Päihteettömät ihmiset! Miten rentoudutte ja mistä saatte mielihyvää?

Tuuuuupakkkkkkaaaaaa Viiiiinaaaa Ja VILLIT NAISETTT.......

Ei todellakaan. vaan ruoka/ Kulttuurit / matkustaminen / luonnossa oleminen ja kaikki muu ylipäätään ympärillä tapahtuva on parempaa kuin yksikään kalja tai kummasätkä 

Elämässä voi ja pystyy nauttimaan vaikka jokaisesta hengenvedosta jos HALUAA niin se on ja tulee olemaan

Vierailija kirjoitti:

Ulkoilu, juoksulenkki, tanssi, hyvä kirja, elokuva/sarjan jakso, pelaaminen, käsityöt - ihan mitä vain mihin voi uppoutua ja unohtaa stressaavat ajatukset.

Alkoholia kannattaa käyttää vain harvoin ja silloinkin lääkkeeksi. Kulaus alkoholia riittää kurkkukivun/yskän hoitoon ja annos konjakkia suuren järkytyksen jälkeen.

Jos henkilöllä on todellinen alkoholiongelma, niin alkoholia ei voi ottaa edes lääkkeeksi, harvoin ja silloin tällöin. Kun sen tietää, että alkoholisti kun ottaa kulauksen alkoholia vaikka kuukauden tauon jälkeen, niin sitten sitä taas mennään. Alkoholistin tila vain pahenee, jos hän ei luovu alkoholista kokonaan. Itse olen juuri sellainen, jolle jokin alkoholin silloin tällöin lääkkeeksi ottaminen olisi vielä tyhmempää kuin laittaa bensiiniä dieselauton tankkiin.

Olen ollut kohta 15 vuotta raittiina. Aikoinaan kävin läpi tosi vaikean avioeron ja siinä sitten aloin lääkitä oloani alkoholilla, koska en osannut asioita käsitellä millään muulla tapaa. Tuhoksi koitui. Join syksystä 2003 syksyyn 2008 ja löysin itseni vankilasta ryyppykaverin hengiltä kuristaneena.

Tämän takia en alkoholiin koske. En mistään hinnasta. Pitää kantaa vastuu omasta elämästä ja valinnoistaan, joten en voi kajota alkoholiin, koska tiedän, miten se minuun vaikuttaisi. Kyllä ne järkytykset ym. tunnetilat pitää pystyä käsittelemään muilla keinoin kuin ottamalla kulaus alkoholia. Sitä voi tehdä alkoholin kohtuukäyttöön kykenevä henkilö, mutta ei alkoholisti.

Tässä joku aika sitten luin jostain, kuinka alkoholisti on muuttunut alkoholin kohtuukäyttäjäksi, koska ei halunnut kaiken kokemansa jälkeenkään elää absolutistina. Koki, ettei se sovi hänelle, joten opetteli kohtuukäyttöön. No, kukin tavallaan ja jos joku alkoholisti jotenkin jollain tapaa pystyy muuttumaan kohtuukäyttäjäksi, niin mikäs siinä. Mutta tämän alkoholistin juominen ei tullutkaan maksamaan toisen ihmisen henkeä. Jos olisi, niin olisiko hän jatkanut juomista sen jälkeen?

Alkoholismia on niin monenlaista, että joltain onnistuu se, mikä ei monelta muulta alkoholistilta onnistuisi ikinä. Aina on harvinaisuuksia joukossa, puhutaan sitten alkoholismista tai mistä tahansa aiheesta. Onhan noita maailmanennätyksiä tehty. Yksi tempaisee niin, ettei kukaan toinen tempaise koskaan.

Se, kun luin alkoholistista, joka oli opiskellut itsensä alkoholin kohtuukäyttäjäksi, ei saanut minua ajattelemaan, että VAU! Minä haluan kanssa. Ei. Jo vuodesta 08 olen järkeillyt asian siten, että kun kerran minun juomisen takia on ihmishenki mennyt, niin kyllä ne on meikäläisen juomiset juotu. Sillä menen loppuun asti.

Ja mitä olen muiden alkoholistien elämiä nähnyt, niin kyllähän se on aina niin mennyt, ettei sitä halua raitistua ole löytynyt ja jos joku on pienen tauon jälkeen alkanut juoda uudelleen, niin sitten on juonut itsensä hautaan. Välissä on ollut jotain puheita lopettelusta, mutta niin vaan on viina kuitenkin vienyt.

Se että ei tarvitse ähertää 8 kuuteentoista on se ihanin asia. En ole mikään juoksuhihna työntekijä jonka paikalle otetaan uusi muurahainen kun akkuni on vähissä.

Lotto on se mistä minä nautin. Ja sen tuomasta elämäntapa muutoksesta. Päihteistä en ollenkaan nauti enkä ole nauttinut enää yli 12 vuoteen.

Oma ranch sen hoitaminen eläimet , ai että. Tätä kutsutaan elämäksi.

urheilu ja meditointi.

Miten päihteistä voi nauttia? Esim .alkoholi saa vain ihon  punaiseksi, askeleet ja tasapainon epävakaiksi ja sitten alkaa vituttamaan oma mongertava puhe ja ehkä myös oksettava olo ja päättää, että koko touhussa ei ole mitään järkeä, kun  siitä ei saa mitään iloa, vaan haittoja.

Miksi usein ohjeistetaan luonnossa liikkumiseen.

Monella alkoholin käyttämiseen kuuluu olennaisena osana ihmisten seura baarissa, vilinää, taustamelua.

Täysin erilaista mitä luonto voi tarjota. Olisiko antaa muutakin vinkkiä kuin perinteinen hiljaisuus on parasta lääkettä. Liikunta on varmasti hyvä keino mutta moniko alkoholin lopettanut jaksaa kuntoilla yksin?

Tulisi löytää samankuntoinen kaveri seuraksi.

Liian rauhallinen ympäristö ja yksin jääminen ovat todennäköisesti iso syy ettei raitistuminen onnistu.

Alkoholi = tarpeeksi kun juot niin kuolet. Aluksi se on hauskaa nousuhumalan tuoma fiilis , euroopan omistaja olot sun muut hienoudet, mutta tämä kääntyy lopulta sinua vastaan. Lopullta heräät jostain asunnosta mitä kodiksi kutsutaan, kuset ja paskat housussa omasta oksennuksesta, röökin ja vanhan viinan hajuisesta mörskästä.

Marihuana = Alkuun ihan jees, ajattelet syvempiä saat ideoita olet monipuolinen.

Pidempäåän käytettynä, olet ÖÖ mitä ÖÖ mitä ÖÖ mitä, hidastut et saa nautintoa mistään haluat löhötä syödä karkkia ja vetää rasvaista ruokaa. Olet maailman hitaimpia mitä tulee pääkopan sytykseen. Vedät liian pitkään alkaa skitsottaa ajatukset harhailee möröissä kuolemassa ja negatiivisissa asioissa, loulta masennut.

Päihteet sopii noin 5-15% koko kantaväestöstä mitä tulee esim: suomen maahan. Niin se on loput kuvittelee että hallitsee sen muttei osaa ilman (eli ei lopulta hallitsekkaan). Harva ihminen pystyy 18vuotiaasta 90vuotiaaksi ottamaan lasillisen ruuan kanssa. 

Monella se ampuu yli sen näkee ihan rikostilastoissa(pahoinpitelyt, rosvoilut yms).

Vierailija kirjoitti:

Miten päihteistä voi nauttia? Esim .alkoholi saa vain ihon  punaiseksi, askeleet ja tasapainon epävakaiksi ja sitten alkaa vituttamaan oma mongertava puhe ja ehkä myös oksettava olo ja päättää, että koko touhussa ei ole mitään järkeä, kun  siitä ei saa mitään iloa, vaan haittoja.

Mitä lisäarvoa tämä kommentti tuo keskusteluun? 

Liikunta, matkustelu, elävä musiikki, elokuvat, seksi, hyvä ruoka ja juoma, hyvä seura, nukkuminen ja lekottelu sängyssä, harrastukset jne.

Päihteiden jatkuva käyttö muuttaa elimistön tuntemuksia siten että yllä mainituista asioista ei tule enää mielihyvää vaan on vain pakonomainen tarve saada päihdettä oli se sitten opiaattia, bentsoja tai jotain muuta.

Rentoudun luonnossa, uiden, meloen tai kävellen. Myös kunnon pano rentouttaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ihmiset teette esimerkiksi viikonloppuisin jos ette juo? Tai mitä te teette uutenavuotena,juhannuksena tai vappuna?

Yksin kotonako kun muut pitää hauskaa?

Sulla menee nyt hauskanpito ja juominen sekaisin keskenään. Kun muutaman kerran oot ollut raittiina juovien keskellä, niin alat pohtimaan onko se juominen sittenkään hauskanpitoa. Usein riidellään, itketään ja tehdään asioita jotka myöhemmin kadottavat. Ihmiset ovat kuin zombeja alkoholin alaisena.

Mun oli vaikea juomisen lopettamisessa lähteä ajoissa kotiin kun aloin kyllästymään muiden juomiseen. Tuntui, että petän muut kunnes tajusin, että eihän ne edes muistanut missä kohti olin poistunut. Miksi eläisin siis muille.

Uutena vuotena, vappuna ja juhannuksena tehdään hyvää ruokaa, koristellaan teeman mukaisilla koristuksilla ja juhlitaan niinkuin muutkin juhlivat, ilman sitä viinaa. Ei ole vaikeaa lopulta, vaikka toki minustakin tuntui tuolta kun vielä olin viinan kirouksen alainen.

Erilaiset liikuntaharrastukset, joissa tapaa myös muita ihmisiä. Liikuntaharrastukset yhdistävät ihmisiä terveellä tavalla, toisin kuin alkoholi. Liikunta ja pienetkin sosiaaliset kohtaamiset rentouttavat. Harrastusten ei tarvitse olla varsinaisesti ryhmäliikuntaa, esimerkiksi samalla kuntosalilla käydessä tutustuu helposti samoihin aikoihin treenaaviin. Jos liikuntamotivaatio joskus katoaa, harrastuksissa jaksaa silti käydä, kun tietää tapaavansa siellä tuttuja.

Minulle joskus päihdekuntoutuksessa sanottiin, että kun jättää päihteet tarvitsisi tulla viisi uutta aktiviteettia tilalle. Ihan orjallisesti en tuota noudata ja harrasteet/aktiviteetit vaihtelevat ajoittain. Minua rentouttaa uiminen, askartelu ja piirtäminen, kuntosali, avanto, luonnossa oleminen, taidemuseot ja -galleriat ja koirien seura.

Vierailija kirjoitti:

Miksi usein ohjeistetaan luonnossa liikkumiseen.

Monella alkoholin käyttämiseen kuuluu olennaisena osana ihmisten seura baarissa, vilinää, taustamelua.

Täysin erilaista mitä luonto voi tarjota. Olisiko antaa muutakin vinkkiä kuin perinteinen hiljaisuus on parasta lääkettä. Liikunta on varmasti hyvä keino mutta moniko alkoholin lopettanut jaksaa kuntoilla yksin?

Tulisi löytää samankuntoinen kaveri seuraksi.

Liian rauhallinen ympäristö ja yksin jääminen ovat todennäköisesti iso syy ettei raitistuminen onnistu.

Itse en käytä päihteitä paljon ja en käy ravintoloissa juomassa tai hakemassa seuraa. Liikuntaa voi harrastaa rauhallisemmin ja välillä ottaa vähän enemmän itsestään irti. Luonto on paikka missä mieli rauhoittuu kun ei ole muita ihmisiä häiritsemässä. Ihmetyttää jos ihminen ei osaa viettää aikaansa yksin.

Tuntuu oudolle, että joku hakee päihteiden tilalle vaihtoehtoa rentoutua. Siis kun itse rentoudun kun pääsen töistä kotiin, syötyä ja kahvit keitettyä. Vkl nukun vähän pidempään, käyn kavereiden kanssa kaupungilla tai kahvilla tai leffassa, siis ihan normaalia elämää. Itseasiassa ajatus päihteistä ahdistaa enemmänkin, et pitäis alkaa arvokasta vapaa aikaa tuhlaamaan siihen et on pienessä pöhnässä, unenlaatu heikkenee ja en voi nähdä ja kokea asioita selvänä.

Raitis elämä ilman päideongelmaakin on ihanaa.

Näin vanhemmiten hiljaisuus ja se ettei tarvitse olla tekemisissä kuin haluamiensa ihmisten seurassa vaikka yksinolo on sitä parasta aikaa myöskin ajoittain. Kunnon parisuhde myös auttaa ja koiran kanssa ulkoilu sekä mökillä puuhastelu ja remppailu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi usein ohjeistetaan luonnossa liikkumiseen.

Monella alkoholin käyttämiseen kuuluu olennaisena osana ihmisten seura baarissa, vilinää, taustamelua.

Täysin erilaista mitä luonto voi tarjota. Olisiko antaa muutakin vinkkiä kuin perinteinen hiljaisuus on parasta lääkettä. Liikunta on varmasti hyvä keino mutta moniko alkoholin lopettanut jaksaa kuntoilla yksin?

Tulisi löytää samankuntoinen kaveri seuraksi.

Liian rauhallinen ympäristö ja yksin jääminen ovat todennäköisesti iso syy ettei raitistuminen onnistu.

Ap kysyi mikä rentouttaa, ja luonto rentouttaa monia. Ap ei kysynyt, miten korvata päihteiden tarjoama sosiaalinen elämä toisenlaisella.

Olen ollut useamman vuoden ilman päihteitä.

Päide-elämä on pseudoelämää. Istua törötät mitään tekemättä hirmu fiilareissa ja vedät viinaa tai muita tuotteita. Sivusta katsoen se näyttää hulluudelta. Elämä valuu ohi. Kuolinvuoteella voi todeta että mitään en ole elämässä kokenut mutta hyvältä tuntui.

Paitsi että päihde muuttuu pitkäksi pimeäksi tunneliksi kohti hautaa. Jossain vaiheessa toteaa ettei voi lopettaa, kuolee päihteisiin, mutta ei se mitään.

Sitten kun pääsee irti, ei todellakaan halua siihen painajaiseen takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi usein ohjeistetaan luonnossa liikkumiseen.

Monella alkoholin käyttämiseen kuuluu olennaisena osana ihmisten seura baarissa, vilinää, taustamelua.

Täysin erilaista mitä luonto voi tarjota. Olisiko antaa muutakin vinkkiä kuin perinteinen hiljaisuus on parasta lääkettä. Liikunta on varmasti hyvä keino mutta moniko alkoholin lopettanut jaksaa kuntoilla yksin?

Tulisi löytää samankuntoinen kaveri seuraksi.

Liian rauhallinen ympäristö ja yksin jääminen ovat todennäköisesti iso syy ettei raitistuminen onnistu.

Itse en käytä päihteitä paljon ja en käy ravintoloissa juomassa tai hakemassa seuraa. Liikuntaa voi harrastaa rauhallisemmin ja välillä ottaa vähän enemmän itsestään irti. Luonto on paikka missä mieli rauhoittuu kun ei ole muita ihmisiä häiritsemässä. Ihmetyttää jos ihminen ei osaa viettää aikaansa yksin.

Ilmoitat ettet käytä juurikaan päihteitä etkä käy ravintoloissa ihmisten takia ja pidät luonnossa liikkumisesta. Millä tavalla tämä auttaa kysyjää joka käyttää päihteitä, käy ravintoloissa seuran vuoksi eikä pidä luonnossa liikkumisesta?

Käsittääkseni muut asiat tuntuvat joltakin vasta kun

a) päihteiden käytöstä on oltu erossa jonkin aikaa (viikkoja, pari kuukautta?) ja

b) arki ja mieli on saatu normalisoitua / rauhoitettua niin, ettei koko ajan ole jokin kivi kengässä eli hirveä stressi tai kiire