Lue keskustelun säännöt.
Olen yksinäinen, työkyvytön, masentunut ja autismin kirjoilla oleva
30.07.2023 |
Elämä on vaikeaa ja välillä todella vaikeaa, paniikkikohtauksia tulee pienistäkin asioista. Liikaa stressiä, kesä kohta ohi ja meni taas nopeasti. Talvi mennäänkin neljän seinän sisällä istuen, tunnin kävely päivässä ei paljoa auta. Tänään vähän ulkona mutta muuten meni päivä ohi kun joutui ikkunoita pesemään, puolet sain pestyä mutta samalla sain käden kipeäksi. Viimeksi pessyt 2 vuotta sitten. Mattoja en saa enää pestyksi, kelit alkaa olla liian kosteat siihen, olisi kuivilla helteillä pitänyt. Viime vuonna tosin pesty et kai ne menee tuossa. Pesulaan en tiedä viedä kun voi maksaa liikaa minulle.
Tunnin voi kävellä tai pidemmän sellainen 5-7km jos saa käveltyä mutta silti se ei auta kun muutoin ei paljoa ole ohjelmaa. Tai olisi tuossa pihassa ja talon sisällä tekemistä mutta kaikkeen ei riitä energia, jotain välillä voi innostua tai saada aikaiseksi tehtyä mutta minulla ei riitä virtaa niin että joka päivä tekisi useamman tunnin sitä ja tätä. Tunnin päivässä hommaan taas ei meinaa saada itseään liikkeelle.
Työelämässä en ole muutoin kun jotain 1-2 kuukautta töissä jos mahdollista ja sekin tuntuu olevan äärirajoilla. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen.
Tuntuu ettei meinaa enää jaksaa innostua mistään kun niin stressaa ja masentunut kun ei voi nauttia elämästä niin kuin normaalit työssäkäyvät ihmiset. Kiinnostuksen kohteet on kalliita minun mittapuulla mutta en voi valita niitä kun aivot ne valitsee mistä kiinnostun ja minun aivot on rikki.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella tyytyväinen itseeni jos jaksaisin masentuneena tehdä noin paljon yhden päivän aikana kuin sinä AP.
Niin masennukseni ei ole pahin mahdollinen tai miten ne nyt voi luokitella kun masennukset luokitellaan kai vaikeusasteen mukaan vai miten se nykyään menee mutta niissäkin ihmiset toimii eri tavalla eli joku voi vakavasti masentuneena jaksaa tehdä enemmän kuin toinen jne. Mutta eipä tilani kovin hyvä ole jos mieli tekee melko usein tai lähes päivittäin vaan kuolla niin eipä tämä nyt kovin kevytkään masennus ole.
Itsellä saattaa myös tuo autismi tai mihin tämä tapa kuuluu mutta minulla pitää päivä mennä tietyn rytmin ja tavan mukaan eli herääminen ja nukkuminen suunnilleen niin kuin suunnitellut, hampaiden pesut ja iltasuihku ajallaan, syömiset ajallaan jne. eli jos aikataulut tai muuten nuo suunnitelmat menee sekaisin ahdistun raiteiltani eli tavallaan tietyt pakkotoimet pitää minut toiminnassa. En esimerkiksi pysty menemään nukkumaan ilman suihkussa käyntiä eli käyn joka päivä pesulla samoin ilman hampaiden pesua en tykkää olla päivällä tai mennä nukkumaan.
Tosin ei tuokaan kaikkea estä eli tavaroita ym. jää laittamatta paikoilleen tai on sotkuista ennen 2 viikon välein tapahtuvaa siivousta johon täytyy tosin kerätä voimia mutta lakanatkin pakko vaihtaa/pestä 2 viikon välein koska inhoan likaisisessa pedissä nukkua.
Mutta joo en tiedä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi kyllä mieli kuolla tai ainakin mieliala on siihen suuntaan. Ei jaksa. Tulee pimeää niin ainakaan ei näe ulos mikä keli siellä, tavallaan aivot ei tiedä tai tietää muttei näe jolloin ei käsitä että on syksyn alkua tai jotain. Aivot on sekaisin niin ei tiedä mitä kirjoittaa tähän jne. Tiedän vaan että vihaan olotilaani ja sairauksia ym. vihaan niitä paskoja stnan prkele eikä sitten auta että avaa töllön ja siellä taas joku poliitikko puhuu paskaa ulos päästään jolloin vielä huonompi mieliala. ap
Liian helpolla nykypäivänä jollain mielenterveysdiagnoosilla laitetaan nuoret kuntoutustuelle, ja lopulta kokonaan pysyvästi mielenterveyden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja siitä näitä aloituksia täällä pukkaakin, kun nuoret pahoinvoivat näitä tekevät... Nykypäivänä meillä nuori Ihminen on diagnosoitu sairaaksi tai niin sairaaksi, ettei voi töitä enää koskaan tehdä, vaikka olisi vasta parikymppinen, ja hän uskoo diagnoosin, koska sillä saa olla rauhassa kotona. Ihan täysin persiillään meillä nuorten aikuisten mielenterveyshuolto.
Sairas saa olla ja joskus voi joutua olemaan, mutta nuorilla hoidon pitää tähdätä edes jonkinlaiseen paranemiseen. Jo se, että lievällä persoonallisuushäiriöllä saa monen vuoden psykoterapiat (muotia hoitaa niin ja muotia olla psykoterapeutti), kertoo asiasta hyvin silloin, kun se hoidettava vaihtaa terapeuttia, kun edellinen ei ollut sopiva, minä niin uhriuduin... Varmasti on heillä ongelmaa, mutta ongelma on tehdä heistä lopullisesti työkyvyttömiä myötäilemällä heidän ongelmaansa auttamatta sen käsittelemisessä. Jokin Woke-ilmiö näkyy tässäkin asiassa.
Olet varmaan kirjoittanut tänne ennenkin ja sinulla ollut ketjuja täällä. Tunnistin vaan kirjoitustyylisi. Olen itse lukenut paljon kaikkea mitä olet kirjoittanut. Voin sanoa, ettei omakaan elämäni ole paljonkaan parantanut. Tämä kesä ollut raskas. Ymmärrän ajatuksiasi. Itse yritän mennä päivän kerrallaan, vaikka ei tämä hyvä suunta ole. Kaikkea hyvää kuten toivon sinullekin.
Vierailija kirjoitti:
Olen paska, yksinkertainen ja ruma. Kuopan reunalle tai saunan taakse viekään vaan minut. ap
Älä. Masennus ja yksinäisyys puhuu et sinä.
Ajatukset vaikuttavat mieleen ja tekevät huonon olon. Ajatuksia voi yrittää muuttaa jos haluaa yrittää tai muuttaa.
Ei minulla mitään neuvoja ole, tulin vaan kertomaan että olen täällä. Ja moni muu.
En tiedä jaksaako se ilahduttaa että sinua kuullaan, sinun kanssa vaihdetaan niitä ajatuksia.
Minua ilahduttaa se, että kirjoittelet ja kerrot ajatuksistasi. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan kirjoittanut tänne ennenkin ja sinulla ollut ketjuja täällä. Tunnistin vaan kirjoitustyylisi. Olen itse lukenut paljon kaikkea mitä olet kirjoittanut. Voin sanoa, ettei omakaan elämäni ole paljonkaan parantanut. Tämä kesä ollut raskas. Ymmärrän ajatuksiasi. Itse yritän mennä päivän kerrallaan, vaikka ei tämä hyvä suunta ole. Kaikkea hyvää kuten toivon sinullekin.
En nyt ihan muista mutta ainakin vuodesta 2019 asti täällä ollut, voinnut jo vuotta aiemmin olla mutta en sitä kauempaa. Vaikka tässä on jo vuosi 2023 menossa niin silti vielä kun puhutaan viime vuosikymmenestä niin aivot ajattelee 2000-lukua mutta sitten tajuaa että ei enää ole 2010-luvulla ja pitää puhua siitä menneessä muodossa, aika menee liian nopeasti. Itsellä mennyt aikoinaan tuo päivä kerrallaan mutta samalla mennyt elämä myös ohi tosin menee se nytkin mutta silloin ei edes tajunnut. Hyvää sinnekin. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen paska, yksinkertainen ja ruma. Kuopan reunalle tai saunan taakse viekään vaan minut. ap
Älä. Masennus ja yksinäisyys puhuu et sinä.
Ajatukset vaikuttavat mieleen ja tekevät huonon olon. Ajatuksia voi yrittää muuttaa jos haluaa yrittää tai muuttaa.
Ei minulla mitään neuvoja ole, tulin vaan kertomaan että olen täällä. Ja moni muu.
En tiedä jaksaako se ilahduttaa että sinua kuullaan, sinun kanssa vaihdetaan niitä ajatuksia.
Minua ilahduttaa se, että kirjoittelet ja kerrot ajatuksistasi. Kiitos.
Oli minulla tuossa muutama viikko yritystä ajatella toisin eli yrittää ajatella itsestään positiivisemmin mutta lopulta se ei kestänyt ja paluu samaan tyyliin. Nyt liikaa stressiä ym. joka tekee sen ettei pysty keskittymään positiiviseen ajatteluun tai en tiedä miten sen sanoisi, ei vaan riitä virtaa ajatella positiivisesti.
En myöskään enää aio mennä tapahtumiin jotka ei sovi päivärytmiini tai en koe niissä oloa mukavaksi tai koe että voisin olla niissä oma itseni eli joutuu vaan sitten istumaan kotona kun sellaiset tapahtumat mitkä jotenkin sopii minulle eikä aiheuta ahdistusta tai sotke rutiineja niin loppuvat kun kesä ohi ja talvella ei ole oikein mitään eli sitten vaan kävellään yksinään kunnes on taas ensi kevät. Syksyssä ja talvessa ei muuta vikaa kuin minulla ei ole silloin juuri muuta kuin istu sisällä ja käy ehkä tunnin kävely päivässä tekemässä eli puhun yksin seinille. Kesällä voi puhua linnuille ym. ja kävellä ja ihmetellä luontoa, talvella sitten palelee kun pitäisi kokoajan liikkua tai muuta, palelen helposti jos en liiku.
Normaaleille ihmisille ehkä helpompi keksiä uutta tekemistä tai asioita mistä kiinnostua mutta aspergerille ei eli minulla on omat kiinnostukset joita ei vaihdeta, ne vaan harmittavasti ovat erittäin kalliita työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle esim. uusi pelikone, autolla ajelu ympäri Suomen mikä olisi hauskaa mutta ei näillä tuloilla tai traktorilla ajelu. Mutta joo. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän talvellakin lintuja näkee, ei tietenkään niin paljon mutta kuitenkin. Voisitko laittaa linnuille ruokintapaikan pihallesi? Sitten voisit niiden touhuja siinä seurailla sisältä. Siihen ruokkimiseen pitää tietenkin sitten sitoutua koko talveksi, ei voi lopettaa kesken. Tämmöinen ehdotus nyt vaan tuli mieleen, kun linnuista pidät.
Kieltämättä kesän loppumiseen liittyy aina jonkinlainen haikeus, mutta on jokaisessa vuodenajassa mielestäni hyvätkin puolensa. Talvisessa luonnossa on ihan omanlaistaan kauneutta. Tosin talvet nykyisin tuppaavat olemaan surkeita (ainakin täällä eteläisessä Suomessa), ei ole sellaisia kunnollisia kauniita ja kylmiä lumisia pakkastalvia vaan monesti vain ikään kuin pitkittynyt marraskuu. Pimeyttä, jäätä ja loskaa. Sellainen on kyllä ankeaa.
Jollain tavalla mua kyllä keväällä aina ahdistaa lähestyvä kesäkin. Kesähän on se mitä ihmiset yleensä aina odottavat ja siihen ladataan hirveästi odotuksia. Pitäisi tehdä kauheasti kaikenlaista, kerätä kokemuksia. No, mun kesissä nyt ei koskaan tapahdu mitään kovin erityistä. Kamppailen myös alituisen jaksamattomuuden ja masennuksen kanssa eikä se siitä muuksi muutu kesällä. Teen mitä jaksan eli aika vähän. Enkä pysty olemaan sen iloisempi, avoimempi ja sosiaalisempi kuin muulloinkaan. Enimmäkseen hukkaan valuvat päiväni. Ja tietysti kun en työelämässä ole niin eihän mulla ole myöskään kesälomaa, senkin puolesta päiväni ovat aika lailla sitä samaa vuodenajasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän talvellakin lintuja näkee, ei tietenkään niin paljon mutta kuitenkin. Voisitko laittaa linnuille ruokintapaikan pihallesi? Sitten voisit niiden touhuja siinä seurailla sisältä. Siihen ruokkimiseen pitää tietenkin sitten sitoutua koko talveksi, ei voi lopettaa kesken. Tämmöinen ehdotus nyt vaan tuli mieleen, kun linnuista pidät.
Kieltämättä kesän loppumiseen liittyy aina jonkinlainen haikeus, mutta on jokaisessa vuodenajassa mielestäni hyvätkin puolensa. Talvisessa luonnossa on ihan omanlaistaan kauneutta. Tosin talvet nykyisin tuppaavat olemaan surkeita (ainakin täällä eteläisessä Suomessa), ei ole sellaisia kunnollisia kauniita ja kylmiä lumisia pakkastalvia vaan monesti vain ikään kuin pitkittynyt marraskuu. Pimeyttä, jäätä ja loskaa. Sellainen on kyllä ankeaa.
Jollain tavalla mua kyllä keväällä aina ahdistaa lähestyvä kesäkin. Kesähän on se mitä ihmiset yleensä aina odottavat ja siihen ladataan hirveästi odotuksia. Pitäisi tehdä kauheasti kaikenlaista, kerätä kokemuksia. No, mun kesissä nyt ei koskaan tapahdu mitään kovin erityistä. Kamppailen myös alituisen jaksamattomuuden ja masennuksen kanssa eikä se siitä muuksi muutu kesällä. Teen mitä jaksan eli aika vähän. Enkä pysty olemaan sen iloisempi, avoimempi ja sosiaalisempi kuin muulloinkaan. Enimmäkseen hukkaan valuvat päiväni. Ja tietysti kun en työelämässä ole niin eihän mulla ole myöskään kesälomaa, senkin puolesta päiväni ovat aika lailla sitä samaa vuodenajasta riippumatta.
Näkee kyllä mutta ovat arempia talvisin kun näin kesällä ja nytkin niin pihassa voi kävellä samaan aikaan kun västäräkit touhuaa omiaan siinä muutaman metrin päässä. Kerran kun olin edesmenneen kissan kanssa tikkaa heittämässä niin kissa katseli siinä ja västäräkki tuli kissaa tuijottamaan ja kissa oli hämillään tilanteesta. Omat kissat opettanut tai en tiedä jotenkin kai ymmärtäneet että linnut jätetään rauhaan kun todella harvoin niitä pyydysti tai ei ollenkaan eli linnut on minulla saannet olla rauhassa.
Ruokintaa kyllä talvella pidän tosin pelkkää rasvapötköä ja sekin pitäisi jotenkin suojata varislinnuilta ja oravilta ym. Siemeniä laittaisin tarjolle mutta pitäisi rakentaa sopiva teline sitä kannattelemaan kun omenapuissa huonosti paikkoja ja pitäisi rakentaa suunnittelemani alusta alle johon tippuu ylimääräiset siemenet jolloin ne ei päädy maahan hiirien syötäväksi mutta pitäisi jotenkin saada sekin aikaiseksi rakennettua. Tarvitsisi löytää sopiva vanerinpala ja laidat siihen ja tolppia kyllä on mihin kiinnittää se sopivalle korkeudelle maasta jne. mutta edelleen pitäisi saada aikaiseksi kun moni muukin projekti ollut kesken vuosia tai vuosikymmenen.
Minulla on haikeus/ahdistus/masennus aina kun vuodenaika vaihtuu tai loppuu, siinä kestää hetken kun vuodenaikaan tottuu ja sitten se onkin taas vaihtumassa. Olen liian herkkä ja nykyinen ahdistuneisuushäiriö on vaan pahentanut tätä herkkyyttä.
Oma kesä meni jotenkin taas ohi vaikka vähän enemmän sai tehtyä kuin aiemmin mutta silti jäi tekemättä vaikka mitä kun ei jaksanut tai muuten jotenkin vaan, en tiedä. Helle tai kuumuus tekee minut todella laiskaksi ja lisäksi pelkään aurinkoa ja uv-säteilyä jolloin kuumimmat päivät olin vain sisällä ja uskalsin ulos vain aamulla/illalla, ei kovin tehokasta, en vaan kestä kovaa porotusta vaikka olisi mitkä rasvat ja vaatteet ja juomat ja syömiset.
Mutta joo tänään mennyt särkyjen kanssa päivä ohi eli todella kiva päivä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä käsketään syömään terveellisesti ym. mutta jos vatsa vaan ei kestä kaikkea terveellistä? Äskenkin ajattelin että syön omenan kun niitä tuossa on paljon ja olin aiemmin syönnyt ja todennut "ai voinkin sitten näitä taas syödä" mutta heti kun söin niin alkoi vatsa valittaa vaikka ei se eilen tai oliko toissapäivänä valittanut. Ärsyttävää kun ei voi syödä mitä haluaa ja nyt stressaa alkaako aamulla hapot nousta ruokatorveen ja taas popsimaan haponesto vai mitälie lääkkeitä olivatkaan. Ei ole pitkään aikaan tarvinnut niitä käyttää kun maha pysynyt kurissa mutta tarvitsisi nyt enemmän hedelmiä saada syötyä. Kiivejä olen syönnyt mutta niiden hinta noussut liikaa niin joutunut jättämään pois, banaaneja syön eli ainut hedelmä tällä hetkellä mutta ei tiedä mitä söisi kun kiivi ja banaani ainoat mitkä tuntuu kelpaavan vatsalle muiden aiheuttaessa ongelmia.
Muitakin ruokia joutuu välttämään esim liian mausteiset ja kun lihaosastolle on tullut lähes pelkästään mausteisia ruokia on että "mitä hlvvettiä"! Lähes kaikki kananlihatuotteetkin ovat jotain maustettuja muutamaa lukuunottamatta mutta mikä järki maustaa kaikki? Ja pieni kauppa niin valikoima ei niin suuri niin ei niin paljoa herkkävatsaisille ole tarjontaa kuin jossain isoissa kaupoissa. Leivässäkin kaura käy ainoastaan tosin ehkä joskus ruisleipä mutta ei kokoajan mutta ruis mämmin muodossa käy vatsalle ja sitä onneksi sentään löytyy ja olen sitä syönnyt alkukeväästä asti, saa kuituja mukavasti ja terveellistä, kallista tosin mutta kaikki on kallista.
No jätetään sitten taas omena pois vaikka terveellinen olisi, hlevtin sairaudet, vaivat ja rajoitteet pilaa koko elämän. ap
Herää klo 6 ilman syytä tai syy on stressi, muuten sitä nukkuisi normaalisti eikä tarvitsisi täällä kirjoitella tai soitella kriisipuhelimeen tai käydä psykiatrisen sh. juttusilla. Ja kun stressaa koko kroppa ja mieli ihan sairas. Kauanko tätä jaksaa mietin jo ihan siltäkin kantilta että milloin saa sydärin kun ei tämä hyvää tee kun jatkunut aika pitkään jo kumminkin.
No onneksi Suomesta ja muualta maailmasta ei tule negatiivisia uutisia kokoajan jotka vaan lisäisi stressiä (sarkasmia)
Väsyttää. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos todella olet autismin kirjolla niin sinulla voi olla jokin piilevä kyky jos ei ole lisäksi kehitysvamma. Toki sosiaaliset tilanteet ovat sulle jonkinlainen haaste. Katso Yle Areenasta piilotetut kyvyt niin näet miten osa autismin kirjoilla olevista pärjää. Kun löydät oman vahvuutesi niin olet luultavasti siinä parempi kuin moni muu. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen eläkkeestä, se pelastaa sut monelta pahalta ml. työkkärin hiillostajat. Ja sun aivot eivät ole rikki Yhteiskunta sen sijaan on. Onko sulla mitään hoitokontaktia mihinkään? Itsellä on neuropsykologi, joskin yksityinen mutta Kela tukee tässä.
Itse olen assi + adhd ja mulle ei eläkettä suostuta myöntämään, koska olen työttömänä. Jopa työkkärin virkailija sanoi mulle, että mun ei pitäisi olla heidän pompoteltavana vaan eläkkeellä. Mulla pisin työsuhde oli vuoden mittainen osa-aikainen etätyö, toimistossa ei hommat onnistu ja olen saanut kolmesti potkut koeajalla koska työyhteisössä ei kaltaistani hiljaista, työkeskeistä naista siedetä. En myöskään jaksanut tehdä kotitöitä silloin, kun olin työelämässä. Nytkään en jaksa, koska työttömyys tuntuu niin musertavalta häpeältä ja olen peruspäivärahalla. Toisaalta eihän n. 600 € voi edes syödä mitenkään.
Etkä saakaan eläkettä kun siinä on lainsäätämä polku, joka on 300 päivää sairaslomaa siitä sairaudesta mistä olet hakemassa eläkkeelle, sen jälkeen siirtyminen kuntoutustuelle josta pääsee eläkkeelle. Tosi sairaana pääsee jo sairaspäivärahakauden jälkeen eläkkeelle. Se on ihan teknisesti mahdotonta päästä työttömyyspäivärahalta eläkkeelle, koska se olisi laitonta. Tehdää niin kuin byrokratia käskee ja lopettakaa se sisään yrittäminen ilman oven avaamista. Ja miksi ne ei työkkärissä kerro tätä ihmisille vai eikö ne itsekään tiedä sitä mitä laki sanoo? Ei se minulta kestänyt kuin 4 vuotta päästä eläkkeelle, koska teen niin kuin laki sanoo enkä yritä säätää omiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä pitäisikö liikkua vai levätä kun ei tiedä onko kipeä vai ei. Kun olo on jatkuvasti sekavan epäselvä niin vaikea yhtään sanoa mikä on olotila oikeasti, onko se vaan lumetta vai oikeasti näin? Todella ahdistavaa eli voi vahingossa kipeänä rasittaa itseään tai terveenä vain olla tekemättä mitään vaikka voisi ja sitten ottaa varmimman päälle eli ei sitten tee ollenkaan mitään kun terveydenhoito ei kumminkaan löydä vikaa minusta jne. vaikka vaivoja siellä täällä ja sitä ja tätä.
Ole siinä sitten, turha ihmetellä jos toivoo kuolemaa kun ei kerran saa tervekkään olla! ap
Vielä on jokunen västäräkki pihassa, muut linnut on arempia kuten varpuset ja tiaiset jotka lähtee heti karkuun. Pari oravaa kiipeilee pihapuussa välillä ja jonkun naapurin kissa käy pihassa hiiriä etsimässä. Ei ole omaa kissaa enkä tunne ketään jolta niitä olisi, löytöeläinyhdistykset ei takuulla anna minulle kissoja kun mainitsen että asun maalla niin torpataan varmasti, yksiä napoleon-komplekseja kaikki.
Yksinäistä mutta en osaa ihmisten kanssa tutustua. Koska keksitään hologrammit tai jotain niin olisi jutteluseuraa kun toinen olisi kiinnostunut samoista aiheista. Joo olen paska. ap
Minä en uskalla tervehtiä joitakin ihmisiä koska en tiedä onko tämä se keneksi häntä luulen tai uskon että jos tervehdin tämä nauraa minulle tai jotain. Tuossa oli tänään eräs henkilö joka joskus oli vähän aikaa samaan aikaan töissä kauan sitten jos olin varma oliko sama henkilö mutta en uskaltanut sanoa mitään. Olen ääliö. ap
Ahdistaa mennä lyhyeksi viikon viiva kaksi työhommaan, tuli luvattua mutta tuntuu että ei jaksaisi ja ahdistaa koko homma. Tarvitsee lisää rahaa kumminkin mutta silti. Mistään tule mitään kun ahdistaa kaikki. Helpoin homma jota vielä edes pystyy jotenkin tekemään mutta tuntuu ettei kohta enää tätäkään vaan lopullisesti täysin työkyvyttömäksi. Ei jaksa muiden aikatauluja vaan haluaa mennä omaan tahtiin omia aikoja mikä helpottaisi oloa paljon kun ei tarvitsisi kellon tarkkaan olla siellä ja täällä. Vihaan työelämää, omassa pihassa voi sentään omaan tahtiin tehdä vaikka niissäkin kestää ikuisuus tai muuten ei jaksa. Tätäkö tämä elämä on, minä en ymmärrä elämää yhtään, kuolleena olisi varmaan paljon hauskempaa. ap
Menlää töihin!
Työ parantaa kaikki vaivat,syövät, kolotukset ja mielisairaudet sunmuut
Olisin todella tyytyväinen itseeni jos jaksaisin masentuneena tehdä noin paljon yhden päivän aikana kuin sinä AP.