Päihteettömät ihmiset! Miten rentoudutte ja mistä saatte mielihyvää?

Tiedän lätsäävän reaktion jo tätä kirjoittaessani, mutta annan silti jollekin apua hakevalle mahdollisuuden yrittää toipua.

Vuorokausi- ja ruokarytmi on se A ja O. Jossa herätys aamulla esim klo 7:45 ja heti aamiainen klo 8, Lounas klo 11, päiväkahvi ja pieni hyvä klo 14, päivällinen klo 16 ja iltapala klo 19:30. Rauhoittuminen yötä varten klo 21 (kuten Siri sanoisi) ja nukkumaan klo 22 illalla.

Ulkoilu aamupäivisin ja alku iltapäivällä. Muut työt ja tehtävät näissä väleissä.

Ystävien tapaaminen on huippua, (mutta ei yö biletyksiä.)

Raittiina ja päihteettä pitää olla aika pitkään, ennen kuin elimistö on saanut korjattua väärät hormonit ja suolistobakteerit ja aivojen välittäjäaineet. Onnen ja ilon tunteet tulevat sieltä vähitellen. Ne koostuvat aivan arkisista jutuista. Oksitosiiniä kannattaa metsästää mieleisistä tekemisistä. Liikunta ulkona, jossa edes yksi sykkeen nousu, auttaa elimistöä korjaus hommissa. Vähän pidempi lenkki antaa juuri sitä dopamiinia, josta se huumaava olo tulee. Eli pitkän hiihtolenkin jälkeen olo on niin ihana, ettei mitään muuta kaipaa. Vaikka hyvä olo menee aikanaan ohi, jää sitä oloa kaipaamaan niin paljon, että jää liikunta koukkuun. Ja sekös on parasta elimistölle.

Jos on voimia, niin lihaskuntoa voisi hoitaa, kun jaksaa. Ulkokuntosaleja, ilmaisia on joissain paikoissa. Puntit voi ostaa kotiin.

Nauraminen, huumori, hyvä mieli ja toisten auttaminen, tekevät hyvää. Ja jos mitenkään mahdollista, niin stressin vähentämiseen voisi alkaa etsiä keinoja. Siihen sitten saakin käyttää koko oman ja naapureiden älykapasiteetin,

Mutta jos stressin vähentämis keinoja löytyy, niin tänne jakoon vaan.

Keino on siis vuorokausi- ja ruokarytmi.

Ystävien ja tuttavien kanssa vietetty aika on parasta! Nautin ja rentoudun myös kauniin maiseman äärellä. Liikunta tuo iloa ja auttaa stressiin.

Yritä löytää myös keinoja olla stressaamatta. Oikeastaan elämässä on tosi vähän asioita, joista kannattaa ottaa stressiä. Harjoittele rentoutumista.

Tsemppiä!

Luonnossa/vesillä liikkuminen säällä kuin säällä auttaa, ja moni muukin asiabtuo elämään iloa mutta kyllä seksi (puolison tai parisuhteen tai vaikka seksikunppanin kanssa tai sitten ihan oma kiva) on aika tärkeä rentouttaja.

Eihän nämä tunnu miltään päihderiippuvaisesta, ymmärrän hyvin että riippuvuuden aiheuttama imu on todella vahva ja riippuvuuden täyttyminen on ylivertainen nautinto jolle ei edes seksi pärjää...jotta saisi kicksejä kajakkimelonnasta tai edes hyvästä panosta täytyy valitettavasti ensin päästä kuiville.

Kuiville pääsyyn liittyy tietysti se riemu ettei tarvitse kärsiä niitä riippuvuuden tuskia. Ei ole vähäisiä nekään tuskat. Lisäksi se jossain vaiheessa alkava elämän hiipuminen,nkun kroppa kärsii, työelämä hylkii ja lähimmäiset ottaa etäisyyttä. Anteeksi jos kuulostaa kovalta, mutta näinhän se aika isolla todennäköisyydellä menee.

Ilman viinaa 3v.

Ompelen vaatteita, golfaan, kudon, maalaan tauluja, sisustan kotia.

Kuuntelen historia- ja politiikka-aiheisia blogeja kun puuhaan.

Harrastukset vaihtelee, nyt etsin verhoilu- tai etnisen ruoan kursseja.

Miehen kanssa käydään kävelyllä, leffassa, teatterissa, oopperassa, konserteissa ja tapahtumissa, ravintoloissa ja terasseilla. Juon siellä alkotonta olutta.

Ja käyn töissä. Ei meinaa kellon tunnit riittä.

Ja matkustellaan, nyt tekis mieli Australiaan.

Kyse on muutoksesta. Lähde ilon kautta, mieti mitä oot aina halunnut tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Olen pahoillani tylyydestä, mutta jos et kestä yksinoloa selvinpäin, suhteesi alkoholiin ei ole terve. Tarvitset apua, jos et kestä omaa seuraasi ilman päihteitä. Tsemppiä jatkoon!

Tylsyyttä on kyllä elämä mutta kestän kyllä yksinoloa selvinpäin, en minä esimerkiksi arkisin juo koskaan vaikka olen yksin koska töihin mentävä aamulla. Jos en kestäisi yksinoloa selvinpäin niin silloin minä joisin päivittäin. 🤔

Olet siis selvinpäin arkisin, koska on pakko, ettei työ kärsi. Onneksi olkoon, et ole vielä rappioalkoholisti. Jos ei olisi töitä, joisitko?

Jos ei olisi töitä niin varmasti joisin myös arkisin sitten koska muuten elämä olisi todella tylsää. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Olen pahoillani tylyydestä, mutta jos et kestä yksinoloa selvinpäin, suhteesi alkoholiin ei ole terve. Tarvitset apua, jos et kestä omaa seuraasi ilman päihteitä. Tsemppiä jatkoon!

Tylsyyttä on kyllä elämä mutta kestän kyllä yksinoloa selvinpäin, en minä esimerkiksi arkisin juo koskaan vaikka olen yksin koska töihin mentävä aamulla. Jos en kestäisi yksinoloa selvinpäin niin silloin minä joisin päivittäin. 🤔

Olet siis selvinpäin arkisin, koska on pakko, ettei työ kärsi. Onneksi olkoon, et ole vielä rappioalkoholisti. Jos ei olisi töitä, joisitko?

Jos ei olisi töitä niin varmasti joisin myös arkisin sitten koska muuten elämä olisi todella tylsää. 🤔

Surullista, mutta ei toivotonta - olethan vielä yhteiskunnassa kiinni. Kannattaa nyt herätä siihen, että se ihan tavallinen elämä tuntuu tylsältä ja sitä haluaa paeta päihteisiin. Mitä pidemmälle tilanne pääsee, sitä isompi työ on edessä. 

Stressin poistoon auttaa stressihormonien poisto. Joko vähentämällä stressiä aiheuttavia asioita tai tekemällä stressihormonia purkavia asioita. Esim. liikunta, avantouinti ja jääkylmä suihku ensiapuna.

Ulkona liikkuminen kuten uinti tai melominen luonnonvesissä, hiihtäminen, patikointi ja maastopyöräily irrottavat työstä ja huolista.

Joskus tarvitaan jotain jännittävämpää ja keskittymistä vaativaa "uutta". Vaikka ratsastusta, laskettelua tai seikkailupuistossa kiipeilyä.

Liikunnan jälkeen saunominen (ja uinti) ja seksiä.

Mielihyvää tuovat antoisat keskustelut ystävien, puolison ja perheen kanssa.

Asioiden aikaansaaminen ja tekeminen. Tekemättömyys usein ahdistaa ihmisiä.

Mukavien/hyödyllisten tavoitteiden toteuttaminen. Vaikka painonpudotus, kieltenopiskelu, soittaminen, matkan/remontin suunnittelu ja siihen säästäminen.

Lukeminen, musiikki, käsityöt, puutarhanhoito, sienestys, kalastus, marjastus, maalaaminen.

Hyvät yöunet. Joskus päiväunet. Äänikirjat.

Välillä maisemanvaihdos pienessä tai suuressa mittakaavassa, vaikka kahvilakäynti. Uusi kokemus.

Rukous.

Mieltä painavien asioiden kirjoittaminen paperille. Ratkaisuiden keksiminen ja toteuttaminen niihin, mihin voi.

Hyvät tuoksut.

Viikonloppuihin kuuluu ylläolevia asioita koti- ja pihatöiden lisäksi. Ei siinä ehdi päihteitä kaivata. Juhlissakin tärkeintä ovat hyvä seura ja ruoka. Koristellaan koti juhlaan sopien. Syödään hyvin perheen, suvun tai ystävien kanssa. Pelataan pelejä, lauletaan ja musisoidaan. Jutellaan. Eri juhliin kuuluu niille ominaisia perinteitä; Jouluna pukki lahjoo, vappuna paistetaan munkkeja ja eväsretkeillään, juhannuksena veneillään, poltetaan kokko ja saunotaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Olen pahoillani tylyydestä, mutta jos et kestä yksinoloa selvinpäin, suhteesi alkoholiin ei ole terve. Tarvitset apua, jos et kestä omaa seuraasi ilman päihteitä. Tsemppiä jatkoon!

Tylsyyttä on kyllä elämä mutta kestän kyllä yksinoloa selvinpäin, en minä esimerkiksi arkisin juo koskaan vaikka olen yksin koska töihin mentävä aamulla. Jos en kestäisi yksinoloa selvinpäin niin silloin minä joisin päivittäin. 🤔

Olet siis selvinpäin arkisin, koska on pakko, ettei työ kärsi. Onneksi olkoon, et ole vielä rappioalkoholisti. Jos ei olisi töitä, joisitko?

Jos ei olisi töitä niin varmasti joisin myös arkisin sitten koska muuten elämä olisi todella tylsää. 🤔

Surullista, mutta ei toivotonta - olethan vielä yhteiskunnassa kiinni. Kannattaa nyt herätä siihen, että se ihan tavallinen elämä tuntuu tylsältä ja sitä haluaa paeta päihteisiin. Mitä pidemmälle tilanne pääsee, sitä isompi työ on edessä. 

Näin tilanne on ollut lähes koko aikuisikäni eikä se ole pahentunut. Kuten sanoin niin alkoholi on minulle asia joka tuo nautintoa ja iloa elämään, ilman sitä elämä olisi tylsää. Olen nyt reilu kolmekymppinen mieshenkilö.

Mitä väliä sillä on istunko lauantai iltana kotisohvalla kännissä vai selvinpäin? Kännissä se on hauskaa ja rentouttavaa kun taas selvinpäin se on tylsää.🤔

Minusta on surullista, kuinka moni ei-alkoholisti pitää päihteettömyyttä mahdottomuutena, kun muuten on tylsää, yksinäistä, tai turhaa. Tämän pitäisi kyllä soittaa varoituskelloja, kohta se ryyppääminen ei ole enää oma valinta. Varsinkin jos teillä on lapsia, mitä se kertoo että vain viinan kanssa on hauskaa, sumussa eläen? Odotetaan vain sitä hetkeä, kun se oikea elämä alkaa, kun saa Alkoa kurkkuun. Minusta se on oikeastaan säälittävää. Satunnaisen viihdekäytön arvon kyllä ymmärrän, ja joka viikonloppu päihtyminen ei ole satunnaista enää.

Itse lopetin alkoholin käytön lähes kokonaan 18v iässä, koska suvussa on tuurijuoppoja ja juoppoja, ja ymmäsin että oma hyvä viinapää ja krapulattomuus voisi johtaa samalle tielle. Muutaman kerran olen kuitenkin itseni juovuksiin juonut tässä parinkymmenen vuoden aikana ja vaikka se on ollut hauskaa siinä hetkessä ja harvinaisena kokemuksena, en silti näe niin merkittävää eroa tanssia selvinpäin baarissa tai festareilla, että haluaisin tuhlata sitä kokemusta aivojen kemialliseen euforiaan.

Kannattaa opetella kehtaamaan. Minulla oli yksi kaveri, joka sanoi kuuden kaljan kivassa nousuhumalassa, että on vielä liian selvinpäin tanssilattialle eikä tanssi niin hyvin. Kaikki kuulemma katsoisi. Itse taas en välitä p*skaakaan siitä, mitä joku random-tyyppi ajattelee minun tanssista, nautin siitä, joten teen sitä. Todellisuudessa harva kiinnittää tuntemattomiin huomiota saati niin, että muistaisi sen huomenna tai kuukauden päästä. Ihanan vapauttavaa.

Festareilla, jääkiekkomatseissa, keikoilla näkee kyllä näitä arjen nollaajia, ja ihan salettiin niistä illoista ei itsekään muista kuin välähdyksiä. Muistoina ehkä se epämääräinen puhelimella otettu tallenne, kuinka siistiä oli nähdä oma suosikkibändi tai sm-liigan finaalipelin ekat viisi minuuttia ennen kuin lähdit tuopille, että varmasti pääsee jonon ohi. Kolmannessa erässä sammuitkin penkillesi ja tipuit alapenkkiläisen niskaan, mistä kiskoin sinut pois ja järkkärit talutti ulos. Mutta, ah, se onkin elämää mitä kuivin suin eläjät ei vaan ymmärrä.

Alkoholismi on sairaus, josta toipuminen vaatii päättäväisyyttä ja epämukavuuden, eritoten henkisen sellaisen, sietämistä. Mutta kannattaa tehdä suunnitelmia, tavoitteita. Jos alkon käytössä hauskaa on ne ihmiset ympärillä, tanssi tms niin päihteettömiä tapahtumiakin järjestetään nykyisin. Luonnon rauhoittavuus on klisee, mutta tutkittu sellainen. Kannattaa alkaa tietoisesti kiinnittämään huomio pieninpiinkin yksityiskohtiin, kuten kimalaisen pörinään mustikankukissa, pilvenhattarien auringonkultaamiin reunoihin ja kuinka puunrunko on lämmin myös pakkasella.

Jos suvussa on lapsia, mene mukaan HopLop/superpark voltteihin ja kiipeilyihin, laske talvella pulkalla mäkeä, käy myöhään illalla sateella uimassa. Aluksi voi tuntua teeskentelyltä koittaa iloita pienistä asioista, mutta aivot on mahdollista kouluttaa uusiksi ja lasten mukana on helppo olla "lapsellinen" tylsän aikuisen jurotuksen sijaan.

Aloita uusi harrastus, sieltä saa ainakin mukavia kohtaamisia ellei jopa uusia ystäviä. Harrastus voisi olla aika vaativa, jossa ei voi kuin keskittyä yhteen asiaan. Dreijaus, kiipeily, laskuvarjohyppy, surffaus tms, jossa ei ihan ilman harjoitusta pärjää.

Eikö kukaan ole ehdottanut pelaamista? Sehän vie mukanaan ja unohtuu kaikki muu. Haitallista toki jos ei koskaan tee mitään muuta, mutta toisaalta voi olla sosiaalistakin ja sillä tavalla piristää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Minusta humalassa ei ole hauskaa, tulee vain huono pahoinvoiva olo. Mikä siinä on hauskaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Minusta humalassa ei ole hauskaa, tulee vain huono pahoinvoiva olo. Mikä siinä on hauskaa?

Siitä tulee rento olo ja hyvänolon tunnetta. Suomessa aika monet juo siksi koska se tuottaa hyvää oloa.

Itselläni ahdistukseen on auttanut se, että olen alkanut luottamaan elämässä siihen, että asiat aina lutviutuu. Olen edelleen raskaissa talousvaikeuksissa(stressasin rahasta joka hetki ja pyöritteli päässäni mistä saisin rahaa lisää vaikka kävin töissä, tätä ahdistusta oli pakko helpottaa alkolla), mutta hyväksynyt ajatuksen ulosotosta, joka tulee jos on tullakseen. Ikävintä rahavaikeuksissa on se miten ne vaikuttavat lapsiin. Ajatus siitä, että yritän kevyesti ja se riittää, helpottaa. Kauneus ei elämästä katoa, vaikka seinät vaihtuisivat, ja aina on uusia alkuja. Koitan joka päivä aamuisin miettiä, miten elän tämän päivän ja millainen ihminen olen. Psyykkaan siis itseäni ottamaan lungisti ja höveliin asenteeseen, vaikka rahavaikeudet eivät katoa todellisuudessa mihinkään ja olen perheen ainoa elättäjä. Koitan sulkea kaiken ihmisen aikaansaaman kuonan kokonaan elämästäni, eli rahan, työnteon(käyn töissä toki mutta eri asenteella) ja kiireen. Kieltäydyn niistä.

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan mutta kauhean tylsiä ovat vaihtoehtonne, terv. Aapeen kohtalontoveri

Ne voi tuntua tylsiltä, kun niitä täällä ehdotellaan, mutta kyllä ihan oikeasti pitkä lenkki luonnossa rentouttaa kummasti. Ja sen päälle saunaan ja pulahdus paljuun tai järveen/mereen. Tai sitten vain se pelkkä sauna. 

Itselläkin jossan vaiheessa työtressi ihan kamala ja helposti tuli otettua lonkero saunan päälle, mutta se on oikeasti vain opittu tapa  josta voi oppia poiskin, tai vaihtaa sen lonkun vaikka johonkin muuhun hyvään, josta tykkää. 

Muutokseen tarvitaan oma halu, mikään kun ei muutu itsestään. Päätät vain olla tänään juomatta. Eikä pidä päästää ajatuksiin sitä vaihtoehtoa, että olisipa nyt mukava ottaa yhdet. Päivä kerrallaan.

Tylsistymiseen muuten voi keksiä ihan eri juttuja kuin alko. Esim.haastat itseäsi tarpeeksi vastenmielisiä asioilla, jolloin adrenaliinia erittyy ja selvitessäsi(?) haasteesta seuraa jumalallinen hyvänolon tunne. Suomalaisille nuo haasteet voisivat olla sosiaalisia tilanteita, esim. pakota itsesi puhumaan tuntemattomalle, jammailet kadulla laulaen tms. "noloa". Koeajo hienolla autolla? Liftaus-telttareissu tuntemattoman kanssa? Teet runon ja lausut sen Open mikissä?

Elämän kuuluu olla ihmeellistä, ihan itsestään ilman Alkoa.

Jos tiedät sun epämukavuusalueen, voit ottaa haltuun sen ja olla voittaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua myös se ihmetyttää että mitä ihmiset sitten oikein tekee viikonloppuisin jos ne ei juo 🤔 Kotona yksin ei ole kiva nyhjöttää joten siksi joko otan kotona alkoholia, selvinpäin se yksinoleminen on tylsää kun taas humalassa se on ihan hauskaa.

Baareissa käyn tosi harvoin koska siellä on kallista ja se on ihan sama juoko kotona vai baarissa.

En ole itse alkoholisti, juon vain vapaapäivisin sekä juhlapyhäni ja alkoholi on minulle vain nautintoa tuova juttu kuten myös on vaikka formuloiden seuraaminen.

Olen pahoillani tylyydestä, mutta jos et kestä yksinoloa selvinpäin, suhteesi alkoholiin ei ole terve. Tarvitset apua, jos et kestä omaa seuraasi ilman päihteitä. Tsemppiä jatkoon!

Tylsyyttä on kyllä elämä mutta kestän kyllä yksinoloa selvinpäin, en minä esimerkiksi arkisin juo koskaan vaikka olen yksin koska töihin mentävä aamulla. Jos en kestäisi yksinoloa selvinpäin niin silloin minä joisin päivittäin. 🤔

Olet siis selvinpäin arkisin, koska on pakko, ettei työ kärsi. Onneksi olkoon, et ole vielä rappioalkoholisti. Jos ei olisi töitä, joisitko?

Jos ei olisi töitä niin varmasti joisin myös arkisin sitten koska muuten elämä olisi todella tylsää. 🤔

Surullista, mutta ei toivotonta - olethan vielä yhteiskunnassa kiinni. Kannattaa nyt herätä siihen, että se ihan tavallinen elämä tuntuu tylsältä ja sitä haluaa paeta päihteisiin. Mitä pidemmälle tilanne pääsee, sitä isompi työ on edessä. 

Näin tilanne on ollut lähes koko aikuisikäni eikä se ole pahentunut. Kuten sanoin niin alkoholi on minulle asia joka tuo nautintoa ja iloa elämään, ilman sitä elämä olisi tylsää. Olen nyt reilu kolmekymppinen mieshenkilö.

Mitä väliä sillä on istunko lauantai iltana kotisohvalla kännissä vai selvinpäin? Kännissä se on hauskaa ja rentouttavaa kun taas selvinpäin se on tylsää.🤔

Yksinäisyys laittaa helposti juomaan. Mutta ei se elämään sisältöä tuo, vaikka se ehkä siltä juodessa tuntuu.

Appiukko kuoli  seitenkymppisenä ja oli sanonut  pojalleen, että tässäkö tämä elämä ja eittämättä tuli mieleen, että ajatteliko hän niitä lukuisia kännäämäällä vietettyjä päiviä jotka loppujen lopuksi on täysin menetettyä elämää. 

Oikeasti esim pitkä lenkki luonnossa antaa paljon enemmän, kuin se sohvalla yksin kännääminen, mutta ymmärrän, että ihminen joka juo vapaa-aikansa ajattelee, että se on ainoa järkevä tapa viettää vapaa-aikaa.

Eikä sitä oikein viitsi edes lähteä lenkille, koska on helpompi lysähtää sohvaan ja avata pullo.

Toisaalta ymmärrän juovan ihmisen ajatuksen tuosta, että on ihan sama juonko ja että ainoa ilo elämässä on humala ja että ihminen, joka ei juo,  elää tylsää elämää.

Pakko kuitenkin sanoa, että kun itsekin joskus ollut vähän tuossa jamassa, niin kyllä se vapaa viikonloppu/juhlapyhä on sittenkin parempi selvinpäin. Ja elämään saa sisältöä niin aljon enemmän, se on vain kiinni siitä, että saa itsensä pois sieltä sohvannurkasta ja keksii muuta tekemistä.

Tottakai olen "aina" tiennyt, että olen vähän erilainen. Minulle riittää viihteeksi hyvin pienet asiat, ja nautin usein ihan yksinkertaisista jutuista. En tarvitse mitään huippuelämyksiä, konserteissakin mielummin olen taka-alalla ja katson screenistä, sen sijaan, että yritän ängetä eturiviin.

Nuorena sitä ei niin ymmärtänyt, mutta 80-luvulla oli kuitenkin helpompi olla teini noin muutenkin. Mutta tässä ajan myötä on tullut kaikenlaista, mikä on välillä ihmetyttänyt ja kummastuttanut, mutta on niihinkin alkanut löytyä selityksiä. En esimerkiksi metaboloi tiettyjä lääkeaineita oikein, kodeiini ei vaikuta lainkaan (närästää kylläkin). En saa minkäänlaisesta urheilusta/liikunnasta/fyysisestä ponnistelusta mitään high-olotilaa, ja olen sentään harrastanut maantiepyöräilyä ihan kilpatasolla asti. Se ei vaan ollut JEEEEEEE! MAHTAVAA!!! fiilistä tuottavaa, vaan ehkä ihan kiva, ookoo . Ei tullut flow'ta pyöräillessä eikä sen jälkeen, oli mielenkiintoista katsella, kun muut oli ihan pilvessä ja itseä lähinnä v'tutti mäkäräiset hampaanväleissä. (ja tämä pätee siis KAIKKEEN fyysiseen, myös seksiin; se on lopultakin todella tylsää, jos siinä on huippua about 30-120 sekuntia).

Mä olen hirveän huono addikti, koska ei mulla oikeasti ole mitään riippuvuutta. Viinasta ei tule kuin huono olo, telkan tositeevee on tylsää ja aiheuttaa minulle vain kanssahäpeää, netin selaaminenkin on ajoittaista, välillä lopetan sen kokonaan enkä muista, miksi "sinne" pitäisi mennä.

Kun lopetin vaatimasta itseltäni sitä, että pitää olla noita hemmetn huippukokemuksia, niin tajusin, että suurin osa elämästäni on kivaa, nautinnollista, hauskaa, rentouttavaa ja kiinnostavaa. Se turha tavoittelu jotain, mihin mun pääkoppa ei koskaan pääse, vei energiaa. Ja muille tää on ihan hirveä ongelma. Sun pitää irrotella, mennään ottamaan pari, lähdetään risteilylle, mennään festareille, käydään huvipuistossa, tossa olisi michelinravintola, kyllähän kerran elämässä pitää kokea raa'at pallokalat.... En mä halua. Mä meen sieneen ja se on mulle tosi kivaa, rauhoittavaa ja aikaansaa fiiliksen, että mä kuulun tänne, tätä mun pitääkin tehdä.

Elämä antaa mielihyvää. Siihen kuuluu liikunta, erityisesti Saimaan rannalla kävely (perhana kun ei näkynyt superkuu yöllä).  Yhteinen aika aikuisen lapseni kanssa (elokuvat, erilaiset urheilutapahtumat, jalkapallon seuraaminen esim. Valioliiga Mestareiden liiga Huuhkajat), lukeminen (nyt menossa Mennyt maailma jonka pohjalta tehtiin 80-luvun loistava tv-sarja). tv:n luonto- ja historiadokkareiden seuraaminen, älynystyröiden harjoittaminen IS:n älypää-peleillä, kodin puuhat jne.. Tämä kaikki on työelämän taakseen jättäneen elämää josta nautin. 

Ulkoilu, juoksulenkki, tanssi, hyvä kirja, elokuva/sarjan jakso, pelaaminen, käsityöt - ihan mitä vain mihin voi uppoutua ja unohtaa stressaavat ajatukset.

Alkoholia kannattaa käyttää vain harvoin ja silloinkin lääkkeeksi. Kulaus alkoholia riittää kurkkukivun/yskän hoitoon ja annos konjakkia suuren järkytyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan mutta kauhean tylsiä ovat vaihtoehtonne, terv. Aapeen kohtalontoveri

Jos se juominen ja baarielämä on ykkösasia, niin mieti, mikä tulee toisena. Jos se ei ole sidoksissa alkoholinkäyttöön, eikä ole haitallinen toimintatapa, niin ala tekemään sitä ja hylkää alkoholi ja seura, joka saa juomaan. Alkuun vaikeaa, mutta kyllä se palkitsee aika pian alkoholista luopumisen myötä. Muistele juomisen huonoja puolia, mitä kaikkea ikävää juomisen takia tapahtui, niin siitä saat syitä luopua alkoholista. Ei niiden huonojen puolien tarvi isoja olla, kun niistä on syytä päästä eroon. Riesa se on pienikin riesa.

Mikään ei ole tylsempää kuin juopottelu, kuppiloiden kiertely ja samojen naamojen katselu. Jotkut vielä meinaa oikein juhlistaa erilaisia asioita juomisella, mutta kun siitä juomisesta on jo kauan sitten tehty usein toistuva ja hyvin arkinen juttu, niin miten sillä alkoholilla sitten juhlistaa mitään ja tehdä tilanteesta jotenkin juhlallinen? Kun se juhlatilaisuus on sitä ihan samaa kuin tavallinen jokapäiväinen arki. Kun jättää alkoholin, kantakuppilan yms., saa elämään heti vaihtelua, kun tutustuu uusiin ja erilaisiin asioihin.