Lue keskustelun säännöt.
Ero tulee 20 vuotisesta suhteesta. Surettaa.
07.08.2023 |
Minun perhe-elämä oli nyt sitten tässä. Uskomatonta, että se ajanjakso elämässä on nyt lopullisesti ohi.
Lapset jo isoja, kohta täysi-ikäisiä, onneksi sinänsä, mutta jäävät isälleen käytännön syistä.
Heillä on jo omat kaverit ja menot, tuskin paljoa käyvät luonani, vaikken muutakaan kauas, 2 km päähän kaksioon.
Uutta kumppania en enää ota, kenellekään en enää ala selittämään mitä haluan, ja varsinkaan mitä en halua, ja miksi en halua.
Pärjään kyllä, taloudellisesti ja muutenkin, on kiva työpaikka ja pari ystävääkin...
Mutta sydän särkyy. Täydestä kodista, elämän äänien keskeltä, keskeltä perhe-elämää yksin asumaan loppuiäksi. Hiljaiseen uuteen asuntoon.
En keinukaan kiikkustuolissa mieheni kanssa, lastenlapsia yhdessä katsellen.
Miten tästä kaikesta pääsee yli. Ikävöin jo nyt lapsiani ja perhettä, joka viettää viimeisiä hetkiä yhdessä saman katon alla.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rivien välistä syytät ikään kuin parisuhteesi toista osapuolta siitä, että sinulta on viety unelmiesi loppuelämä. Hän kun ei sopeutunut siihen mitä sinä halusit. Niin.... Tuohon tarvitaan aina kaksi ja ei se toinenkaan ole välttämättä onnellinen, jos joutuu sinun muottisi mukaan elämään.
En minä syytä toista osapuolta. Eroon johti nimenomaan sellaiset syyt, että suhteen jatkuessa jompi kumpi olisi joutunut liikaa tinkimään siitä mitä haluaa. Ongelmana oli asia, johon ei löytynyt mitään hyvää kompromissia, joka ei riistä liikaa toista, sellaista ei löytynyt.
Olen surullinen ja unelmieni loppuelämä on viety, kyllä, mutten ole katkera miehelleni. En osaa sanoa mille olen. Elämälle? Omille turhille toiveilleni, jotka eivät nyt toteudukaan?
Ap
Siis kumpi jätti kumman? En usko, että 20 vuotta kestänyt yhteiselo voisi yhtäkkiä päättyä siten, että molemmat niin haluavat.
Jompi kumpi jättää ja toinen jää jätetyksi.
Halusitko sinä ap siis jättää miehesi?
Ei, mies jätti minut.
Ap
Sitäkin suuremmalla syyllä taistele lapsistasi. En suostuisi tuollaisessa tilanteessa muuttamaan yksin johonkin kopperoon muiden jatkaessa elämäänsä (mitä ilmeisemmin isossa yhteisessä omakotitalossa).
Jos mies sut jätti, mies lähteköön.
Sinä jäät lasten kanssa siihen teidän kotiinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis voiko sikamaisempaa olla???!!!!!
Aviomies jättää 20 yhteisen vuoden jälkeen.
Ja tämän jälkeen äidin täytyy muuttaa yhteisestä kodista yksinään asumaan johonkin hiton kaksioon 2 km päähän ja lapset jää sinne lapsuudenkotiinsa isän kanssa.
Tää on ihan pirun väärin ap:ta kohtaan.
Mä oon ap:n puolella. Tää on tosi törkeetä.
Miten ihmeessä edes suostut tuollaiseen ulos savustamiseen?
Eri juttu olisi, jos ap halusi eron ja häipyisi, mutta tässä tilanteessa perheen äiti potkaistaan kodista ulos ja menettää lapsetkin, kun mies näin päätti. Huh huh.
Jos ei ole varaa jäädä taloon yksinään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"mutta jäävät isälleen käytännön syistä." Oikeus määrää lähes poikeuksetta lapset äidille suomessa. Käytätkö huumeita vai alkoholia, vai "käytännössä" olet sekaisin päästä? Kuullostaa lässynlässylle?
Onpa hölmö kommentti. Lapset jää vanhaan tuttuun kotiin, siellä on heidän omat huoneet ja koko eletty elämä. Pois muuttavalla äidillä tuskin on mahdollisuus hankkia niin isoa asuntoa, että lapset saisivat omaa tilaa, ap sanoo muuttavansa kaksioon. Ja tässä nyt oli kyse lähes täysi-ikäisistä lapsista, jotka muutenkin kohta lentää pesästä. Mitä järkeä heidät olisi tässä vaiheessa muuttaa pois vanhasta kodista?
Naiset saa puolet omaisuudesta erossa ja vievät lapset vaikka yksiöön? Missä utopiassa sinä elät?
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko sikamaisempaa olla???!!!!!
Aviomies jättää 20 yhteisen vuoden jälkeen.Ja tämän jälkeen äidin täytyy muuttaa yhteisestä kodista yksinään asumaan johonkin hiton kaksioon 2 km päähän ja lapset jää sinne lapsuudenkotiinsa isän kanssa.
Tää on ihan pirun väärin ap:ta kohtaan.
Mä oon ap:n puolella. Tää on tosi törkeetä.
Miten ihmeessä edes suostut tuollaiseen ulos savustamiseen?
Eri juttu olisi, jos ap halusi eron ja häipyisi, mutta tässä tilanteessa perheen äiti potkaistaan kodista ulos ja menettää lapsetkin, kun mies näin päätti. Huh huh.
Lueppa vähän tilastoja, kuka jättää ja keneltä lapset viedään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän pitkään parisuhteeseen liittyy ajatus yhteisestä vanhenemisesta, eläkevuosista, isovanhemmuudesta.
Kun liitto kaatuu varsinkin niin, että jätetään, niin koko tulevaisuus pyyhkäistään kerralla tyhjäksi tauluksi.
Menetys on siis suuri monellakin tapaa ja sitä saa ja kuuluu surra.
Tulet kuitenkin toipumaan ja uusia asioita tulee elämääsi tilalle. Pidä huolta itsestäsi ja yritä keskittyä positiivisiin asioihin.
"Mutta sydän särkyy. Täydestä kodista, elämän äänien keskeltä, keskeltä perhe-elämää yksin asumaan loppuiäksi. Hiljaiseen uuteen asuntoon."
Ap, onneks et oo vielä muuttanut.
Nimittäin nyt pistätkin jarrut pohjaan, me tuetaan sua.
Mies ei voi sua tolleen jättää ykspuolisesti ja potkaista johonkin hiton kaksioon 2 km päähän. Niin, että menetät kaiken, jopa lapsesikin.
Sano, että eipä muuten tuu onnistuu, vaadi oikeuksiasi. Ei sua voida tolleen potkia pois lasten elämästä!!! Sinä et ole se, joka jätti. Vaan miehesi jätti sinut. Mies kantakoon vastuunsa ja hän häipyköön. Sinä jatkat elämääsi niiden alaikäisten lastesi kanssa SAMASSA OSOITTEESSA, etkä todellakaan alistu mihinkään kaksiokopperoon muuttamaan! Sinähän et edes halua erota lapsistasi! Nyt kaikki tuki ap:lle!
Hommaa oikeustapua tai jotain. Jos sulla on rahaa, käy juristin juttusilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko seksi syy eroon? Eli erilaiset tarpeet?
Minkä vuoksi suret sitä ettet tule kiikkustuolissa katselemaan elämää ja lapsenlapsia nykyisen miehesi kanssa? Sinähän juuri eroat hänestä ja haluat hänestä eroon, ristiriitaista että sitten kuitenkin suret sitä ettet vanhenemaan HÄNEN kanssaan.
Jos suret ettet juuri hänen kanssaan niin miksi eroat?
Jos suret sitä ettet kenenkään kanssa niin miksi julistat ettet enää ketään uutta katsele?
Mitä sinä nyt oikein edes haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jotta voisimme tukea sua siinä, että sun ei tarttiskaan muuttaa yksin johonkin kaksiokopperoon muun perheen jatkaessa elämäänsä lasten lapsuudenkodissa, niin kerro vähän enemmän taustoja.
Onko teillä avioehtoa? Miten rahatilanne teillä? Mikä rahatilanne sulla?
Taistele kaikin keinoin, että kun sinut jätettiin, niin sinua ei todellakaan eroteta omista lapsistasi tuolla tavoin. Et vain vain yksinkertaisesti suostu tuohon kaksiokopperoon, johon lapsetkaan eivät siis tietenkään mahtuisi.
Peru koko kaksio ja mene juristille puhumaan. Selvitä kaikki oikeutesi äitinä.
Samoin mene lastenvalvojalle tai muulle taholle hakemaan apua. Ei tää nyt ihan näinkään voi mennä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"mutta jäävät isälleen käytännön syistä." Oikeus määrää lähes poikeuksetta lapset äidille suomessa. Käytätkö huumeita vai alkoholia, vai "käytännössä" olet sekaisin päästä? Kuullostaa lässynlässylle?
Onpa hölmö kommentti. Lapset jää vanhaan tuttuun kotiin, siellä on heidän omat huoneet ja koko eletty elämä. Pois muuttavalla äidillä tuskin on mahdollisuus hankkia niin isoa asuntoa, että lapset saisivat omaa tilaa, ap sanoo muuttavansa kaksioon. Ja tässä nyt oli kyse lähes täysi-ikäisistä lapsista, jotka muutenkin kohta lentää pesästä. Mitä järkeä heidät olisi tässä vaiheessa muuttaa pois vanhasta kodista?
Naiset saa puolet omaisuudesta erossa ja vievät lapset vaikka yksiöön? Missä utopiassa sinä elät?
Niin, että anteeksi mitä? Lapset melkein täysi-ikäisiä, kuten ap aloituksessa kertoo. Saavat siis päättää jäävätkö tuttuun lapsuuden kotiin vai muuttavatko äidin mukaan. Tässä tapauksessa ilmeisemmin haluavat jäädä lapsuuden kotiin. Ihan ymmärrettävää. Omat lapseni tekisivät taatusti saman valinnan, jos sellainen tilanne tilisi. Täällä on heidän elämänsä, omat huoneensa ja perheen lemmikit. Itse en palkallani pystyisi yksin ylläpitämään tätä kaikkea, mies pystyy, eli "kohtaloni" olisi myös muutto vuokralle pieneen asuntoon. En tiedä mistä ihmeen utopiasta nyt horiset, kun itse puhun täysin käytännön syistä. Nythän ei tosiaan ollut kyse mistään pienistä lapsista, vaan ap:n lapset ovat jo teinejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä vuoksi suret sitä ettet tule kiikkustuolissa katselemaan elämää ja lapsenlapsia nykyisen miehesi kanssa? Sinähän juuri eroat hänestä ja haluat hänestä eroon, ristiriitaista että sitten kuitenkin suret sitä ettet vanhenemaan HÄNEN kanssaan.
Jos suret ettet juuri hänen kanssaan niin miksi eroat?
Jos suret sitä ettet kenenkään kanssa niin miksi julistat ettet enää ketään uutta katsele?
Mitä sinä nyt oikein edes haluat?
Viis jostain kus*pää äijästä, joka jätti ap:n.
Mun mielestä nyt suurin ongelma on tässä se, että ap:n mies jätti ap:n ja ap ei nähtävästi edes tajua, kuinka väärin häntä nyt kohdellaan.
Ei äitiä voi tuolla tavoin erottaa lapsistaan!
Vierailija kirjoitti:
Oliko seksi syy eroon? Eli erilaiset tarpeet?
Ei halua kertoa syytä, jotta saa säilytettyä marttyyriasemansa. Olisi muutoin jo avannut koko episodia enemmän kuin noilla epämääräisillä ympäripyöreyksillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä vuoksi suret sitä ettet tule kiikkustuolissa katselemaan elämää ja lapsenlapsia nykyisen miehesi kanssa? Sinähän juuri eroat hänestä ja haluat hänestä eroon, ristiriitaista että sitten kuitenkin suret sitä ettet vanhenemaan HÄNEN kanssaan.
Jos suret ettet juuri hänen kanssaan niin miksi eroat?
Jos suret sitä ettet kenenkään kanssa niin miksi julistat ettet enää ketään uutta katsele?
Mitä sinä nyt oikein edes haluat?
Mies halusi erota.
No jos mies omistaa talon tai Ap:lla ei ole varaa ostaa miestä talosta ulos niin sitten ap muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"mutta jäävät isälleen käytännön syistä." Oikeus määrää lähes poikeuksetta lapset äidille suomessa. Käytätkö huumeita vai alkoholia, vai "käytännössä" olet sekaisin päästä? Kuullostaa lässynlässylle?
Onpa hölmö kommentti. Lapset jää vanhaan tuttuun kotiin, siellä on heidän omat huoneet ja koko eletty elämä. Pois muuttavalla äidillä tuskin on mahdollisuus hankkia niin isoa asuntoa, että lapset saisivat omaa tilaa, ap sanoo muuttavansa kaksioon. Ja tässä nyt oli kyse lähes täysi-ikäisistä lapsista, jotka muutenkin kohta lentää pesästä. Mitä järkeä heidät olisi tässä vaiheessa muuttaa pois vanhasta kodista?
Naiset saa puolet omaisuudesta erossa ja vievät lapset vaikka yksiöön? Missä utopiassa sinä elät?
Niin, että anteeksi mitä? Lapset melkein täysi-ikäisiä, kuten ap aloituksessa kertoo. Saavat siis päättää jäävätkö tuttuun lapsuuden kotiin vai muuttavatko äidin mukaan. Tässä tapauksessa ilmeisemmin haluavat jäädä lapsuuden kotiin. Ihan ymmärrettävää. Omat lapseni tekisivät taatusti saman valinnan, jos sellainen tilanne tilisi. Täällä on heidän elämänsä, omat huoneensa ja perheen lemmikit. Itse en palkallani pystyisi yksin ylläpitämään tätä kaikkea, mies pystyy, eli "kohtaloni" olisi myös muutto vuokralle pieneen asuntoon. En tiedä mistä ihmeen utopiasta nyt horiset, kun itse puhun täysin käytännön syistä. Nythän ei tosiaan ollut kyse mistään pienistä lapsista, vaan ap:n lapset ovat jo teinejä.
Ihankuin ainoat vaihtoehdot olisi se, että äiti potkaistaan pienempituloisena ja köyhempänä pois omakotitalosta ja lasten lapsuudenkodista ja hänen olisi pakko mennä johonkin kaksioon.
Se, joka jättää, se kantakoon seuraukset. Jättäjä lähteköön, jos ei perhe-elämä enää kelpaa. Tässä tapauksessa äijä.
Jos äidillä ja lapsilla ei oo varaa jäädä lapsuudenkotiin, he muuttavat yhdessä johonkin halvempaan sitten.
Lapset ovat teinejä ja tajuavat kaiken paremmin kuin pikkulapset. Senki takia tässä tulisi toimia moraalisesti oikein.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta sydän särkyy. Täydestä kodista, elämän äänien keskeltä, keskeltä perhe-elämää yksin asumaan loppuiäksi. Hiljaiseen uuteen asuntoon."
Ap, onneks et oo vielä muuttanut.
Nimittäin nyt pistätkin jarrut pohjaan, me tuetaan sua.
Mies ei voi sua tolleen jättää ykspuolisesti ja potkaista johonkin hiton kaksioon 2 km päähän. Niin, että menetät kaiken, jopa lapsesikin.
Sano, että eipä muuten tuu onnistuu, vaadi oikeuksiasi. Ei sua voida tolleen potkia pois lasten elämästä!!! Sinä et ole se, joka jätti. Vaan miehesi jätti sinut. Mies kantakoon vastuunsa ja hän häipyköön. Sinä jatkat elämääsi niiden alaikäisten lastesi kanssa SAMASSA OSOITTEESSA, etkä todellakaan alistu mihinkään kaksiokopperoon muuttamaan! Sinähän et edes halua erota lapsistasi! Nyt kaikki tuki ap:lle!
Hommaa oikeustapua tai jotain. Jos sulla on rahaa, käy juristin juttusilla.
Lämmittää mieltä tällainen vahva tuki, mutta kerron miksi tuo ei onnistu, tai ei ainakaan ole järkevää.
Eli talo jossa asumme, on tosi suuri, miehen lapsuuskoti, jossa myös hänen isovanhempansa ovat aikoinaan asuneet.
Talo kuuluu siis miehelle, ihan ajatuksen tasolla minunkin mielestäni, se on hänen sukuperintöään.
Talossa on lisäksi iso talli pihassa, jossa autolle rasvamonttu ja työtiloja kaikenlaisiin mopo-, kevari ja harrasteautoremontteihin + puu- ja metallitöille tilat.
Minä en harrasta mitään mihin tarvisin tällaista tallia, mies kylläkin, samoin kaikki kolme poikaamme. Tämä lienee yksi vahva syy, minkä vuoksi pojat haluavat jäädä tänne asumaan. Hehän lähestulkoon asuvat tuolla tallissa kavereineen.
Enkä minä halua enkä osaa talvisin aurata pihaa traktorilla, enkä osaa muitakaan remontteja, joita vanha iso talo aika ajoin kaipaa.
Kaksio on minulle hyvä, mutten aio poikiamme sinne pakottaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut on noin lapsellisia vielä keski-iässäkin, että korostaa, että uutta kumppania en enää ota.
Mitä lapsellista siinä on, todeta, ettei enää jaksa eikä halua uutta ihmistä niin lähelle.
Kun ikää on tarpeeksi, tietää jo mitä haluaa ja mihin kykenee, ja varsinkin sen, mihin ei.
Ap
Ja se on tärkeä julistaa toi tieto kaikille heti kun ei ole vielä edes eronnut. Mitä väliä jos joskus löydät jonkun. Miksi se pitää nyt julistaa tuollainen.
En ala tarkemmin nyt selittää, mutta on myös muitakin asioita kuin "vain oma julistukseni" joka vaikuttaa siihen, että uutta suhdetta minulle ei enää tule.
En sellaista siis edes halua, enkä tarvitse, mutta jos jostain kumman syystä joskus muka haluaisinkin, on vielä syitä, miksi se ei tule onnistumaan. Kukaan normaali mies ei halua suhteeseen kanssani. Enkä minä halua friikkejä.
Ap
Jokin mielisairaus?
Oletpa todella utelias pöhkö.
Mä en usko siihen että istut yksin loppuelämäs.. On tavallista ja myös omalla kohdalla huomattua, että vaikka suruun menee parikin vuotta ja tuntuu ettei koskaan enää tunne mitään ketään kohtaan, ja että surusta ei pääse yli, niin jossain vaiheessa kaikki alkaa taas kiinnostamaan
Ei, mies jätti minut.
Ap