin on tavannut kiinnostavan naisen/miehen, ja ajattelee, että voisi olla kiva tavata uudestaan. Eli ei olle itsekään vielä missään ihastumis- tai flirttivaiheessa, vaan lähinnä alustava kiinnostus on herännyt, että voisi olla kiva tutustua ja katsoa, saattaisiko jutusta tulla jotain. Joskus siitä voi kehittyä treffit tai jopa suhde, joskus pelkkä kaveruus tai tuttavuus, joskus ei sitäkään ja joskus toinen ei edes ota yhteyttä, jos ei kiinnosta.
Minusta tuntuu omituiselta ajatella, että toiseen voi tutustua vain, jos ensin täytyy olla jotain flirttiä. Kyllä ihmisiin voi tutustua myös avoimin mielin ilman, että aina täytyy olla juuri tuollainen jännite mukana.
Kiva muuten, mutta Ap ei ollut etsimässä pelkkää kaveria.
Onko tämä leiripaikan ihastus maailman ainoa ihminen vai miksi lähestymistä pitää harjoittaa juuri siellä, eikä jossain sopivammassa paikassa jonkun toisen ihastuksen kanssa - tai sen saman leirityypin jos siellä muualla kohtaavat? Tätä ei ole vielä kukaan kyennyt selittämään.
No itse ajattelen niin, että koska kiinnostavia ihmisiä ei niin kovin usein tule vastaan, niin jos jonkun ihmisen kohdalla herää ajatus, että onpas mukava tyyppi ja olisipa kiva tavata uudestaan, niin miksi ei? Tottakai, jos kiinnostus ei ole molemminpuolinen, niin sitten se ei ole, ja se on ihan ok. Mutta ei se ainakaan omalla kohdallani niin mene, että jos joku tyyppi vaikuttaa kiinnostavalta, niin ihan vain siksi, että paikka on väärä, jättäisin sen väliin ja ajattelisin, että no ihan sama, kysyn jotain toista, vaikka ekaa joka tulee vastaan Tinderissä. En itse ainakaan kiinnostuu jokaisesta ihmisestä, ja aika harvoin kenenkään kohdalla mikään kiinnostuu edes herää. Että siinä mielessä ei ole maailman ainoa ihminen, mutta saattaa olla niiden harvojen kiinnostusta herättävien joukossa.
Ja ei kai tuossa ole kyse mistään IHASTUKSESTA vielä? Kiinnostuksesta varmaan pikemminkin. Toki, jos on sellainen tyyppi, jolla ihastuksia on vähän joka sormelle ja lisää tulee koko ajan, silloin ymmärrän, että voi valikoida tyypin vain paikan perusteella. Mutta jotenkin outo ajatus, että paikka olisi ratkaisevin eikä se ihminen itse - mikä logiikka tässä oikeasti on?
t. Nainen, 44-v, parisuhteessa
Minusta on todella itsekästä mennä ottamaan kontaktia muihin ihmisiin sopimattomalla hetkellä sopimattomassa paikassa vain siksi että itse haluaa ja on niin kranttu ettei koe kohtaavansa ihania ihmisiä kovin usein, tai jopa pelkää ettei kohtaa sellaisia ikinä uudestaan, joten kokee jokaisen hetken kuin jonain viimeisenä mahdollisuutena. Kyllä minä ensiksi ajattelen miltä siitä toisesta tuntuisi.
Ymmärrän. Mutta et voi tietää, miltä siitä toisesta tuntuu. Siksi voit vaan jättää väliin jokaisen kiinnostavan ihmisen tai passiivisena odottaa, että tämä tekee aloitteen. Tai sitten voit tahdikkaasti toimien antaa vaikka numerosi, jolloin toinen voi joko ignoorata sen tai sitten ottaa yhteyttä. Normaalisti tuo ei "tunnu" ihmisistä sen kummemmalta, jos he eivät ole kiinnostuneita. On ihan täysin normaalia ilmaista toiselle, että haluaisi tutustua - ja toki on täysin ok ja normaalia myös, että aina toinen ei ole niin kiinnostunut. Elämä on sellaista. Tässä keskustelussa on ainakin itselläni ollut se oletus, että kiinnostus ei ole perustunut vain ulkonäköön, vaan on oikeasti keskusteltukin jotain, jolloin numeron antaminen on vähän luontevampaa kuin kirjaimellisesti puskista ilmestyvä random puhelinnumero.
Jännä, että näet senkin huonona asiana, että kiinnostuu valikoidusti vain harvoista. Itse olen aina ajatellut, että nimenomaan se on epäilyttävää, jos kiinnostuu suunnilleen jokaisesta vastaantulijasta, joka on toivottua sukupuolta ja ikähaitaria. Nimenomaan kaltaiseni kratun kanssa kumppani tietää, että kiinnostuin nimenomaan hänestä, eikä niin että olisin voinut periaatteessa olla monen muunkin kanssa, mutta hän nyt osui oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Eihän krantun vastakohta ole se joka kiinnostuu kaikista. Nyt kyseenalaistettiin ajatus siitä että se leirityyppi on joku ainoa mahdollisuus jota ei kannata ohittaa tai ei löydä ketään. Ihminen kohtaa elämänsä aikana useamman potentiaalisen ns. Sen Oikean. Ei haittaa jos päästää yhden ehkä-sellaisen menemään koska ette sattuneet juuri sillä hetkellä tapaamaan paikassa ja tilanteessa jolloin on soveliasta alkaa tekemään tuttavuutta sillä tavalla. No big deal.
No, on kai se toisaalta näinkin, mutta kai tässä on sitten vain erilaisia ajatuksia siitä, onko Suomessa luonto sovelias paikka tutustua uusiin ihmisiin vai ei. Esim. itse en näkisi retkeilypaikkaa sen epäsopivampana paikkana kuin muitakaan. Sen sijaan joku tilanne, jossa toinen on vaikka professori ja toinen oppilas, olisi epäsopiva, tai jos ollaan asiakas-palveluntarjoaja -tyyppisessä tilanteessa. Tai jos toinen on varattu tai muuta. Jotenkin tuntuu, että jos kaksi ihmistä juttelee ja kiinnostus herää, on sinänsä ihan luontevaa ja ok ilmaista halunsa jatkaa juttua ja tutustumista myöhemmin, ja kun sen tekee vaatimatta toiselta mitään, eli antaa vaikka oman numeronsa, ei nähdäkseni ylitä mitään sopivaisuuden rajoja.
Ja tätä naiset ehdottaa sinkkumiehille keinoksi naisten tapaamiseen Tinderin yms. sijasta. Sitten kun joku yrittää, syödään heti omat sanat ja käsketään mennä Tinderiin 🤣🤣🤣
Mahtaa olla vaikea elää vaiheessa ja ilman selkärankaa naiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onpa tympeää...
Ilmankos suomalaiset potee yksinäisyyttä, kun kaikki tutustumisyritykset torpataan heti ahdisteluna.
Ehkä kannattaa juuri neutraalisti toimia, kuten moni kirjoitti ja lähteä kavetilinjalla eteenpäin. Ajan kanssa sitten näkee ottaako toinen yhteyttä ja miten asiat etenee kaverisuhteesta, mutta hyviä kavereita ja ystäviä ei ole koskaan liikaa.
Ja jos ei muuta, niin voithan saada vain uuden retkeilykaverin.Suomalaiset potee yksinäisyyttä sen takia että ne harvat lähestymisyritykset tehdään aivan väärässä paikassa. Keskellä korpea, kaatokännissä baarissa tai kun toinen on asiakaspalvelijana töissä.
Kai tuossa "keskellä korpea" -esimerkissä oli ideana se, että ei ole vain nähty siellä' korvessa, vaan esimerkiksi juteltu ja vaihdettu ajatuksia sen verran, että oikeasti kiinnostuu sen perusteella eikä vain jostain random ohikulkijasta. Ei voi verrata noihin asiakaspalvelijoihin ihastujiin, jotka lähinnä ihastuvat ulkonäköön ja käsittävät jonkun "kiitos ja hyvää päivänjatkoa" -toivotuksen flirttinä.
Patikointi etiketti kuuluu niin ettei muilta kysellä henkilökohtaisuuksia. Googlaa Trail names.
Ymmärrän, mutta tässä kai oli ajatuksena vain antaa oma numero ja ilmaista, että mikäli toinen haluaa, niin saa ottaa yhteyttä myöhemminkin. No, toki en itse harrasta patikointia, joten jos se nyt sitten kertakaikkiaan on etiketin vastaista, niin hyväksyn sen toki - tietenkin patikoijat saavat itse päättää harrastukseensa liittyvistä säännöistä, ja mitäpä se minulle kuuluu. Tuntuu vain itsestä sillä lailla hassulta, että jos kirjastossa tai vaikka koirapuistossa on ok kiinnostavan juttutuokion jälkeen antaa oma puhelinnumero toiselle, niin miksi juuri retkeilyssä/patikoinnissa tämä olisi ihan ehdoton ei? (Ja aihe ei ole henkilökohtaisetsi tärkeä - olen parisuhteessa oleva nainen, joten sama se minulle, voivatko patikoivat miehet antaa numeroaan eräkämpillä vai ei.)
Kirjastossa ja koirapuistossa on yleensä ihmisiä ympärillä ja tilanteesta pääsee suht helposti pakoon jos tarve. Autiotuvassa tilanne on ihan eri ja uudelleen kohtaamisellekin on korkea riski.
Ymmärrän pointin, mutta täällähän on ehdotettu, että se numero annettaisiin vasta sillä hetkellä, kun ollaan jatkamassa eri suuntiin. ja on jopa ehdotettu, että numeroa tarjoava ilmaisisi ihan sanallisesti, että saa ottaa yhteyttä myöhemmin, jos siltä tuntuu, mutta että on ihan ok, vaikka ei haluaisikaan. Asian voi tehdä niin monella tapaa. Joku leppoisa ja huoleton "hei, tuli mieleen että jos haluut jatkaa joskus juttua niin tässä mun numero - on tottakai myös ok, jos et halua, mutta palaa joskus asiaan jos siltä tuntuu" ei todellakaan ole ahdistavaa yhdellekään normaalille ihmiselle. Ymmärrän toki, että joku painostavampi tyyli voi olla. Mutta pitää muistaa, että miehistäkin aika moni on kanssakäymisessä ihan fiksuja, kohteliaita, asiallisia ja osaavat jopa antaa numeronsa niin, että toisella on ihan turvallinen olo. Tiedän tämän, koska seurustelen tällaisen miehen kanssa.
Ja sitten jos suunta onkin sama tai sattumalta kohtaa uudestaan. Kiusallisuutta ei voi välttää.
Miksi se olisi kiusallista? Voi vain moikata ja jatkaa matkaa. No, voihan se joillekin kiusallista olla, mutta todennäköisemminhän kaupungissa tavatun tyypin tapaa uudestaan kuin jossain erämaassa tavatun.
Kaupungissa tavatun tyypin kanssa et kuitenkaan voi joutua tilanteeseen jossa majoitutte uudestaan samaan paikkaan. Näinhän voi helposti käydä vaikkapa kansallispuistoissa, joissa telttapaikat merkitty tupien läheisyyteen.
Ne onkin naiset, jotka siellä ahdistelee miehiä!
"41-vuotias Jani kertoo tilanteesta, joka alkoi, kun kaksi tuntematonta naista saapui tulipaikalle.
Toinen tenttasi meitä kuin Napakympissä ja tilanne oli erittäin painostava. Jossain kohtaa, kun häiriköinnistä ei tullut loppua, lähdimme tunturiin, jotta saisimme hetken rauhaa.
Häiriköinti ei kuitenkaan loppunut siihen.
Reissun jälkeen nainen käytti meiltä tentattuja tietoja hyväkseen ja kävi yhden seurueen jäsenen työpaikalla sekä lähetti kohtuullisen romanttisia viestejä hänelle. Tästä kyllä toivuttiin, mutta ihmisiä kartan luonnossa kahta kauheammin tämän tapauksen jälkeen, Jani kertoo."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama kenet tapaat ja missä, koskaan ei ole ok ahdistella. Jos et itse tiedä, millainen käyttäytyminen on ahdistelua, ja millainen sitä varmasti ei ole, niin älä koskaan puhu kenellekään ihmiselle mitään, äläkä muutenkaan ota keneenkään mitään kontaktia.
Jos tapaisin vaelluksella jonkun kiinnostavan naisen niin kyllä menisin yöllä ja viiltäisin teltan auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on edelleen laillista. Voi kysyä onko toinen kiinnostunut olemaan sukupuoliyhteydessä.
Tuskin on.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että harrastuksista voi löytää kumppanin, mutta jos harrastaa retkeilyä, niin sitten ilmeisesti ei voi, koska säännöt kieltävät...
Käyttäydy asiallisesti. Ällöttää ukkelit, jotka ryhtyvät harrastamaan jotain random lajia vain ja ainoastaan siinä tarkoituksessa, että harrastuksesta pitäisi löytää panoseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin ikisinkkuna naisena on vähän harmillista, ettei ihmisiin saa tutustua töissä eikä harrastuksissa, koska ilmeisesti miehetkin kokevat sen sitten ahdistavaksi.
Kaverit on jo perheellisiä, joten ei tule käytyä ulkona juuri missään.Tinderissä ei tule matchejä eikä muissakaan palveluissa.
Kaupassa tai kirjastossakaan ei saa lähestyä ketään.
Missä sitten miehiä voisi lähestyä?
Ison Omenan käytävällä. Eiku ei, sitten joku soittaa paikalle vartijat, jotka liiskaavat naisen kuoliaaksi lattialle ja kuoro huutaa: naisen oma syy, koska nainen lähestyi miestä.
Miksi se olisi kiusallista? Voi vain moikata ja jatkaa matkaa. No, voihan se joillekin kiusallista olla, mutta todennäköisemminhän kaupungissa tavatun tyypin tapaa uudestaan kuin jossain erämaassa tavatun.