Mummola-elokuva
Ensi-ilta oli 2023 Sodankylässä. Suosittelen todella lämpimästi (paitsi yhtä kohtausta, tietäjät tietää) Tulee levitykseen täs syksyn aikana.
Kommentit (693)
Lopuksi olisi voitu sitten näyttää, millainen tilanne olisi seuraavana jouluna isoisän kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Lopuksi olisi voitu sitten näyttää, millainen tilanne olisi seuraavana jouluna isoisän kuoleman jälkeen.
Minusta tällainen avoin loppu sopi hyvin elokuvaan, joka oli tarkoituksella pelkistetty ja katsojalle tulkinnanvaraa jättävä. Miten mahtaa käydä loppukohtauksessa nähdyn vaarin verstaan: puretaanko se kokonaan vai tehdäänkö siitä kenties Hillalle oma piilopirtti? Ja jääkö mummo ylipäätään taloon asumaan vai muuttaako kaupunkiin lähemmäs lapsiaan ja lastenlapsiaan? Päätyvätkö Risto ja Susanna lopulta eroamaan, koska heidän suhteensa oli jo niin tulehtunut?
Vierailija kirjoitti:
En normaalisti pidä tämän tyyppisistä elokuvista, mutta tästä tykkäsin. Itselläni ei ole onneksi kokemusta alkoholismista lapsuuden jouluissa, mutta muuten monikin keskustelu ja aihe tuntui kuin suoraan menneisyydestä. Lahtelaisena erityismaininta, että kivasti otettiin huomioon tapahtumapaikkojen kuvaaminen realistisesti ja totuudenmukaisesti. Mutta näköjään Tia Kouvo olikin kotoisin Lahdesta.
Minä olen alkujaan Lahden seudulta kotoisin ja lämmitti nähdä tuttu kaupunki elokuvan miljöönä. Pidin muutenkin siitä, että tapahtumaympäristö oli vaihteeksi jokin muu kuin joko pääkaupunkiseutu tai Oulu/Lappi -akseli. Toki esimerkiksi Sorjonen sijoittuu Lappeenrantaan mutta monipuolisemmat tapahtumapaikat toisivat lisää mielenkiintoarvoa suomalaisiin sarjoihin ja elokuviin.
Tuleekohan jatko-osa? Paljon jäi selvitettävää...
Mm missä Simon isä?
Se kakkakohtaus oli hyvä esimerkki siitä, että jos katsojaa haluaa järkyttää tai hämmentää, on ensin luotava illuusio ja sitten rikottava se jollain todella riitasointuisella tavalla. Kuten tässä lähdettiin rakentamaan tunnelmaa ensin joulupukin vierailun ja yhteislaulun kautta, mistä siirryttiin Hillan yksinlauluesitykseen. Hillan näyttelijä lauloi vielä todella kauniisti, puhtaasti ja tunteikkaasti, joten sitä oikeasti uppoutui kuuntelemaan. Sitten alkaa kuulua rollattorin ryminää ja katsoja miettii, että aha, vaari heräsi tyttärentyttärensä kauniiseen lauluun ja haluaa tulla kuuntelemaan sitä. Se, mitä sitten seuraavaksi tapahtui, oli jotain sellaista, johon en osannut ollenkaan varautua. Se oli yksinkertaisesti niin absurdia. Voin uskoa, että jos olisin ollut läsnä aidossa tuonkaltaisessa tilanteessa, olisin ollut yhtä tumput suorana kuin elokuvan perhe.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä huomio tuo vaarin "herääminen eloon" ja aktiivisempi oleminen Sepon tullessa kylään. Huomasin myös sen, että vaari otti vain nopeat naukut Sepon tuliaisiksi tuomasta viskipullosta mutta laittoi pullon sitten pois eikä hänellä mennyt juopotteluvaihde päälle.
Kissasta: eräässä kohtauksessa, jossa Ella-mummo taas paasaa kaikkea mahdollista mitä sylki suuhun tuo, näkyy kissasta vain ärsyyntyneesti heiluva häntä. Kuvastaa hyvin talon kireää ilmapiiriä ja sekä Ellan että Lassen väsymistä kulissien ylläpitoon ja tavan vuoksi sekä läheisriippuvuuden takia yhdessä olemiseen. Yhteinen kommunikointi keskittyy vain tuttujen sairauksien päivittelyyn ja ruotimiseen sekä vuosia sitten tapahtuneeseen Cittarin remonttiin. Ärtymys ja turhautuneisuus kytee koko ajan pinnan alla, koska asioista ei osata eikä uskalleta puhua suoraan. Toisaalta se puhuminenkaan ei välttämättä päättyisi hyvin, koska perheessä kaikilla aikuisilla vaikutti olevan enem
Niin ja muuttaisiko puhuminen loppujen lopuksi mitään, ainakaan Lassen ja Hillan suhteen? Molemmat kertoisivat mitä olisivat oikeasti elämältä halunneet, mikä ei sitten toteutunut. Elämä meni näin.
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan jatko-osa? Paljon jäi selvitettävää...
Mm missä Simon isä?
Tuskinpa tulee jatko-osaa. Se, missä Simon isä oli, ei ollut elokuvan kannalta kovin merkityksellistä.
Vierailija kirjoitti:
Se kakkakohtaus oli hyvä esimerkki siitä, että jos katsojaa haluaa järkyttää tai hämmentää, on ensin luotava illuusio ja sitten rikottava se jollain todella riitasointuisella tavalla. Kuten tässä lähdettiin rakentamaan tunnelmaa ensin joulupukin vierailun ja yhteislaulun kautta, mistä siirryttiin Hillan yksinlauluesitykseen. Hillan näyttelijä lauloi vielä todella kauniisti, puhtaasti ja tunteikkaasti, joten sitä oikeasti uppoutui kuuntelemaan. Sitten alkaa kuulua rollattorin ryminää ja katsoja miettii, että aha, vaari heräsi tyttärentyttärensä kauniiseen lauluun ja haluaa tulla kuuntelemaan sitä. Se, mitä sitten seuraavaksi tapahtui, oli jotain sellaista, johon en osannut ollenkaan varautua. Se oli yksinkertaisesti niin absurdia. Voin uskoa, että jos olisin ollut läsnä aidossa tuonkaltaisessa tilanteessa, olisin ollut yhtä tumput suorana kuin elokuvan perhe.
Tämä oli esimerkki myös siitä, kuinka hyvä tehokeino kuvaruudun ulkopuolelle rajaaminen on. Vaarin pikku äksidentin jälkeen kaikki muut perheen jäsenet pysyivät kameran fokuksessa mutta vaari rajattiin kokonaan pois, vaikka tilassa läsnä olikin. Kuvasti sitä, että vaari ikään kuin "erotettiin" muusta perheestä, koska oli kirjaimellisesti sotkenut joulunvieton. Vain Ellan raivoaminen paljasti, että vaari on edelleen läsnä mutta kukaan muu ei ottanut häneen mitään kontaktia. Tuli assosiaatio häpeän vuoksi näkymättömäksi muuttuneeseen Ninniin. Tässäkin sekä vaarin että muun perheen kokema häpeä kuvattiin kameratyöskentelyn kautta niin, että vaarista tuli muille näkymätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kakkakohtaus oli hyvä esimerkki siitä, että jos katsojaa haluaa järkyttää tai hämmentää, on ensin luotava illuusio ja sitten rikottava se jollain todella riitasointuisella tavalla. Kuten tässä lähdettiin rakentamaan tunnelmaa ensin joulupukin vierailun ja yhteislaulun kautta, mistä siirryttiin Hillan yksinlauluesitykseen. Hillan näyttelijä lauloi vielä todella kauniisti, puhtaasti ja tunteikkaasti, joten sitä oikeasti uppoutui kuuntelemaan. Sitten alkaa kuulua rollattorin ryminää ja katsoja miettii, että aha, vaari heräsi tyttärentyttärensä kauniiseen lauluun ja haluaa tulla kuuntelemaan sitä. Se, mitä sitten seuraavaksi tapahtui, oli jotain sellaista, johon en osannut ollenkaan varautua. Se oli yksinkertaisesti niin absurdia. Voin uskoa, että jos olisin ollut läsnä aidossa tuonkaltaisessa tilanteessa, olisin ollut yhtä tumput suorana kuin elokuvan perhe.
Tämä oli esimerkk
Ninniin???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä huomio tuo vaarin "herääminen eloon" ja aktiivisempi oleminen Sepon tullessa kylään. Huomasin myös sen, että vaari otti vain nopeat naukut Sepon tuliaisiksi tuomasta viskipullosta mutta laittoi pullon sitten pois eikä hänellä mennyt juopotteluvaihde päälle.
Kissasta: eräässä kohtauksessa, jossa Ella-mummo taas paasaa kaikkea mahdollista mitä sylki suuhun tuo, näkyy kissasta vain ärsyyntyneesti heiluva häntä. Kuvastaa hyvin talon kireää ilmapiiriä ja sekä Ellan että Lassen väsymistä kulissien ylläpitoon ja tavan vuoksi sekä läheisriippuvuuden takia yhdessä olemiseen. Yhteinen kommunikointi keskittyy vain tuttujen sairauksien päivittelyyn ja ruotimiseen sekä vuosia sitten tapahtuneeseen Cittarin remonttiin. Ärtymys ja turhautuneisuus kytee koko ajan pinnan alla, koska asioista ei osata eikä uskalleta puhua suoraan. Toisaalta se puhuminenkaan ei välttämättä päättyisi hyvin, koska
Hillan???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kakkakohtaus oli hyvä esimerkki siitä, että jos katsojaa haluaa järkyttää tai hämmentää, on ensin luotava illuusio ja sitten rikottava se jollain todella riitasointuisella tavalla. Kuten tässä lähdettiin rakentamaan tunnelmaa ensin joulupukin vierailun ja yhteislaulun kautta, mistä siirryttiin Hillan yksinlauluesitykseen. Hillan näyttelijä lauloi vielä todella kauniisti, puhtaasti ja tunteikkaasti, joten sitä oikeasti uppoutui kuuntelemaan. Sitten alkaa kuulua rollattorin ryminää ja katsoja miettii, että aha, vaari heräsi tyttärentyttärensä kauniiseen lauluun ja haluaa tulla kuuntelemaan sitä. Se, mitä sitten seuraavaksi tapahtui, oli jotain sellaista, johon en osannut ollenkaan varautua. Se oli yksinkertaisesti niin absurdia. Voin uskoa, että jos olisin ollut läsnä aidossa tuonkaltaisessa tilanteessa, olisin ollut yhtä tumput suorana kuin elokuvan
Tarkoitettiin varmaan Tove Janssonin Näkymätöntä Ninniä, joka katosi häpeästä.
Vierailija kirjoitti:
"Juo nyt edes vettä välillä, sähän kuolet tohon!"
"Kuolisinkin..."
Myönnän että nauroin, vaikka mitään hauskaahan tuossa ei sinänsä ole.
Nauroin myös mutta elokuvan lopun koittaessa tajusin, että sitähän vaari taisi oikeasti toivoa. Ei nähnyt elämästään muuta ulospääsyä.
Must oli vaan niin kotoisen hauskaa, kun ne naapurit poikkes... Susanna: Me nyt vaan ollaan yötamineissa... jäivät siihen ovenpieleen, etteivät nyt mitenkään olis häiriöksi...
Just tämmöstä meidän joulussa olis voinu olla Mummolassa, 20v sitten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Juo nyt edes vettä välillä, sähän kuolet tohon!"
"Kuolisinkin..."
Myönnän että nauroin, vaikka mitään hauskaahan tuossa ei sinänsä ole.
Nauroin myös mutta elokuvan lopun koittaessa tajusin, että sitähän vaari taisi oikeasti toivoa. Ei nähnyt elämästään muuta ulospääsyä.
Mahtoikohan Seppo olla hautajaisissa vai oliko tieto Lassen kuolemasta saavuttanut häntä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Juo nyt edes vettä välillä, sähän kuolet tohon!"
"Kuolisinkin..."
Myönnän että nauroin, vaikka mitään hauskaahan tuossa ei sinänsä ole.
Nauroin myös mutta elokuvan lopun koittaessa tajusin, että sitähän vaari taisi oikeasti toivoa. Ei nähnyt elämästään muuta ulospääsyä.
Mahtoikohan Seppo olla hautajaisissa vai oliko tieto Lassen kuolemasta saavuttanut häntä ollenkaan?
Aika ovelaa, et hautajaiset ohitettiin täysin... jäi kyl paljon meiltä näkemättä, voimme vain kuvitella aukkopaikat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Juo nyt edes vettä välillä, sähän kuolet tohon!"
"Kuolisinkin..."
Myönnän että nauroin, vaikka mitään hauskaahan tuossa ei sinänsä ole.
Nauroin myös mutta elokuvan lopun koittaessa tajusin, että sitähän vaari taisi oikeasti toivoa. Ei nähnyt elämästään muuta ulospääsyä.
Mahtoikohan Seppo olla hautajaisissa vai oliko tieto Lassen kuolemasta saavuttanut häntä ollenkaan?
Aika ovelaa, et hautajaiset ohitettiin täysin... jäi kyl paljon meiltä näkemättä, voimme vain kuvitella aukkopaikat
Mielenkiintoinen ratkaisu oli myös, ettei joululahjoja näytetty. Mitä kukin sai. Kun melkein kaikki muu jouluun liittyvä oli esillä. Vai puuttuiko kinkkukin?
Ikinä nähnyt tylsempää elokuvaa. Ja säälin sitä muoria, joka yritti kaikin keinoin pitää yllä ilmapiiriä puhekyvyttömien tylsimysten seassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Juo nyt edes vettä välillä, sähän kuolet tohon!"
"Kuolisinkin..."
Myönnän että nauroin, vaikka mitään hauskaahan tuossa ei sinänsä ole.
Nauroin myös mutta elokuvan lopun koittaessa tajusin, että sitähän vaari taisi oikeasti toivoa. Ei nähnyt elämästään muuta ulospääsyä.
Mahtoikohan Seppo olla hautajaisissa vai oliko tieto Lassen kuolemasta saavuttanut häntä ollenkaan?
Aika ovelaa, et hautajaiset ohitettiin täysin... jäi kyl paljon meiltä näkemättä, voimme vain kuvitella aukkopaikat
Luulen, että Tia Kouvo on tarkoituksella jättänyt aukkoja tarinaan, jotta katsoja voi tilkitä niitä omia tulkintojaan vastaavaksi. Ei ole halunnut tehdä elokuvaa, joka antaa valmiit vastaukset rautalangasta väännettyinä vaan haluaa laittaa katsojan pohtimaan asioita itse.
Vierailija kirjoitti:
Ikinä nähnyt tylsempää elokuvaa. Ja säälin sitä muoria, joka yritti kaikin keinoin pitää yllä ilmapiiriä puhekyvyttömien tylsimysten seassa.
Minä veikkaan, että muut olisivat rohkaistuneet tulemaan enemmän ulos kuorestaan, jos mummo ei olisi koko aikaa dominoinut yhdessäoloa jatkuvalla lähes automaattisella höpötyksellään. Tätä ihmistyyppiä löytyy paitsi varmaan joka suvusta niin myös useimmilta työpaikoilta ja kaveriporukoistakin. Suupaltti, joka ei anna kenellekään muulle tilaa osallistua keskusteluun ja sitten paheksuu tai ihmettelee jälkeenpäin sitä, kuinka muut ovat aina niin hiljaisia. Pahimmillaan syyttää muita sosiaalisten taitojen puutteesta eikä tajua, että on itse se sosiaalisesti taidoton.
Hyvä huomio tuo vaarin "herääminen eloon" ja aktiivisempi oleminen Sepon tullessa kylään. Huomasin myös sen, että vaari otti vain nopeat naukut Sepon tuliaisiksi tuomasta viskipullosta mutta laittoi pullon sitten pois eikä hänellä mennyt juopotteluvaihde päälle.
Kissasta: eräässä kohtauksessa, jossa Ella-mummo taas paasaa kaikkea mahdollista mitä sylki suuhun tuo, näkyy kissasta vain ärsyyntyneesti heiluva häntä. Kuvastaa hyvin talon kireää ilmapiiriä ja sekä Ellan että Lassen väsymistä kulissien ylläpitoon ja tavan vuoksi sekä läheisriippuvuuden takia yhdessä olemiseen. Yhteinen kommunikointi keskittyy vain tuttujen sairauksien päivittelyyn ja ruotimiseen sekä vuosia sitten tapahtuneeseen Cittarin remonttiin. Ärtymys ja turhautuneisuus kytee koko ajan pinnan alla, koska asioista ei osata eikä uskalleta puhua suoraan. Toisaalta se puhuminenkaan ei välttämättä päättyisi hyvin, koska perheessä kaikilla aikuisilla vaikutti olevan enempi vähempi huterat vuorovaikutustaidot. Mikään rakentava keskustelu tuskin tältä porukalta onnistuisi.