Minkä pitäisi muuttua, että suomalaiset saisivat lisää lapsia?

Nykysysteemi, jossa edes korkea verotusaste ei takaa laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa ja turvallista synnytyskokemusta ei ainakaan minua kannusta hankkimaan lapsia Suomeen. Lisäksi Suomi on umpimielinen ja ikävä yhden "totuuden" maa, jonka suunta on ainoastaan alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.

Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.

Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?

Olen lapseton ja sinkkumies.

Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.

Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.

Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.

Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.

Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.

Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.

Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.

Tämähän on kunkin miehen ikioma ongelma. Mitäs ei hanki kavereita, harrastuksia ja sosiaalista elämää. Ei se kellekään muullekkaan tule yksin kotona runkkaamalla. Ihan itse pitää ne sosiaaliset verkkonsa rakentaa.

Kommunismi pitäisi lopettaa. Se näivettää kaikki kansat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistetaan nyt se, että nykyistä 18-35v sukupolvea ei myöskään kiinnosta seksi.  Jos ihmistä ei kiinnosta seksi, sitä ei kiinnosta myöskään kumppanin hankkiminen. Ja sillä on jokin merkitys ja luonto on sen niin tarkoittanut.

Täällä 21v opiskelijanainen!

Mulle kumppanin hankkiminen on ehdottomasti kiinnostavampaa kuin seksi. En kuitenkaan koe tarvitsevani juuri nyt kumppania, sillä olen jo yksinäänkin kiireinen, ja en ymmärrä, missä välissä mun pitäisi ehtiä viettää hänen kanssa aikaa?

Ja seksistä sen verran, että en ole mikään miesvihaaja (niin kuin esim. jotkut kavereistani), mutta valitettavasti lähes kaikki kokemuksistani miesten kanssa ovat olleet aika huonoja, monilla eri tavoilla. Lähtökohtaisesti minua ei nykyään kiinnosta seksi miesten kanssa koska en usko että se voisi olla hyvää. Tai ehkä siitä voisi tulla hyvää joskus vuoden päästä kun olen ensin joutunut työllä ja tuskalla opettamaan miestä ja takomaan tiettyjä faktoja omasta ja ylipäätään naisten seksuaalisuudesta hänen päähänsä. (Ei tunnu menevän jakeluun helposti, vaikka kuinka yritän, ja seksi on ihan vain kamalaa ja itsekästä hänen puoleltaan.)

Tiedän, että on poikkeuksia, mutta niiden etsiminen tuntuu kuin neulalta heinäsuovassa

Samaan aikaan vanhemman liiton äitini mielestä olisi syytä suurin piirtein vain mennä naimisiin ensimmäisen poikaystävän kanssa :0 Jos mun olisi niin pitänyt tehdä, olis mun elämä tuhoon tuomittu.

No siitä ensimmäisestä suhteesta erotaan tilastollisesti vähiten. Jatkuvasti kumppania vaihtamalla petaa itselleen yksinäisen loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisöllisyyden voimistuminen. Se, että ihmiset tasaisemmin osallistuisivat lasten hoitoon, olipa heillä omia tai ei. Itse en jaksanut enää kolmatta hommata, sillä aina kaikki hoitoapu tai muu apu oli sellaisen kärkkymisen ja suostuttelun takana, eikä sitä itse asiassa edes juurikaan ollut. Onneksi oli varaa siivoojaan kerran kahdessa viikossa, mutta ystävistä, tuttavista ja sukulaisista oli hyvin vähän apua ja tukea. Tämän kun sanoo ääneen, alkaa se "itepähän lapsesi teit ja miksi niitä tehdään muille hoidettaviksi..." -laulu. Niinpä, mutta tuo juuri sisältää sen syyn, että miksi jengi ei lisäänny. Jotenkin hyvin lapsivihamielinen asenne, jossa lapsi hahmottaa vain työnä, taakkana ja rasitteena perheen ulkopuolisille. Perheen sisällä rakkaus motivoi siihen hoivatyöhön ja se on palkitsevaa, mutta toki myös todella uuvuttavaa. 

Sinähän sen lapsen hahmotat noin, jos yrität sysätä sen hoitoa viattomien niskaan. Ei riitä edes isovanhempien hyväksikäyttö, nyt pitäisi jo ystävienkin hoitaa sitä räkänokkaasi kun itse et pysty. Naurettava ajatuskin. Asia on juurikin niin, että sinä sen hoidat kun olet ainoa joka sitä kakaraa rakastaa, kuten sanoit.

Sano minulle, että sinulla ei ole lapsia?

Ei todellakaan ole, eikä tule. En osaa olla niin itsekäs vaikka miten yrittäisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistetaan nyt se, että nykyistä 18-35v sukupolvea ei myöskään kiinnosta seksi.  Jos ihmistä ei kiinnosta seksi, sitä ei kiinnosta myöskään kumppanin hankkiminen. Ja sillä on jokin merkitys ja luonto on sen niin tarkoittanut.

Täällä 21v opiskelijanainen!

Mulle kumppanin hankkiminen on ehdottomasti kiinnostavampaa kuin seksi. En kuitenkaan koe tarvitsevani juuri nyt kumppania, sillä olen jo yksinäänkin kiireinen, ja en ymmärrä, missä välissä mun pitäisi ehtiä viettää hänen kanssa aikaa?

Ja seksistä sen verran, että en ole mikään miesvihaaja (niin kuin esim. jotkut kavereistani), mutta valitettavasti lähes kaikki kokemuksistani miesten kanssa ovat olleet aika huonoja, monilla eri tavoilla. Lähtökohtaisesti minua ei nykyään kiinnosta seksi miesten kanssa koska en usko että se voisi olla hyvää. Tai ehkä siitä voisi tulla hyvää joskus vuoden päästä kun olen ensin joutunut työllä ja tuskalla opettamaan miestä ja takomaan tiettyjä faktoja omasta ja ylipäätään naisten seksuaalisuudesta hänen päähänsä. (Ei tunnu menevän jakeluun helposti, vaikka kuinka yritän, ja seksi on ihan vain kamalaa ja itsekästä hänen puoleltaan.)

Tiedän, että on poikkeuksia, mutta niiden etsiminen tuntuu kuin neulalta heinäsuovassa

Samaan aikaan vanhemman liiton äitini mielestä olisi syytä suurin piirtein vain mennä naimisiin ensimmäisen poikaystävän kanssa :0 Jos mun olisi niin pitänyt tehdä, olis mun elämä tuhoon tuomittu.

Älä kuuntele äitiäsi, vaan itseäsi. Sinun ei ole mikään pakko tehdä koskaan lapsia, jos et niin halua. Äläkä varsinkaan vielä tuon ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä vastauksista käy hyvin ilmi, että naiset vihaavat miehiä ja miehet vihaavat naisia. Naiset haluaisivat hyötyä miehistä taloudellisesti (rahana tai työsuoritteina) ja miehet haluaisivat hyötyä naisista seksuaalisesti.

Mitäköhän keskustelua olet lukenut? Tai osaatko lukea? Valtaosassa kommenteista naiset kaipaavat miehiltä tasavertaista osallistumista lastenhoitoon.

Tai edes jotain panosta yhteiseksi hyväksi. Tällä hetkellä kaikki paska lisääntymisestä tippuu naisen vastuulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.

Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.

Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?

Olen lapseton ja sinkkumies.

Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.

Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.

Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.

Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.

Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.

Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.

Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.

Tämähän on kunkin miehen ikioma ongelma. Mitäs ei hanki kavereita, harrastuksia ja sosiaalista elämää. Ei se kellekään muullekkaan tule yksin kotona runkkaamalla. Ihan itse pitää ne sosiaaliset verkkonsa rakentaa.

Niinhän miehet tekivätkin. Nyttemmin ne kaikki on feministien toimesta kielletty tai pakotettu ottamaan naiset mukaan jolloin miesten keskeinen sosiaalinen dynamiikka muuttuu täysin.

Verovähennys lapsista. Ekasta 10prossaa, tokasta 20, kolmannesta 30, neljännestä 50, viidennestä 75 ja kuudennesta sata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei kiinnosta pistää 200k euroa riihikuivaa rahaa siihen että elättää lapsen syntymästä 18 vuotiaaksi. Sillä panostuksella saa itselleen jo varsin mukavan elämän.

Miksi kukaan palkkaisi ketään noin itsekeskeisesti ajattelevaa?

Ainakaan minun esimieheni ei ole koskaan kysellyt mihin palkkani käytän. 

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Miten edes yksinäinen, yksin viihtyvä mies edes saisi/löytäisi sellaisen naisen, joka miellyttäisi ja jonka kanssa vois arjen jakaa? En käy baareissa enkä yöelämässä. Ensi viikonlopun olen varannut pihatöille (tykkään vehreästä pihasta kesäisin) ja omille elektroniikkaharrastuksille miesluolassani. Mahdollisesti käyn salillakin. 

Arjestani riittäisi kyllä aikaa perusnätille, itsestään huolta pitävälle naisellekin. 

M37

Kuulostat tosi mukavalta ja vastuulliselta mieheltä, moni sinkkunainen voisi olla sinusta kiinnostunut. Kannattaa kokeilla treffisovelluksia ja -palstoja, kaltasillesi on todella kysyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä vastauksista käy hyvin ilmi, että naiset vihaavat miehiä ja miehet vihaavat naisia. Naiset haluaisivat hyötyä miehistä taloudellisesti (rahana tai työsuoritteina) ja miehet haluaisivat hyötyä naisista seksuaalisesti.

Mitäköhän keskustelua olet lukenut? Tai osaatko lukea? Valtaosassa kommenteista naiset kaipaavat miehiltä tasavertaista osallistumista lastenhoitoon.

Kävin kerran yhden ystäväni luona illalla. Istuttiin siinä iltaa ja juotiin teetä. Heillä oli silloin noin vuoden ikäinen lapsi. Lapsen isä jossain vaiheessa katsoi kelloa ja sanoi, että lapsella alkaa olla iltapuuron aika. Hän keitti lapselle puuron, syötti ja vei lapsen iltatoimille ja nukkumaan. Olen edelleen vaikuttunut, tuollaisia miehiä saisi olla enemmän.

Ajatelkaa niitä melkein 10000 suomalaista lähi- ja sairaanhoitajaa jotka on muuttanut Norjaan ja Ruotsiin tekemään lapsia. Siellä ne meidän lapset nyt ovat.  

Vierailija kirjoitti:

Entiset kodinhoitajat takaisin, silloin etusijalla oli lapsiperheet ja kodinhoitajan sai kotiin yleensä heti esim. lapsen sairastaessa.Nyt kaikki resurssit menee vanhustenhoitoon.

Eläkeikää on nostettu niin mummut ja papat on on vielä työelämässä eikä niistä ole avuksi lapsiperheille esim.sairasta lasta hoitamaan.Ei ole entisajan tukiverkkoja monilla lähettyvillä, varsinkin kun joutunut muuttamaan toiselle puolelle Suomea.

Tavalliset lapisperheet EIVÄT ole koskaan saaneet mitään kodinhoitajia! Se on av-mammojen harhakuvitelma.

Koska vanhuksia on paljon, on itsestäänselvää, että heidän hoitamiseensa menee resursseja. Niitä resursseja ei voi eikä pidä siirtää lapsiperheille.

Nykyään mummot hoitavat lastenlapsia enemmän kuin koskaan ennen historian aikana.

Mitään turvaverkkoja ei ole koskaan ollut kaikilla. Ennen elämä oli yksinäistä puurtamista. Nykyään elämä on helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä lapsia hankittaisiin vaikka miten, jos kaikki saisivat vain sen isän roolin.

Vauva-aikana tekisi töitä enemmän kuin koskaan, pikkuisen leikittäisi lastaan, kävisi joskus hiekkiksellä ja saisi kaikkien ihailun. Ei tarvitsisi tehdä kotitöitä, joskus veisi roskat.

Ja sitten kun kotoa ei irtoa, niin voisi oikeutetusti hakea vieraista.

Ei olisi mitään vaikeutta jättää lasta toiselle vanhemmalle ja lähteä kavereiden kanssa mökille, monta kertaa vuodessa.

Kukaan ei koskaan syyllistäisi, jos pikkusen kuitenkin panostaisi.

Kokonaisvaltainen vastuu lapsesta, mitä se semmonen on? Ei kuulu isille.

Mutta tämä ei ole Suomen syntyvyyden tason juurisyy. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että miehet olisivat poikkeuksellisen passiivisessa roolissa. Päinvastoin, isät ovat aktiivisempia, kuin ikinä lasten kanssa. Poissaolevat isät näkyvät kyllä Suomen lastensuojelussa: peräti 80 prosenttia lastensuojelun asiakkaina olevia perheitä yhdistää jollain tavalla poissaolevat isät. Se on tyly lukema.

Mutta syntyvyyttä rassaavat kautta länsimaiden korkeat elinkustannukset, minkä vuoksi lapsia ei voida tehdä ainakaan kovin montaa. Vielä keskeisempi syy on se, että naiset alkavat saada lapsia vasta 30+ ikäisenä, joka automaattisesti pienentää perhekokoja. Suomessa lisäksi miesten syrjäytymisepidemia vaikuttaa keskeisesti.

No tämä, miehet ovat nyt aktiivisempia vanhempina kuin koskaan. Verrattuna mihin? Ovatko yhtä aktiivisia kuin äidit? Voiko äitien kohdalla puhua kuinka "aktiivisia" ovat vanhempina? Jo tämä puhetapa kertoo, että pääsääntöisesti äiti on se kokonaisvastuun ottava todellinen vanhempina ja isät sitten osallistuvat, toiset enemmän toiset vähemmän.

Bare minimun riittää isillä edelleen siihen, että on ns. hyvä vanhempi.

Että paremmin kuin eilen ei ole riittävän hyvä alku?

Ajatellen, että naiset Suomessa ovat olleet työelämässä yhtä paljon kuin miehet about viimeiset 60 vuotta ja meillähän ei varsinaista kotiäiti-kulttuuria koskaan ole ollutkaan, joten hiukan pidemmällä pitäisi olla kuin "hyvässä alussa".

Ei enää pitäisi olla sotiakaan, mutta silti niitä on jatkuvasti. Se mitä pitäisi olla ja miten asiat on, on kaksi ihan eri asiaa.

Turha odottaa kummoista tai ainakaan kovin laajaa kehitystä, jos kaikki palaute mitä on tarjota, on moitteita siitä miten pitäisi olla parempi tässä ja tässä, sivuuttaen ne asiat missä on parannusta tapahtunut.

Mä en sanonut ettei kehitettävää ole, mutta ei miehet oo niin erilaisia sen suhteen, että jos kehitystä on tapahtunut, niin samoin kuin naisetkin, niin pieni positiivinen palaute on paljon hedelmällisempää kuin sättiminen siitä, kuinka se olis pitänyt tapahtua oikeastaan jo 50 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitäisi kiinnostua kilteistä ja kunnon miehistä enemmän sekä tehdä aloitteita miesten suuntaan. On paljon miehiä maalaiskylissä joilla ei naiskokemuksia ja tähän asiaan pitäisi saada muutos.

Ja miksi nainen haluaisi muuttaa autioituneeseen maalaiskylään, jossa ei ole työpaikkoja eikä oikein mitään muutakaan? Pari mummelia ja kokematon mies, jolle hänen pitäisi kädestä pitäen opettaa kaikki.

Mitkähän "kaikki" asiat pitäisi opettaa sellaiselle miehelle? Jos mies asuu yksin hän on varmaan oppinut tekemään kodinhoitotöitä ja ruokaa ym. seksi ei ole kuitenkaan mitään kovin vaikeaa ja asuinpaikkaa voi tarvittaessa muuttaa.

Tuntuu että (nykyisin?) naisille pitäisi olla kaikki valmista ja sellaista joka sopii heidän omaan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitäisi kiinnostua kilteistä ja kunnon miehistä enemmän sekä tehdä aloitteita miesten suuntaan. On paljon miehiä maalaiskylissä joilla ei naiskokemuksia ja tähän asiaan pitäisi saada muutos.

Ja miksi nainen haluaisi muuttaa autioituneeseen maalaiskylään, jossa ei ole työpaikkoja eikä oikein mitään muutakaan? Pari mummelia ja kokematon mies, jolle hänen pitäisi kädestä pitäen opettaa kaikki.

Mitkähän "kaikki" asiat pitäisi opettaa sellaiselle miehelle? Jos mies asuu yksin hän on varmaan oppinut tekemään kodinhoitotöitä ja ruokaa ym. seksi ei ole kuitenkaan mitään kovin vaikeaa ja asuinpaikkaa voi tarvittaessa muuttaa.

Tuntuu että (nykyisin?) naisille pitäisi olla kaikki valmista ja sellaista joka sopii heidän omaan elämään.

Miksi mielestäsi kenenkään pitäisi ottaa elämäänsä mitään mikä ei sovi itselle?

Siellä se sosialisti vapaamatkustaja alapeukuttaa. Raha on ainut asia, millä ihmisten motivaatiota oikeasti ohjaillaan. Nyt raha kannustaa olemaan hankkimatta lapsia. Kaikki palvelut saa tänään ja pienet nettotulot voi käyttää omaan napaan, kun ymmärtää olla tekemättä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni tuntunut siltä että tämä yhteiskunta ei ole minua varten ja että minä en kuulu tähän yhteiskuntaan muulla tapaa kuin että käyn töissä ja maksan veroja jotta joku tämä yhteiskunta toimii.

Korona aikana minut haluttiin eristää kokonaan yhteiskunnasta pois ja päättäjät uhkasivat kieltää minulta myös työnteon.

Miksi minä tekisin lapsia tälläiseen yhteiskuntaan jota en koe omaksi?

Olen lapseton ja sinkkumies.

Juuri tämä! Yhteiskunta, ja myös naiset, ovat tehneet täydellisen selväksi että vihaavat minua ja kaikkea mitä edustan. Haistakaapa köntsä.

Tämä on sitä miesten syrjäytymisongelmaa, mikä vaikuttaa syntyvyyteen kyllä myös. Miehet eivät yllä sille tasolle, mitä korkeakoulutetut naiset toivovat lastensa isän olevan. Miehet syrjäytyvät perheen perustamisesta monella tavalla, mutta suurin syy tähänkin ovat naisten rajusti nousseet koulutus/tulotasot, joka jättää luonnollisesti ison osan miehistä perheen perustamisen ulkopuolelle. Miesten täytyisi tulla yhteiskunnan portailla reilusti ylöspäin, että korkeasti koulutetut naiset voisivat edes harkita miestä lastensa isäksi. Saatika avo/aviomieheksi.

Nyt puhut pehmoisia. Syrjäytynyt on sellainen kuka ei käy töissä, sillä ei ole ystäviä ja se on vain kotona.

Itse puhuin vain siitä että en koe kuuluvani tähän yhteiskuntaan. Minä käyn töissä jotta muut ihmiset saavat rahaa mutta tämä yhteiskunta ei tarjoa tai anna minulle juuri mitään.

Korona aika sen todisti että minä en ole toivottu ihminen tänne ja että minulta haluttiin evätä myös työnteko.

Tämä syö halua lisääntyä huomattavasti minulta koska veroja maksan hirmuisesti palkasta ja en siitä hyödy juuri millään tapaa, monet muut ihmiset saavat sen hyödyn toisin kuin minä.

Kuten kirjoitin, miehet voivat syrjäytyä parisuhde- ja perhe-elämästä monella tavalla. Miesten syrjäytyminen näkyy useilla tasoilla. Rajuimmin se näkyy siinä, että miehestä ei ole tietoa juuri missään. Osa syrjäytyy sosiaalisista suhteista ja sitä kautta myös usein perhe-elämästä. Osa saattaa käydä töissäkin, mutta syrjäytyy kevyellä tasolla kotiin, eikä kukaan välttämättä tiedä työpaikan ulkopuolella tällaisen miehen olemassaolosta.

Tämähän on kunkin miehen ikioma ongelma. Mitäs ei hanki kavereita, harrastuksia ja sosiaalista elämää. Ei se kellekään muullekkaan tule yksin kotona runkkaamalla. Ihan itse pitää ne sosiaaliset verkkonsa rakentaa.

Niinhän miehet tekivätkin. Nyttemmin ne kaikki on feministien toimesta kielletty tai pakotettu ottamaan naiset mukaan jolloin miesten keskeinen sosiaalinen dynamiikka muuttuu täysin.

Voiko tästä alapeukutuksesta päätellä että naiset haluavat hallita miten miesten pitäisi verkostoitua sosiaalisesti? Eikö todellakaan miehillä saa olla mitään mihin nainen ei pääse puuttumaan? Oletteko sadisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä lapsia hankittaisiin vaikka miten, jos kaikki saisivat vain sen isän roolin.

Vauva-aikana tekisi töitä enemmän kuin koskaan, pikkuisen leikittäisi lastaan, kävisi joskus hiekkiksellä ja saisi kaikkien ihailun. Ei tarvitsisi tehdä kotitöitä, joskus veisi roskat.

Ja sitten kun kotoa ei irtoa, niin voisi oikeutetusti hakea vieraista.

Ei olisi mitään vaikeutta jättää lasta toiselle vanhemmalle ja lähteä kavereiden kanssa mökille, monta kertaa vuodessa.

Kukaan ei koskaan syyllistäisi, jos pikkusen kuitenkin panostaisi.

Kokonaisvaltainen vastuu lapsesta, mitä se semmonen on? Ei kuulu isille.

Mutta tämä ei ole Suomen syntyvyyden tason juurisyy. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että miehet olisivat poikkeuksellisen passiivisessa roolissa. Päinvastoin, isät ovat aktiivisempia, kuin ikinä lasten kanssa. Poissaolevat isät näkyvät kyllä Suomen lastensuojelussa: peräti 80 prosenttia lastensuojelun asiakkaina olevia perheitä yhdistää jollain tavalla poissaolevat isät. Se on tyly lukema.

Mutta syntyvyyttä rassaavat kautta länsimaiden korkeat elinkustannukset, minkä vuoksi lapsia ei voida tehdä ainakaan kovin montaa. Vielä keskeisempi syy on se, että naiset alkavat saada lapsia vasta 30+ ikäisenä, joka automaattisesti pienentää perhekokoja. Suomessa lisäksi miesten syrjäytymisepidemia vaikuttaa keskeisesti.

No tämä, miehet ovat nyt aktiivisempia vanhempina kuin koskaan. Verrattuna mihin? Ovatko yhtä aktiivisia kuin äidit? Voiko äitien kohdalla puhua kuinka "aktiivisia" ovat vanhempina? Jo tämä puhetapa kertoo, että pääsääntöisesti äiti on se kokonaisvastuun ottava todellinen vanhempina ja isät sitten osallistuvat, toiset enemmän toiset vähemmän.

Bare minimun riittää isillä edelleen siihen, että on ns. hyvä vanhempi.

Että paremmin kuin eilen ei ole riittävän hyvä alku?

Ajatellen, että naiset Suomessa ovat olleet työelämässä yhtä paljon kuin miehet about viimeiset 60 vuotta ja meillähän ei varsinaista kotiäiti-kulttuuria koskaan ole ollutkaan, joten hiukan pidemmällä pitäisi olla kuin "hyvässä alussa".

Jos kerran naisten asema on ollut jo noin kauan sama ja syyllistämistä halutaan ulottaa historiaan, niin miksi naiset on nykyään niin paljon huonompia kasvattajia kuin vuosikymmeniä sitten? Naisethan sen on kuulemma aina yksin tehneet ilman mitään apua mistään tai keneltäkään, niin miksi te olette huonompia kuin vanhempanne, jos tilanne on nykyäänkin sama? Tänä päivänä naistenhan sanotaan olevan parempia kuin koskaan aikaisemmin.