Lue keskustelun säännöt.
Ero tulee 20 vuotisesta suhteesta. Surettaa.
07.08.2023 |
Minun perhe-elämä oli nyt sitten tässä. Uskomatonta, että se ajanjakso elämässä on nyt lopullisesti ohi.
Lapset jo isoja, kohta täysi-ikäisiä, onneksi sinänsä, mutta jäävät isälleen käytännön syistä.
Heillä on jo omat kaverit ja menot, tuskin paljoa käyvät luonani, vaikken muutakaan kauas, 2 km päähän kaksioon.
Uutta kumppania en enää ota, kenellekään en enää ala selittämään mitä haluan, ja varsinkaan mitä en halua, ja miksi en halua.
Pärjään kyllä, taloudellisesti ja muutenkin, on kiva työpaikka ja pari ystävääkin...
Mutta sydän särkyy. Täydestä kodista, elämän äänien keskeltä, keskeltä perhe-elämää yksin asumaan loppuiäksi. Hiljaiseen uuteen asuntoon.
En keinukaan kiikkustuolissa mieheni kanssa, lastenlapsia yhdessä katsellen.
Miten tästä kaikesta pääsee yli. Ikävöin jo nyt lapsiani ja perhettä, joka viettää viimeisiä hetkiä yhdessä saman katon alla.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Mulle isoin pettymys tuossa kohtaa oli kaikkien joulu- ym juhlapyhien perinteden menetys. Mies ja lapset jatkoi muun suvun kanssa kuten ennenkin, minun tilalla vain oli uusi nainen. Minä vietän pyhät yksin yksiössäni
Me taas eksän kans ratkaistiin tämä asia niin että me vietetään edelleen nuorten aikuisten ja isojen teiniemme kanssa joulut, syntymäpäivät, rippijuhlat, lakkiaiset ym perheenä. Eksällä on joku naisystävä, mulla ei ole kumppania tällä hetkellä. Mutta alkuperäinen perhe on meidän perhe edelleen, me vanhemmat vaan ei enää olla suhteessa keskenämme.
Tosin me tullaankin eksän kans hyvin toimeen keskenämme ja ollaan ihan ystävällisissä väleissä, joten tää toimii oikein hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta sydän särkyy. Täydestä kodista, elämän äänien keskeltä, keskeltä perhe-elämää yksin asumaan loppuiäksi. Hiljaiseen uuteen asuntoon."
Ap, onneks et oo vielä muuttanut.
Nimittäin nyt pistätkin jarrut pohjaan, me tuetaan sua.
Mies ei voi sua tolleen jättää ykspuolisesti ja potkaista johonkin hiton kaksioon 2 km päähän. Niin, että menetät kaiken, jopa lapsesikin.
Sano, että eipä muuten tuu onnistuu, vaadi oikeuksiasi. Ei sua voida tolleen potkia pois lasten elämästä!!! Sinä et ole se, joka jätti. Vaan miehesi jätti sinut. Mies kantakoon vastuunsa ja hän häipyköön. Sinä jatkat elämääsi niiden alaikäisten lastesi kanssa SAMASSA OSOITTEESSA, etkä todellakaan alistu mihinkään kaksiokopperoon muuttamaan! Sinähän et edes halua erota lapsistasi! Nyt kaikki tuki ap:lle!
Hommaa oikeustapua tai jotain. Jos sulla on rahaa, käy juristin juttusilla.
Lämmittää mieltä tällainen vahva tuki, mutta kerron miksi tuo ei onnistu, tai ei ainakaan ole järkevää.
Eli talo jossa asumme, on tosi suuri, miehen lapsuuskoti, jossa myös hänen isovanhempansa ovat aikoinaan asuneet.
Talo kuuluu siis miehelle, ihan ajatuksen tasolla minunkin mielestäni, se on hänen sukuperintöään.Talossa on lisäksi iso talli pihassa, jossa autolle rasvamonttu ja työtiloja kaikenlaisiin mopo-, kevari ja harrasteautoremontteihin + puu- ja metallitöille tilat.
Minä en harrasta mitään mihin tarvisin tällaista tallia, mies kylläkin, samoin kaikki kolme poikaamme. Tämä lienee yksi vahva syy, minkä vuoksi pojat haluavat jäädä tänne asumaan. Hehän lähestulkoon asuvat tuolla tallissa kavereineen.
Enkä minä halua enkä osaa talvisin aurata pihaa traktorilla, enkä osaa muitakaan remontteja, joita vanha iso talo aika ajoin kaipaa.
Kaksio on minulle hyvä, mutten aio poikiamme sinne pakottaa.
Ap
No ok, nyt ymmärräm paremmin.
Eli noin vahvat siteet ja historia tuohon taloon ja tonttiin. Sittenpä on tosi vaikeeta.
Veikkaan, että löydät vielä isokyrpäisen mukavan herrasmiehen 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut on noin lapsellisia vielä keski-iässäkin, että korostaa, että uutta kumppania en enää ota.
Lapsellisempaa on mennä heti uuteen suhteeseen, kun ei osaa olla yksin. Tai kun ei kehtaa olla yksin.
Kyse oli siitä, että pitää julistaa, että minä en sitten ketään enää ota. Sama se ottaako vai ei, mutta miksi pitää julistaa. Sitten vuoden päästä voikin sanoa, että sanoin, että ketään en enää huoli, mutta sitten Pertti sattui lähibubin viereiseen pöytään ja sen jälkeen ei olla oltu päivääkään erossa.
Elämä voittaa, täällä kanssa sisko joka tosin itse otti ja lähti. Lapset sentään jäi mulle. Mutta en kestänyt jatkuvaa riitelyä ja vähättelyä. Mutta se pettymys ettei enää ole ydinperhettä, yhteisiä pyhiä perheenä sitä miten jakaa niitä yhteisiä asioita. Mäkin ajattelin etten miestä enää halua. Se ajatus alkaa pikkuhiljaa muuttumaan, vaikkakin kriteerit on vielä korkeammat kuin nuorena.
Iho muistaa kosketuksen ja sitä aina välillä kaipaa että olisi joku jonka kanssa olla lähekkäin ja jakaisi asioita.
Nyt tuntuu varmasti musertavalta, anna itsellesi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että löydät vielä isokyrpäisen mukavan herrasmiehen 😊
Täällä on niin herttaisia ihmisiä 🤗
Kiltti mies kirjoitti:
Rakkaus ei ole ikuista. Niin se on aina.
Ei vaan:
Rakkaus on ikuista, kohde voi vaihtua🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rivien välistä syytät ikään kuin parisuhteesi toista osapuolta siitä, että sinulta on viety unelmiesi loppuelämä. Hän kun ei sopeutunut siihen mitä sinä halusit. Niin.... Tuohon tarvitaan aina kaksi ja ei se toinenkaan ole välttämättä onnellinen, jos joutuu sinun muottisi mukaan elämään.
En minä syytä toista osapuolta. Eroon johti nimenomaan sellaiset syyt, että suhteen jatkuessa jompi kumpi olisi joutunut liikaa tinkimään siitä mitä haluaa. Ongelmana oli asia, johon ei löytynyt mitään hyvää kompromissia, joka ei riistä liikaa toista, sellaista ei löytynyt.
Olen surullinen ja unelmieni loppuelämä on viety, kyllä, mutten ole katkera miehelleni. En osaa sanoa mille olen. Elämälle? Omille turhille toiveilleni, jotka eivät nyt toteudukaan?
Ap
Siis kumpi jätti kumman? En usko, että 20 vuotta kestänyt yhteiselo voisi yhtäkkiä päättyä siten, että molemmat niin haluavat.
Jompi kumpi jättää ja toinen jää jätetyksi.
Halusitko sinä ap siis jättää miehesi?
Ei, mies jätti minut.
Ap
Sitten tietysti itkettää, kun mies jätti, piti talon ja lapset ja mihinkään et voi mitään, muuta kuin itkeä. Onneksisinulla on palsta nyt kun koko elämäsi on sinulta riistetty, ja tulevaisuus toki myös. Tulevaisuuden haaveet mummoudesta keinutuolista, eikä uutta miestäkään voi ottaa sen kaksion takia.
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
Rakkaus ei ole ikuista. Niin se on aina.
Ei vaan:
Rakkaus on ikuista, kohde voi vaihtua🤔
Jep, joku vaihtaa aikuisiässä keskimäärin 3-4 vuoden välein. Käy varmaan aika raskaaksi hakea koko ajan uusia kokemuksia vaan. Rikottuja perheitä ja selkäreppujen kanssa seilaavia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkääpä "miehet" sinne laudalle. Teidän ilkeilynne alkavat toden teolla kyllästyttää.
Mitä jos olisit joskus ollut suhteessa ja osaisit keskustella suuttumatta. Minä en ainakaan ole ilkeillyt ja vain yrittänyt keskustella. Tapahtumien riippuvuus _I_.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa jäädä taloon yksinään?
NIIN MITÄ? Kuin huonon sarjan cliffhanger. Mitä jos on varaa jäädä taloon lapsien kanssa. Ai tämä jännitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi naisten pitää olla heti toinen jalka haudassa kun ero tulee. Nauti nyt vapaudestasi hyvänen aika!
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
Rakkaus ei ole ikuista. Niin se on aina.
Ei vaan:
Rakkaus on ikuista, kohde voi vaihtua🤔
Tarpeeksi sattuu ei enään usko rakkauteen? Terv. mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisten pitää olla heti toinen jalka haudassa kun ero tulee. Nauti nyt vapaudestasi hyvänen aika!
Ei lapsia, ei miestä. Nauti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä vuoksi suret sitä ettet tule kiikkustuolissa katselemaan elämää ja lapsenlapsia nykyisen miehesi kanssa? Sinähän juuri eroat hänestä ja haluat hänestä eroon, ristiriitaista että sitten kuitenkin suret sitä ettet vanhenemaan HÄNEN kanssaan.
Jos suret ettet juuri hänen kanssaan niin miksi eroat?
Jos suret sitä ettet kenenkään kanssa niin miksi julistat ettet enää ketään uutta katsele?
Mitä sinä nyt oikein edes haluat?Viis jostain kus*pää äijästä, joka jätti ap:n.
Mun mielestä nyt suurin ongelma on tässä se, että ap:n mies jätti ap:n ja ap ei nähtävästi edes tajua, kuinka väärin häntä nyt kohdellaan.
Ei äitiä voi tuolla tavoin erottaa lapsistaan!
Veikkaus ettei hän hakenut lapsiensa huoltajuutta "käytännön syistä" ja mies on huoltaja syystä. Mutta huutakaa vääryyttä ja älkää kysykö totuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut on noin lapsellisia vielä keski-iässäkin, että korostaa, että uutta kumppania en enää ota.
Mitä lapsellista siinä on, todeta, ettei enää jaksa eikä halua uutta ihmistä niin lähelle.
Kun ikää on tarpeeksi, tietää jo mitä haluaa ja mihin kykenee, ja varsinkin sen, mihin ei.
Ap
Minäkin olin sirtä mieltä erotessa 20-vuotisesta liitosta, etten ota uutta kumppania. Kummasti mieli muuttui. En pelkästäön seurustele, vaan olen jopa toistamiseen naimisissa.
Nauttikaa miehet näistä naisista. Keskustelu on heidän osaamisalaa.
Jos välimatkaa vain 2 km ja pojat alle täysi-ikäisiä voit osallistua kuljetuksiin harrastuksiin. Voit kutsua koulun jälkeen sinulle syömään, pojat oppivat pistäytymään kun haluavat. Asunnostasi tulee heidän toinen olohuone, toinen keittiö. Nukkuvat yönsä isällään mutta voivat ihan hyvin oppia viettämään aikaa asunnollasi jos niin haluat.
Tämä ketju näyttää triggeröineen jonkun avohoitopotilaan. Pillerit huiviin, netti kiinni ja nukkumaan.
Ap:lle tsemppiä vaikeaan tilanteeseen. Asiat harvoin menee elämässä niinkuin etukäteen suunnitellaan, aika kuitenkin parantaa kaikki haavat.
Ja ottaa lapset mukaan.
Eikä muuta yksin johonkin kopperoon.
Mä en ikinä suostuis tollaseen, jos äijä yhtäkkiä sanois 20 v jälkeen, ettei nyt oikeen hotsitakaan tää perhe-elämä enää, että jättää mut. En suostuis alistuu ja eroamaan lapsistanikin.
Teini-ikäiset lapset ovat lapsia. Monet asuvat lähemmäs 23 v tai jopa 24 v asti kotona.
Eli ap:lla on hyvinkin vielä 10 vuotta yhteisasumista lastensa kanssa, jos ei nyt luovuta!!!